Tunnisteet ‘tiedon laatu’

Linkkitiistai 22.6.2010

22.6.2010

Kesälomien kynnyksellä linkkitiistaihin on kasattu näkökulmia tiedon laadusta ja master-tiedon hallinnasta; niiden vastuukysymyksistä, hyödyistä ja kustannuksista.

BeyeNETWORKin tuoressa artikkelissa Craig Izydor tuo hyvin esille kuinka liiketoimintajohdon on oltava viime kädessä vastuussa tietojen laadusta. Ilman johdon ymmärrystä ja tukea ei tiedon laadun ja luotettavuuden ongelmista päästä. Johdon on luotava yrityksissä tietoisuus siitä, ettei ulkoisen tai sisäisen tiedon huonoa laatua sallita. 

Dan Power perustelee Hub Solution Design Blogissa miksi master-data -ratkaisut ovat järkeviä. On hyvä olla olemassa oikeasti neutraali paikka asiakas-, tuote- ja muiden master-tietojen hallintaan. CRM-ja ERP-järjestelmiä ei vain ole suunniteltu käsittelemään master-dataa tehokkaasti. Niissä ei ole tietojen laadun hallinnan prosesseja koko yrityksen master-tietojen täydelliseen, ajantasaiseen ja yhdenmukaiseen hallintaan.

Samassa blogissa käsiteltiin viime vuonna master-tiedon merkitystä operatiiviselle Business Intelligencelle. Reaali-aikainen raportointi tuo erilaisia vaatimuksia MDM-ratkaisuille kuin operatiivisten järjestelmien tarpeet.

International Association for Information and Data Quality (IAIDQ) :n uutiskirjeessä professori Carlo Batini ja tutkija Monica Scannapieco käyvät perusteellisesti läpi kuinka suoritetaan kustannus-hyöty-analyysejä tiedon laadun alueella. Artikkelissa kerrotaan, miten mitataan puutteellisen tiedon laadun aiheuttamat kustannukset, kustannukset tiedon laadun parantamistyöstä ja hyödyt tällaisesta parantamisesta. 

Muutkin IDQ Newsletterin artikkelit ovat mielenkiintoista ja osuvaa luettavaa tiedon laadun aihepiiristä kiinnostuneille.

Lopuksi Wayne Eckerson vastaa TDWI:n sivuilla seitsemään yleisimpään master-tiedon hallinnan hankkeista kysyttyyn kysymykseen:

1. Mikä on paras paikka aloittaa MDM-hanke?
2. Miten rahoittaa MDM-hanke?
3. Millainen arkkitehtuurin tulisi olla?
4. Mikä rooli tietovarastolla on?
5. Mitä organisatorisia sudenkuoppia tulee vastaan?
6. Mitä teknisiä sudenkuoppia tulee vastaan?
7. Miten toteuttaa onnistunut MDM-hanke?

 

Näiden linkkien myötä toivotan kaikille lukijoille oikein hauskaa Juhannusta!

Mikko Muurinen

Tunnisteet: , , , , ,
Kategoria: Linkkitiistai | Ei kommentteja »

BI-toiminnan hyötyjen mittaaminen

11.6.2010

Management Eventsin järjestämässä Business Intelligence ja liiketoimintatiedon hallinta -konferenssissa 3.6.2010 osallistujien ryhmäkeskustelun aiheena käsiteltiin Business Intelligence -toiminnan hyötyjen mittaamista. Osallistujien tuli pohtia pöytäryhmittäin, miksi, mitä, milloin ja miten hyötyjä pitäisi mitata.

Ensi alkuun helpolta vaikuttanut aihe paljastuu kuitenkin lähemmässä tarkastelussa monimuotoiseksi vyyhdeksi. Kun puhutaan BI-toiminnasta eikä esim. BI-järjestelmistä, laajenee kysymys aika lailla…

BI-hankkeiden kustannuksia ja budjettia kyllä seurataan usein, mutta koko BI-toimintoa on vaikeaa mitata. Itse asia koko toimintoa on edes hyvin vaikea määritellä tai rajata. Ketkä itse asiassa ovat mukana yrityksen BI-toiminnossa ja mitkä kaikki tehtävät voidaan laskea liiketoimintatiedon hallinnaksi? Usein kysymyksessä on yrityksen toiminnan jatkuva kehittäminen osana muita prosesseja ja osana erilaisten ihmisten verkostoa, eivätkä pelkän yksittäisen yksikön tai vastuuhenkilön tehtävät.

