Lokakuun linkit kertovat Master datasta, sosiaalisesta mediasta, itsepalvelu-BI:stä, ennustavasta analytiikasta sekä integraatio-alueen termeistä…

Hub Solution Designsin blogissa käsitellään kattavasti Master Data Managementin ja sosiaalisen median yhdistämistä kahdesta näkökulmasta. Kirjoituksessa pohditaan kuinka Master-datan hallintaa käytetään sosiaalisen median jäsentietojen hallintaan ja toisaalta kuinka sosiaalista mediaa ja verkostoja voidaan käyttää Master-datan hallintaan.

• Hub Solution Designs: MDM’s Blind Spot: Social Networks by Peter Perera, Dan Powers, 25.10.2011

George Shen kuvaa Information Managementin blogissa kuinka pilvipalvelut voivat toimia katalyyttinä itsepalvelu-BI:n laajemmalle hyödyntämiselle. Itsepalvelu-BI:n avulla saadaan paljon enemmän kilpailuetua perinteiseen “pyydä IT:ltä” BI:hin verrattuna.

Toisessa saman julkaisun blogissa James Taylor esittää, että ennustavan analytiikan soveltaminen tulisi aloittaa operatiivisista päätöstilanteista. Operatiivisissa järjestelmissä ennustava analytiikka tarjoaa paljon suuremman ROIn kuin johdon mittariston osana.

• information management: Cloud Computing – The Catalyst for Self-Service BI, George Shen, 09-10/2011
• information management: Where to Begin with Predictive Analytics, James Taylor, 09-10/2011

Rick van der Lans koittaa antaa kirjoituksessaan selkeät kuvaukset datan virtualisoinnille, federoinnille ja integraatiolle. Termien yhdenmukainen käyttö on vielä hieman hakusessa, eikä yleisiä kuvauksia termeistä ole yritetty luoda.

• BeyeNETWORK: Clearly Defining Data Virtualization, Data Federation, and Data Integration, Rick van der Lans, 16.10.2010

Mikko Muurinen

Jos lukee IT-alan julkaisuja, huomaa nopeasti, että tapetilla on taas uusi kuuma aihe, josta kaikki puhuvat. Big Datasta kirjoitettuja juttuja lentää silmille yhä useammin. Big Data nostettiin hiljan myös Gartnerin Hype Cyclen for Emerging Technologies 2011 -analyysiin.

Mitä Big Data sitten onkaan?

Big Datalla tarkoitettiin aluksi sellaista tietomäärää, jota ei käytännössä pystytty lataamaan relaatiotietokantoihin analysoitavaksi. Joko sitä oli liian paljon tai sitten se oli strukturoimatonta.

Tiedon määrän kasvu on tunnetusti ollut eksponentiaalista ja kaiken tarvittavan tiedon hakeminen, lataaminen, varastointi, jakelu, analysointi ja visualisointi on vaikeutunut kaiken aikaa. Tietoa tursuaa esim. uudenlaisista antureista, RFID-tägeistä tai reaaliaikaisemmasta prosessien seurannasta. Kaikesta tarvittavasta tiedosta on lisäksi reilusti suurin osa struktroimatonta, esim. uutistietoa, analyysejä tai dokumentteja.

Pelkkä tiedon määrä ei pysynyt pitkään ainoana Big Datan määrittäjänä. Joillain isot tietomassat saattavat tarkoittaa petatavuja, joissain yrityksissä vaikeuksia tulee jo huomattavasti pienemmillä määrillä. Useat tietokantateknologiat ja tietovarastot kykenevät fyysisesti käsittelemään suuriakin tietomassoja, mutta silti ongelmat eivät ratkenneet.