Kun Business Intelligencen tavoitteena on tukea päätöksen tekoa jokaisella tasolla, pitäisi mitata päätöksentekoa, sen prosesseja, vaikuttavuutta ja tekokkuutta. 

Kyseessä on myös viestinnän tehokkuuden mittaaminen. Tiedetäänkö esim. ketkä saavat tarvitsemansa tiedot? Tai ketkä ymmärtävät ne ja pystyvät hyödyntämään niitä?

Eri osa-alueiden, kuten Business Intelligence -järjestelmien ja teknisten ratkaisuiden hyötyjen mittaamiseen löytyy kyllä keinoja, mutta on vaikeaa esim. arvioida, onko yrityksen tuloksen parantuminen peräisin paremmista päätöksistä, saati sitä, miten päätöksen tekoon on vaikuttanut se, millä tavoin BI-toiminto on järjestetty…

Helppoa on mitata, kuinka paljon järjestelmiä käytetään, ketkä hyödyntävät useita tietolähteitä ja millaisia tietoja ei käytetä niin paljon kuin muita. Voidaan myös laskea manuaalisen työn poiston vaikutusta esim. tietojen keruuseen käytettyyn työaikaan. Tiedon laadulle voidaan määritellä erilaisia mittareita. Järjestelmien vasteaikoja voidaan tarkastella ja käytettävien tietolähteiden suhteellista osuutta laskea. Näitä kaikkia voidaan verrata ja seurata ajan suhteen.

Toisaalta, vaikka BI-järjestelmien tai tiedon laadun parantaminen tehostaisikin työtä, tiedon analysointia tai päätöksen tekoa, ei henkilökustannuksia ehkä voida karsia. Lisääntyvä tietomäärä ja uudenlaiset tarpeet tuovat enemmän työtä. Samoilla resursseilla voidaan ehkä tehdä enemmän kuin ennen, mutta vaatimuksetkin ovat kovemmat.

Sinänsä on sääli, että hyvin harvoin sellaisiakaan osa-alueita, joita voisi mitata, ei mitata. Näistä voisi kuitenkin saada jonkinlaista lähtökohtaa kehittämiselle.

Ryhmässämme eräs lopputulema oli, että eri puolilta tuleva palaute on yksi keskeinen tekijä BI-toiminnan hyötyjen arviointiin. Toiminnan laadullinen arviointi ja ”benchmarkkaaminen” tämän tukena antaa kuvaa siitä, millaiset BI-toiminnon hyödyt yritykselle ovat. Varsinkin, mikäli joistain osa-alueista saadaan taustatiedoksi myös “kovia” mittareita.

Asian tarkastelu voidaan tehdä hyvin Balanced Scorecard -ajattelun mukaisesti useista näkökulmista, esim. siitä, mitä hyötyä BI-toiminnosta on asiakkaille, henkilöstölle, taloudelle ja prosesseille. Eri tyyppisiä mittareita näihin näkökulmiin on mahdollista kehittää, mutta kuten aina, lopulta kyse on määrittelyistä, rajauksista ja kunkin yrityksen tarpeista ja tavoitteista.

Mikko Muurinen

Tunnisteet: , , , ,
Kategoria: Business Intelligence | Ei kommentteja »

Linkkitiistai 23.3.2010

23.3.2010

Maaliskuun linkkitiistain kirjoituksessa käsitellään montaa aihetta: päätöksenteon tukea, tiedon laatua, epäonnistuneita visualisointeja, BI – mashupeja, sekä uusimpia trendejä.

Ensimmäinen linkki pitää sisällään oikeastaan kolmella sivustolla käydyn keskustelun.
on target -blogissa vedetään yhteen ja kommentoidaan keskustelua, joka käynnistyi James Taylorin kommentteista Stephen Few:n blogikirjoitukseen. Kirjoituksessa keskitytään siihen, miten useimmat BI hankkeet ovat vain IT:n yrityksiä yhdistää suuret määrät ajan kuluessa kerättyä tietoa. Tämän takia suurin osa  BI-työkaluista on vääriä valintoja päätöksenteon tukeen.

Data Quality Pro Expert Journalissa Dylan Jones antaa vinkkejä siihen, miten saadaan tiedon laadun hankeet haluttaviksi, sen sijaan, että ajettaisiin näitä hankkeita kovassa muutosvastarintassa kuin käärmettä pyssyyn. Projektit onnistuvat, jos yksittäiset työntekijät hyötyvät konkreettisesti käyttöön otettavista tietojen laatua parantavista prosesseista.

EagerEyes on Robert Kosaran ylläpitämä nettisivusto, jossa käsitellään tiedon visualisointia ja visuaalista viestintää. Hyvien käytäntöjen lisäksi blogissa esitellään välillä varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos tietojen visualisoinnissa ei pidä järkeä mukana. Ohessa muutama tällainen esimerkki:

Seth Grimes on kirjoittanut artikkelin Business Intelligence -mashupeista, joiden avulla voidaan laajentaa itsepalveluna tarjottavaa BI:tä. Niiden avulla käyttäjät voivat nähdä ja tehdä enemmän, sekä myös käsitellä tarvittaessa helposti kolmansien osapuolten tietoja, ilman, että uusien tietolähteiden tai siilojen luomista tarvittaisiin. BI-mashupit voivat lisätä käyttäjien tyytyväisyyttä, parantaa heidän toimintakykyään ja vähentää tukikustannuksia.

Poimin myös kaksi BeyeNETWORKin artikkelia, joissa pohditaan trendejä ja suuntauksia Business Intelligence -markkinoilla.

Lyndsay Wise on koonnut TDWI:n vuotuisessa BI-konferenssissa käymistään keskusteluista esityksestä yhteen yleisiä suuntauksia  BI-markkinoilla. Tekniikoista nousevat esiin mm. Data Warehouse -laitteet, upotettu analytiikka, tiedonhallinnan alustat, interaktiivinen tiedon visualisointi. Keskeinen seikka on myös se, että yrityksissä pyritään yhä enemmän käyttämään Business Intelligenceä luomaan lisäarvoa liiketoiminnalle.

Steve Dine pohtii puolestaan kolumnissaan, ovatko ryhmätyöominaisuudet ja yhteisen näkemyksen muodostaminen seuraava iso juttu BI-maailmassa?

Mikko Muurinen

Tunnisteet: , , , ,
Kategoria: Linkkitiistai | Ei kommentteja »

Linkkitiistai 22.12.2009

22.12.2009

Joulun lähestyessä linkkitiistain linkeissä perehdytään tiedon laadun tärkeyteen niin Business Intelligence -ratkaisuissa kuin yleensä liiketoiminnassa.

Hub Solution Designsin blogissa Dan Power käy läpi tutkimuksia, joissa on tutkittu useaan kertaan tallennetun tiedon kustannusvaikutuksia. Duplikaattitieto voi olla todellinen kustannustekijä mm. siinä, että se saattaa lisätä postituskuluja, aiheuttaa tyytymättömyyttä asiakkaissa, aikaansaada manuaalista korjaustyötä, vaikeuttaa uusien järjestelmien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä lisätä päällekkäistä työtä. Esimerkiksi eräs tutkimus paljasti, että keskimäärin yksittäinen duplikaattitieto sairaalan potilastietojärjestelmissä maksaa organisaatiolle n. 96 dollaria. Useat tutkimukset osoittavat, että ennen tiedon laadun ja master tiedon hallinnan kehittämistä duplikaattitietoa saattaa olla jopa 10-20 % kaikesta tietojärjestelmien tiedoista.

BeyeNETWORKin jutussa tarkastellaan, kuinka tiedon laadun parantaminen pienentää yritysten riskejä, mahdollistaa yritysten kasvaa ja skaalautua, sekä pienentää epävarmuustekijöitä päätöksenteossa. Jutussa annetaan käytännön ohjeita lähestymistavan valintaan sekä organisointiin. Lähestymistapoja John Thuma linjaa kolme: ei tehdä mitään, “do nothing approach (DNA)”, korjataan tiedon laatua integraatiovaiheessa, “fix it in integration or ETL” (FINE), tai valvotaan tiedon laatua lähdejärjestelmissä, “source system governance”

Vanhempi artikkeli hollantilaisen konsulttiyrityksen newsletterissä vuodelta 2006 pitää sisällään vieläkin ajankohtaisia teesejä tiedon laadusta. Artikkeli vetää yhteen tiedon laadun hallinnan perusteita, kuten sitä, että tiedon laadun parantaminen on prosessi, ei projekti. Tieto ei ole vain järjestelmien sivutuote, vaan sitä tulisi pitää strategisena resurssina. Artikkelissa tulee hyvin myös esille se, että tiedon laadun hallinta on kilpailuedun keskeinen osa.