Kuvaukseen piti lisätä myös tiedon määrän (Volume) lisäksi tiedon muutos- tai tarvitsemisnopeus (Velocity) ja monipuolisuus (Variety). Mikä tahansa näistä kolmesta saattaa aiheuttaa ongelmia perinteisissä tiedon hallinnan ratkaisuissa…

Big Dataan liitetään usein myös pilvipalvelu-konsepti, sekä käsittelyn hajauttamisen, että erilaisten tietolähteiden hyödyntämisen näkökulmasta. Suhteellisen edullinen skaalautuvuus esim. MapReduce -tyyliseen käsittelyyn, jossa jaetaan sama kysely sadoille tai tuhansille koneille, mahdollistaa aivan uudentyyppisten analyysien teon. Enää ei tarvitse odottaa yön yli analyysien valmistumista.

Monessa kohtaa yllämainittua kuvausta tulee kuitenkin mieleen, että tämähän on sitä samaa asiaa, josta ollaan puhuttu jo kauan… Massiiviset tietovarastot, data mining, reaaliaikainen BI, useiden tietolähteiden yhdistäminen jne. ovat olleet osana ratkaisuja jo pitkään. Itse asiassa suurin osa kaikista Big Datan yhteydessä mainituista hyödyistä ja käytännön esimerkeistä on tehty jo aiemminkin.

Mikä sitten on muuttunut? Se, että uudet ratkaisut mahdollistavat yhä edullisemmin ja helpommin Big Data -tyyppisen tiedon hyödyntämisen. Eli tietoa voi olla aiempaa enemmän, useammasta lähteestä, jopa reaaliaikaisena, ja sitä pystytään käsittelemään ja analysoimaan yhä edullisemmin ja tehokkaammin.

Enää ei tarvitse lisätä rautaa rajalle, tehdä hirveitä virityksiä  tai jatkuvaa optimointia tietokantoihin tietomassojen kasvaessa. Jos lähtisi esim. analysoimaan perinteisellä tavalla Twitter- ja muun sosiaalisen median viestien vaikutusta myyntiin ja asiakastyytyväisyyteen, saisi pistää melkoisesti rahaa tietovaraston rautaan, lisensseihin ja latausprosesseihin.

Kannattaa kuitenkin tehdä tässäkin asiassa “reality check” – miksei parikin. Suurta osaa bisnes-ongelmista ei ratkota lisäämällä tiedon määrää tai päivitysnopeutta. Tärkein osa koneistoa on analysoijan ja tiedon hyödyntäjän pääkopan sisällä. Jos ei osata muodostaa oikeita kysymyksiä, ei pystytä hyödyntämään suurta osaa tiedosta. Mikään kone ei tuota tietämystä ihmisen puolesta.

Tiedon laatu on myös entistä tärkeämpää. Mitä väliä on valtavista tietomassoista, jos tiedot ovat vääriä tai ristiriitaisia, poissa kontekstistaan tai muuten laaduttomia? Millaisin oletuksin tietoja kerätään, millaisin prosessein tieto on syntynyt ja mitä on mahdollisesti jätetty pois? Onko nämä seikat kuvattu tiedon hyödyntäjälle?

Big Data on vielä alkuvaiheissaan. Aikaiset omaksujat ovat alkaneet tutkia asiaa ja Big Data tulee nousemaan vielä hypetyksessä hieman ylemmäs, ennen kuin ensimmäiset isot epäonnistumiset ilmaantuvat ja turhat kuvitelmat karisevat.

Kypsyessään Big Data mahdollistaa useilla aloilla – ja yhä pienemmillekin yrityksille – uudenlaista Business Intelligenceä. Mutta ei kannata pidättää hengitystä… Mainstreamia Big Datasta tulee vasta muutaman vuoden kuluttua. Tällä hetkellä uusia mahdollisuuksia kannattaa kuitenkin käyttää tietyissä erityistapauksissa, joissa tarvitaan innovatiivisia ratkaisuita ja joihin nykyiset menetelmät eivät pure.

Kuitenkin jo nyt Business Intelligence- ja integraatioratkaisuissa kannattaa ottaa huomioon Big Datan vaatimukset niin erilaisten tietolähteiden reaaliaikaisessa käytössä, skaalautuvuudessa kuin käsittelyn hajauttamisessakin. Nousevatpa esiin sitten termit, teknologiat tai tuotenimet kuten cloud computing, Hadoop, NoSQL, NewSQL, MapReduce, MPP, BigTable, 1010data, Netezza tai Teradata, on oltava valmiita. Liiketoiminnan tarpeet saattavat tarvita uusien menetelmien hyödyntämistä nopeallakin viiveellä. Älä unohda myöskään tiedon laadun hallinnan nivomista näihin…

Minua kiinnostaisi tietää, onko teillä Big Dataan liittyviä haasteita tai kokemuksia… Laita kommenttia niin saadaan keskustelua pystyyn! Jos julkinen kommentointi ei houkuta, laita vaikka suoraan meiliä mikko.muurinen -at- infobuild.fi…

Ps. Kerään seuraavaan Linkkitiistaihin parhaimpia Big Dataan liittyviä linkkejä.

Pps. Tilaa blogin RSS-syöte, niin saat uusimmat blogikirjoitukset suoraan syötteiden lukuohjelmaasi, eikä sinun tarvitse käydä tarkistamassa päivityksiä sivustolta!

Mikko Muurinen

Kesäkuun linkkitiistai käsittelee BI-alan uusia tuulia. Uusia Business Intelligence -alan trendejä on analysoitu useassakin lähteessä lähiaikoina.

Gartnerin BI Summit -kiertueen siirtyessä Yhdysvaltoihin paikallinen media on nostanut Summitin keskeisiä viestejä esiin. Tom Donoghue vetää yhteen Summitin tarjontaa Integration Developer Newsin artikkelissa. Mobiili-BI:n, analytiikan ja helppokäyttöisyyden nousu ovat suurimpia trendejä.  James Taylor referoi blogissaan Bill Gassmanin esitystä Business Intelligencen roolista prosessien kehittämisessä, ei ainoastaan teknologian, mutta myös BI-prosessien ja ihmisten kannalta.

• Integration Developer News: Gartner BI Summit 2011: Mobile, Open Source, Keener Insights are Keys, Tom Donoghue, 5.5.2011
• SmartDataCollective: Role of Business Intelligence in Process Improvement, James Taylor, 29.3.2011

Jeff James arvioi Windows IT Pron kolumnissa onko itsepalvelu-BI yhdistettynä pilvipalveluihin ja mobiililaitteisiin seuraava “iso juttu”.

• Windows IT Pro: Business Intelligence for IT, Jeff James, 31.5.2011

TDWI World Conferencessa nousi alateemaksi BI-maailman muuttuminen. Stephen Swoyerin mukaan todellinen radikaali muutos on tulossa. Hän summaa kirjoituksessaan uuden ajan tunnusmerkkejä.

• TDWI Conference Recap: Hyper BI Isn’t Hyperbole, Stephen Swoyer, 27.4.2011

Dale Roberts vertaa BI:n ja Facebookin käyttöä “päätöksenteko-kierrosten” kannalta. BI on liian usein julkaise-ja-unohda -tyylistä. Jos päätöksenteossa voisi hyödyntää sosiaalisen madian yhteistyömahdollisuuksia, saataisiin huomattavia hyötyjä.

• Business Intelligence Now and the Future: If only BI was as efficient as Facebook, Dale Roberts, 21.4.2011

Rob Armstrong pohtii dashboardien käytettävyyttä ja vetää analogian auton kojelautaan. Miten hyvin auton mittaristotkaan todella auttavat kuljettajaa? Mittaristojen pitäisi antaa tietoja, jotka johtavat toimintaan, ei pelkästään varoituksia asioista, jotka ovat mahdollisesti jo muutenkin tiedossa. Tietojen päivityssykli BI-dashboardissa on myös erittäin tärkeä seikka käytettävyydelle.