Data Quality Pro -verkkoyhteisön blogissa kerrotaan kyselystä, jossa tutkittiin tiedon laadun prosesseista Business Intelligence -ratkaisuiden yhteydessä. Suuri osa vastanneista oli tyypillisessä tilanteessa: on toteutettu päätöksen tekoa tukevia BI-järjestelmiä, mutta päätösten ja järjestelmän tiedon laatuun ei olla kiinnitetty huomiota. 50 % vastanneista kertoi, että BI-järjestelmässä on havaittu vakavia tiedon laatuun liittyviä ongelmia.

Uudet linkit seuraavan kerran vuoden 2010 puolella. Oikein hyvää joulua kaikille!

Mikko Muurinen

Tunnisteet: , ,
Kategoria: Linkkitiistai | Ei kommentteja »

Ilmaisia Business Intelligence -vinkkejä, osa 1

21.10.2009

Business Intelligence -blogissa alkaa nyt kirjoitussarja, jossa käydään tosielämän esimerkkien kautta läpi muutamia tärkeitä asioita, joita kannattaa huomioida omien liiketoimintatietojen hyödyntämisessä.

Vinkki 1: Panosta tiedon laatuun edes ulospäin näkyvissä järjestelmissä

Kuinka monta kertaa olet saanut lehtitarjouksen lehdestä, joka sinulle tulee jo? Autohuoltotarjouksia edellisille autoillesi? Laskuja virheellisellä nimellä tai osoitteella? Virheellistä saatavuustietoa nettipalvelusta?

Vaihdoin itse muutama vuosi takaperin sähköntoimittajaa. Jostain syystä uuden toimittajan järjestelmiin oli kirjaantunut osoite vähän virheellisesti kirjoitettuna. Posti toi joskus laskut oikeaan aikaan, mutta joinain kertoina erillisen selvitysmerkinnän kanssa… Halusin selvittää asian ja otin yhteyttä asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu ottikin korjaustiedot vastaan ja laskut tulivat taas oikeaan osoitteeseen. Jonkin ajan kuluttua laskut alkoivat taas kiertää postin selvityksen kautta, osoite oli palautunut vääräksi, mutta asiakaslehti tuli kummallista kyllä oikealla osoitteella…

Pyysin asiaa korjattavaksi ja näin taas tapahtui. Jostain kumman syystä aiempi virheellinen osoite ponnahti taas hiljattain laskujen ongelmaksi. Kun tällä kertaa otin asiaa korjattaessa puheeksi sen, että voisimme tulla keskustelemaan tiedon laatuun liittyvissä asioissa, todettiin yrityksestä, että kaikki tiedon laatuun liittyvät ratkaisut ovat kunnossa. Ovatkohan?

Tämän esimerkin kaltaisia tapauksia sattuu tässäkin maassa varmasti jollekulle päivittäin. Liiketoimintatietojen lähteet alkavat itsepalvelun lisäämisen ja järjestelmien liittymien ansiosta olla yhä moninaisempia. Huonot tietojen syöttämisen käyttöliittymät, ohjeistukset ja prosessit tuovat lisää mahdollisuuksia inhimillisille virheille. Kerran jossain järjestelmässä korjattu tieto ei leviä muualle ja saattaa korvautua satunnaisesti virheellisellä tiedolla muualta.

Se mitä huono tiedon laatu maksaa, ei synny ainoastaan siitä, että jokin prosessi ei toimi ja se joudutaan tekemään uudestaan. Kustannuksia voi tulla myös laadun varmistamisen manuaalisesta työstä, sekä siitä, että jotkin prosessit eivät toimi niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Huono tiedon laatu voi tarkoittaa turhia kustannuksia esim. suoralähetysten kohderyhmän väärin mitoittamisessa, vastuukysymyksiä virhetilanteissa, asiakastyytymättömyyttä, turhaa manuaalityötä, toistettavia työvaiheita tai menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia.

Liiketoimintatiedon oikeellisuus on yksi yrityksen luotettavuuden kulmakivistä. Ainakin ulospäin näkyvissä palveluissa sen kannattaisi olla kunnossa. Tiedon laadun pitää näkyä viivan alapuolella.

Seuraavissa kirjoituksissa käsitellään mm. asiakaspalvelun tarvitsemia tietoja, raportointitarpeiden ja hyödyntäjien kartoitusta sekä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemista.

Mikko Muurinen

Tunnisteet: , , , , , ,
Kategoria: Business Intelligence | Ei kommentteja »

Linkkitiistai 29.9.2009

29.9.2009

Silvio Berlusconin syntymäpäivän linkit käsittelevät tiedon laadun merkitystä ja tiedon mahdollisimman hyvää hyödyntämistä.