• SmartDataCollective: What is your dashboard telling you?, Rob Armstrong, 2.6.2011

Mikko Muurinen

Lokakuun linkkitiistai käsittelee Business Intelligencen parhaita käytäntöjä ja sitä, miten hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön. Ensin muutama poiminta BeyeNETWORKin eri kolumneista, sitten kolme poimintaa Information Managementin kolumneista.

Jim Gallo kirjoittaa ketterien menetelmien hyödyistä Business Intelligence -hankkeissa. Ketterät menetelmät soveltuvat tämäntyyppisiin hankkeisiin hyvin, sillä niiden perusajatus perustuu liiketoimintatarpeisiin, eikä lähdejärjestelmiin tai dataan. Gallo purkaa uudessa juttusarjassaan myös kaksitoista ketterään BI:hin liittyvää myyttiä, ensin ajatuksen uutuuden ja  dokumentoinnin tarpeettomuuden.

• BeyeNETWORK: A Business Context for Agile Business Intelligence, Jim Gallo, 21.9.2010
• BeyeNETWORK: The 12 (or so) Myths about Agile BI, Myth 1: Agile BI is Radical and New, Jim Gallo, 12.10.2010
• BeyeNETWORK: The 12 (or so) Myths about Agile BI, Myth 2: There is No Need to Produce Documentation When Using Agile BI Methods, Jim Gallo, 26.10.2010  

James Taylor pohtii blogissaan BI:n parhaita käytäntöjä. Jos syy BI-välineen hankintaan on se, että saadaan BI-ratkaisu, ollaan hakoteillä. Liiketoiminnan tarpeiden ja päätöksenteon ymmärtäminen on oleellista. Toisessa kirjoituksessaan hän kritisoi markkinointipuheita, joissa yritetään tuoda “tuoreita näkökulmia bisnesanalytiikkaan” argumenteilla, jotka eivät ota päätöksentekoa millään lailla mukaan kuvioon.

• BeyeNETWORK: Why thinking about decisions should be a BI best practice, James Taylor, 9.9.2010
• BeyeNETWORK: A really fresh look at business analytics, James Taylor, 7.10.2010

Lunastaako Business Intelligence lupauksensa, kysytään Information Managementin kolumnissa. Leah MacMillan vetää yhteen erilaisia menestystekijöitä, joita tarvitaan hyötyjen realisoinnissa. Tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys, ennakoivan analytiikkan käyttö kilpailuetuna ja ratkaisuiden luotettavuus ovat avainasemassa. BI otetaan laajamittaisesti käyttöön kun saadaan helposti ajantasaista ja oleellista tietoa. Hyödyt ovat laajimmat kun kaikki pääsevät tietoihin kiinni ja ymmärtävät mitä on tapahtunut ja miksi, jotta voivat tehdä päätöksiä tästä tiedosta.

Toisessa kolumnissa David Rich käsittelee tarkemmin ennakoivaa analytiikkaa kilpailuetuna. useat yritykset käyttävät ennakoivia menetelmiä yksittäisissä ratkaisuissa, mutta vain harvat ovat ottaneet sen useammassa merkityksessä käyttöön luomaan kilpailuetua.

Kevin Quinn esittää 5 menestystekijää BI-hankkeiden onnistumiseen. Käyttäjien ymmärtäminen, klikkausten minimointi, tehokäyttäjien hyödyntäminen niin tiedon tuottajina kuin kuluttajina, mittaamiskulttuurin luominen sekä BI:n näkeminen strategisena päätöksenä ovat merkittävässä asemassa BI-hankkeiden onnistumisessa.

• Information Management: The Full Promise of Business Intelligence, Leah MacMillan, 23.9.2010
• Information Management: Predictive Analytics is the Next Competitive Discipline, David Rich, 10/2010
• Information Management: 5 Rules for BI Success, Kevin Quinn, 21.9.2010

Myös Timo Elliotin blogissa käsitellään Business Intelligencen parhaita käytäntöjä. Business intelligence on liiketoimintaa ja ihmisiä, ei informaatiota ja teknologiaa. Informaatio on hyödytöntä, jollei se muuta tapaa, jolla yritys tekee bisnestä. Teknologia on hyödytöntä, jollei saada ihmisiä hyödyntämään sitä.

• What Does a World-Class BI Program Look Like?, Timo Elliott, 21.10.2010

Mikko Muurinen

Maaliskuun linkkitiistain kirjoituksessa käsitellään montaa aihetta: päätöksenteon tukea, tiedon laatua, epäonnistuneita visualisointeja, BI – mashupeja, sekä uusimpia trendejä.

Ensimmäinen linkki pitää sisällään oikeastaan kolmella sivustolla käydyn keskustelun.
on target -blogissa vedetään yhteen ja kommentoidaan keskustelua, joka käynnistyi James Taylorin kommentteista Stephen Few:n blogikirjoitukseen. Kirjoituksessa keskitytään siihen, miten useimmat BI hankkeet ovat vain IT:n yrityksiä yhdistää suuret määrät ajan kuluessa kerättyä tietoa. Tämän takia suurin osa  BI-työkaluista on vääriä valintoja päätöksenteon tukeen.

• on target: How much analytic are decision makers? Franco Graziosi, 23.3.2010

Data Quality Pro Expert Journalissa Dylan Jones antaa vinkkejä siihen, miten saadaan tiedon laadun hankeet haluttaviksi, sen sijaan, että ajettaisiin näitä hankkeita kovassa muutosvastarintassa kuin käärmettä pyssyyn. Projektit onnistuvat, jos yksittäiset työntekijät hyötyvät konkreettisesti käyttöön otettavista tietojen laatua parantavista prosesseista.

• Data Quality Pro Expert Journal: How Are You Creating a Pull for Data Quality in Your Organisation?, Dylan Jones, 16.3.2010

EagerEyes on Robert Kosaran ylläpitämä nettisivusto, jossa käsitellään tiedon visualisointia ja visuaalista viestintää. Hyvien käytäntöjen lisäksi blogissa esitellään välillä varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos tietojen visualisoinnissa ei pidä järkeä mukana. Ohessa muutama tällainen esimerkki:

• March Chart Madness
• The Cost of a Sick Chart
• NY Times: The Best and Worst of Data Visualization
• Bring Out Your Dreadful Charts!

Seth Grimes on kirjoittanut artikkelin Business Intelligence -mashupeista, joiden avulla voidaan laajentaa itsepalveluna tarjottavaa BI:tä. Niiden avulla käyttäjät voivat nähdä ja tehdä enemmän, sekä myös käsitellä tarvittaessa helposti kolmansien osapuolten tietoja, ilman, että uusien tietolähteiden tai siilojen luomista tarvittaisiin. BI-mashupit voivat lisätä käyttäjien tyytyväisyyttä, parantaa heidän toimintakykyään ja vähentää tukikustannuksia.

• Nimble Intelligence: Enterprise BI Mashup Best Practices, Seth Grimes, 3/2010

Poimin myös kaksi BeyeNETWORKin artikkelia, joissa pohditaan trendejä ja suuntauksia Business Intelligence -markkinoilla.

Lyndsay Wise on koonnut TDWI:n vuotuisessa BI-konferenssissa käymistään keskusteluista esityksestä yhteen yleisiä suuntauksia  BI-markkinoilla. Tekniikoista nousevat esiin mm. Data Warehouse -laitteet, upotettu analytiikka, tiedonhallinnan alustat, interaktiivinen tiedon visualisointi. Keskeinen seikka on myös se, että yrityksissä pyritään yhä enemmän käyttämään Business Intelligenceä luomaan lisäarvoa liiketoiminnalle.

Steve Dine pohtii puolestaan kolumnissaan, ovatko ryhmätyöominaisuudet ja yhteisen näkemyksen muodostaminen seuraava iso juttu BI-maailmassa?