SearchDataManagement.com kertoo Gartnerin tekemästä tutkimuksesta, jossa 140 amerikkalaista yritystä arvioi sitä, kuinka paljon huonolaatuinen tieto maksaa yritykselle vuodessa. Tutkimus kertoo keskimääräisten summien olevan valtavia, jopa 8.2 miljoonaa dollaria vuodessa keskimääräisessä yrityksessä.

Gopal Shenoyn blogissa pohditaan sitä, miten monissa yrityksissä on herätty siihen, että hyviä päätöksiä varten on kerättävä tietoa, mutta asiaa ei viedä pohtien loppuun saakka. Loppujen lopuksi pelkkä data ei autakaan päätöksenteossa, sillä pelkkä keräämisen takia kerätty tieto ei tue sen perusteella toimimista.

Datan tärkeyttä yrityksen pääomana käsitellään puolestaan eri näkökulmista kolmessa BeyeNetworkin artikkelissa ja blogissa. Euro pystytään käyttämään vain kerran, yrityksen avainhenkilöt saattavat olla muualla huomenna, mutta hyvin hallittu tietämys ei kulu käytettäessä. Jos yrityksen suonissa virtaava data on virheellistä, ei yritys voi menestyä. Johdonmukaisen informaation ja raportoinnin tuottamisen on oltava jatkuva prosessi, ei kertatyö. Mitä sitten pitäisi tehdä huonolle tiedolle? Pitäisikö dataa puhdistaa esimerkiksi tietovarastoon vietäessä vai vasta sieltä ulos haettaessa? Joskus tietoisuus huonolaatuisesta datasta voi auttaa paljonkin yritysten prosessien ja järjestelmien kehittämisessä.

Data Doghousen People, Process & Politics -sarjan viimeisimmässä osassa pohditaan integraatio-osaamiskeskuksen perustamisen erilaisten lähtökohtien ja organisointimallien hyviä ja huonoja puolia.

Mikko Muurinen

Tunnisteet: , , , ,
Kategoria: Linkkitiistai | Ei kommentteja »

Ovatko yrityksesi johdon päätöksenteon työkalut ajantasalla?

05.2.2008

Kaikilla aloilla kilpailu tuntuu kiristyvän jatkuvasti. Lähes päivitäin saamme lukea lehdistä yritysten tekemistä toimenpiteistä kannattavuutensa säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Ovatko kaikki toimenpiteet sitten olleet oikein mitoitettuja ja kohdistettuja? Millaisen tiedon perusteella yritysjohto tekee päätöksensä näistä usein hyvinkin radikaaleista toimenpiteistä?

Tässä kohdin ratkaisevaan asemaan nousevat yritysjohdon käytössä olevat päätöksenteon tukijärjestelmät, sekä niiden kautta saatavissa olevan tiedon laatu ja luotettavuus. Tutkimukset osoittavat, että yritykset pystyvät tyypillisesti hyödyntämään päätöksenteossaan vain noin 20% siitä tiedosta, mitä heillä on omissa tietojärjestelmissään. Ja lisäksi suurin osa yrityksen ulkopuolella olevasta liiketoimintaan liittyvästä tiedosta jää täysin hyödyntämättä.

Ongelman muodostaa tiedon hajanaisuus sekä yrityksen omissa tietojärjestelmissä että ulkopuolisissa tietolähteissä. Tietoa on usein vaikea löytää, saati sitten yhdistää, kohtuullisessa ajassa järkeväksi kokonaisuudeksi josta olisi hyötyä päätöksien teossa.

Kuinka moni päätös olisi sitten ollut toinen, jos yrityksen johdolla olisi ollut käytössään enemmän ajantasaista tietoa, sekä paremmat raportointi-, ennuste- ja simulointijärjestelmät?

Kokemuksesta tiedän, että edelleenkin valitettavan moni isokin päätös tehdään mutu-tuntumalla pikaisesti tehtyjen excel-laskelmien pohjalta, joiden lähtötiedot on haalittu eri tietojärjestelmistä hieman miten sattuu. Niinpä mielestäni jokainen työntekijän tulisi olla hyvinkin kiinnostunut siitä, millaisia tietojärjestelmiä yrityksen johto käyttää päätöksenteossaan – siitä voi olla tulevaisuudessa kiinni myös oma työpaikka!

Ari Tolonen

Tunnisteet: , , , , ,
Kategoria: Business Intelligence | Ei kommentteja »