• BeyeNETWORK: TDWI Insights and General Trends, Lyndsay Wise, 28.2.2010
• BeyeNETWORK: Is Collaboration the Key to Pervasive BI? Steve Dine, 28.2.2010

Mikko Muurinen

Tällä kertaa tarkastelemme operatiivista Business Intelligenceä sekä sitä, kuinka tavanomaisia BI:n hyötyjä voidaan laajentaa esim. nk. closed loop -ratkaisuilla tai yhdistämällä BI-ominaisuudet hakuteknologioiden kanssa.

James Taylor hahmottelee BeyeNETWORKin blogissa askelia, joita yritysten tulisi ottaa siirtyessään perinteisestä BI:stä kohti operatiivista business intelligenceä ja päätöksenteon tukijärjestelmiä. Neil Raden puolestaan pohtii tarkemmin syitä, miksi operatiivinen business intelligence on niin tärkeää. Usein BI-järjestelmät ovat suunniteltu informoimaan ihmisiä, ei auttamaan reagoinnissa. Enterprise Systemsin Linda Brigg kirjoittaa artikkelissaan kuinka business intelligence voi suoraan vaikuttaa tulokseen, kun se on yhä laajemman käyttäjäkunnan saatavilla.

• BeyeNETWORK: First Steps To and Beyond Operational Business Intelligence, James Taylor, 30.9.2008
• BeyeNETWORK: Why You Should Be Thinking About Operational BI, Neil Raden, 10.4.2009
• Enterprise Systems: Q&A;: Pushing BI Beyond Business Managers, Linda Briggs, 25.3.2009

BeyeNETWORKin blogissa Colin White kirjoittaa, että tehokas päätöksenteko vaatii muutakin kuin aina vain enemmän ja enemmän tietoa. Informaation pitää olla helposti kulutettavaa ja integroitu nk. closed-loop päätöksentekojärjestelmään. Jake Freivaldin kolumnissa ebizQ:ssa puhutaan siitä, kuinka suurin osa yrityksen tiedoista saataisiin tarvitsevien saataville. Yli 80 prosenttia tiedoista on strukturoimatonta, kuten dokumentteja, sähköposteja jne., eikä niitä voida saada helposti analyysien ja päätöksenteon tueksi, ellei tehokkaasti hyödynnetä esim. hakuteknologioita.

• BeyeNETWORK: Closed-Loop Business Intelligence: Reality or Simply Another Buzzword?, Colin White, 22.4.2009
• ebizQ: BI + Search: Opening Doors to Enterprise Data, Jake Freivald, 30.3.2009

Lopuksi vielä kaksi kirjoitusta tärkeistä Business Intelligence -hankkeen käynnistämisessä huomioitavista asioista. Doug Lautzenheiser kirjoittaa blogissaan mitkä asiat tulisi ottaa huomioon BI-tiimien, standardien ja infrastruktuurien suunnittelussa. Information Managementin artikkelissa käydään tarkasti läpi esimerkkejä siitä, kuinka hankkeiden alkuvaiheessa voidaan kaivaa oikeat business caset ja liiketoimintahyödyt tavoitteiksi.

• Business Intelligence Foundations, Doug Lautzenheiser, 26.3.2009
• Information Management: Show Me the Money: A DM/BI Business Value Primer, Bob Lambert & Tri Truong, 24.3.2009

Mikko Muurinen

Tietoviikon artikkeleissa “Kukaan ei tiedä, mitä bi on, Thomas Wilgum, 28.4.2008” ja “Toinen bi-aalto iskee pian, Jaana Ahlblad, 28.4.2008” pyrittiin antamaan jonkinlaista vastausta sille, mitä business intelligence on. Artikkeleissa puhutaan kuitenkin pääosin ominaisuuksista ja toiminnallisuudesta, eikä niistä hyödyistä mitä business intelligence voi yrityksille tuoda.

Kuten artikkelissa, valitettavan useassa raportointi- tai business intelligence -projektissa keskitytään liikaa teknisiin seikkoihin. Useissa tapauksissa hankkeessa ei ole “bisnestä” eikä “intelligenssiä”. Teknologialähtöiset hankkeet eivät usein ota tarpeeksi käyttäjien haluja huomioon ja epäonnistuvat tavoitteissaan.

Mitä Business intelligence sitten voi olla?

Business intelligence voi antaa yritykselle kilpailijoihinsa nähden selkeää kilpailuetua liiketoiminnan kannalta oleellisissa asioissa. Kilpailuetua voi saada mm. paremmalla laadulla, alemmilla kustannuksilla, ajantasaisella toimituksella, räätälöinnillä tai joustavuudella.

Yritysten kilpailukyky koostuu sisäisestä ja ulkoisesta elementistä. Oikealla sisäisellä toiminnalla voidaan saavuttaa kilpailuetua, mutta myös yrityksen ulkopuoliset tapahtumat vaikuttavat yrityksen tulokseen. Tietämällä enemmän sekä sisäisistä asioista, kuten prosesseista, henkilöstöstä ja taloudesta, sekä ulkoisista vaikutuksista, kuten asiakkaista, markkinoista ja kilpailijoista, voidaan päätöksentekoa tukea huomattavasti.

Kun oikeaa ja olennaista tietoa saadaan tarvitsijoille oikeaan aikaan ja hyödyllisessä muodossa, yrityksen toimintaa saadaan tehostettua arkipäivän työssä.

On tärkeää huomioida Business Intelligence – ja raportointiratkaisuissa hyötyjen ulottaminen jokaisen ulottuville. Koska kaikki tekevät päätöksiä.

Mikko Muurinen

Kaikilla aloilla kilpailu tuntuu kiristyvän jatkuvasti. Lähes päivitäin saamme lukea lehdistä yritysten tekemistä toimenpiteistä kannattavuutensa säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Ovatko kaikki toimenpiteet sitten olleet oikein mitoitettuja ja kohdistettuja? Millaisen tiedon perusteella yritysjohto tekee päätöksensä näistä usein hyvinkin radikaaleista toimenpiteistä?

Tässä kohdin ratkaisevaan asemaan nousevat yritysjohdon käytössä olevat päätöksenteon tukijärjestelmät, sekä niiden kautta saatavissa olevan tiedon laatu ja luotettavuus. Tutkimukset osoittavat, että yritykset pystyvät tyypillisesti hyödyntämään päätöksenteossaan vain noin 20% siitä tiedosta, mitä heillä on omissa tietojärjestelmissään. Ja lisäksi suurin osa yrityksen ulkopuolella olevasta liiketoimintaan liittyvästä tiedosta jää täysin hyödyntämättä.

Ongelman muodostaa tiedon hajanaisuus sekä yrityksen omissa tietojärjestelmissä että ulkopuolisissa tietolähteissä. Tietoa on usein vaikea löytää, saati sitten yhdistää, kohtuullisessa ajassa järkeväksi kokonaisuudeksi josta olisi hyötyä päätöksien teossa.

Kuinka moni päätös olisi sitten ollut toinen, jos yrityksen johdolla olisi ollut käytössään enemmän ajantasaista tietoa, sekä paremmat raportointi-, ennuste- ja simulointijärjestelmät?

Kokemuksesta tiedän, että edelleenkin valitettavan moni isokin päätös tehdään mutu-tuntumalla pikaisesti tehtyjen excel-laskelmien pohjalta, joiden lähtötiedot on haalittu eri tietojärjestelmistä hieman miten sattuu. Niinpä mielestäni jokainen työntekijän tulisi olla hyvinkin kiinnostunut siitä, millaisia tietojärjestelmiä yrityksen johto käyttää päätöksenteossaan – siitä voi olla tulevaisuudessa kiinni myös oma työpaikka!

Ari Tolonen