Tunnisteet ‘liiketoiminta’

Reaaliaikainen Business Intelligence – WTF

26.11.2010

Pidin 24.11.2010 Sytyke ry:n syyskokouksessa esitelmän reaaliaikaisesta Business Intelligencestä. Ohessa tilaisuuden kalvot ja tiivistelmä aiheesta.



Reaaliaikainen Business Intelligence yhdistää perinteisen Business Intelligencen ja prosessikeskeisen liiketoimintatapahtumien seurannan ominaisuuksia. Datakeskeiseen ja analysointipainotteiseen, usein taaksepäin katsovaan malliin tuodaan ajankohtaisuutta ja prosessilähtöisyyttä. Reaaliaikaiseen Business Intelligenceen kuuluu myös automatisoinnin ja sääntöjen hyödyntäminen aiempaa enemmän. Perinteisen liiketoimintatiedon hyödyntämisen tietojen yhdistely tuodaan prosessien seurannan tueksi.

Termi ”Liiketoimintatiedon hyödyntäminen” ei ehkä kuvaa yhtä hyvin kuin englanninkielinen”Business Intelligence” sitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tästä näkökulmasta – bisneksen edistäminen älykkäästi ja tietoon perustuen.

Päätöksenteon tueksi pitäisi saada kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu juuri nyt, sekä myös siitä mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Oleellista on saada apua päätöksiin, mitä pitäisi tehdä, jotta myönteiset tapahtumat voitaisiin hyödyntää ja kielteiset vaikutukset minimoida. Erilaiset skenariot, mallit ja trendityhdistettynä hyvinajantasaiseen taustatietoonauttavat tulevaisuuteen valmistautumisessa.

Ajantasainen,  useasta lähteestä rikastettu tieto, jonka käsittelystä on karsittu kaikki turhat manuaaliset vaiheet, luo kilpailuetua. Tämä kääntyy lopulta puhtaaksi taloudelliseksi eduksi.

On tärkeää selvitettää liiketoiminnan tiedon tarpeiden vasteaikatarpeet, jotta voidaan priorisoida kehitystä oikeisiin kohteisiin. Kaikki liiketoiminnan prosessit eivät tarvitse sekunnilleen ajantasaista tietoa. Mitä enemmän prosessin kriittiset vaiheet ovat ihmisten vastuulla, sitä suurempia viiveitä yleensä syntyy. Ihmiset eivät voi reagoida jatkuvasti reaaliaikaisesti tapahtumiin. Onkin tärkeää minimoida ja automoida sellaisia vaiheita, joihin voidaan vaikuttaa tiedon keräämis- ja käsittelyvaiheissa, analysointivaiheessa ja tiedon pohjalta tehtävän toiminnan vaiheissa.

Koska maailma ei ole yksinkertainen ja yritysten tietolähteet ja tietotarpeet syntyneet ja kehittyneet eri tavoin ja eri aikoina, on tärkeää ottaa reaaliaikaisessa Business Intelligencessä huomioon kaikki erilaiset tietojen integrointitavat. Tietoja pitää pystyä käyttämään suoraan sen syntysijoilta, suoraan operatiivisista järjestelmistä. Tietoa pitää pystyä keräämään, muuntamaan ja lataamaan esimerkiksi historiatietoja sisältäviin tietovarastoihin ja datamarteihin. Lähteiden muuttunutta tietoa pitää siirtää nähtäväksi esim. Change Data Capture –menetelmin tietokannoista tai sitten tapahtumia kuuntelemalla palveluväyläratkaisuista tai viestijonoista. Tietokantojen replikointiominaisuuksiakin voi tarvittaessa hyödyntää, unohtamatta erilaisia historiallisia järjestelmiä, tiedostoja jne.

Kuten perinteisessä Business Intelligencessä, ratkaisuissa tulisi kiinnittää huomiota joustavuuteen, sillä jollei reaaliaikainen BI-järjestelmä pysty muuttumaan jatkuvasti muuttuvan liiketoiminnan myötä, se on turha investointi. Myös tietojen konteksti ja metatietojen hyödyntäminen on tärkeää. Käyttäjille tulisi tuottaa mahdollisimman oleellista, selkeää ja helppokäyttöistä tietoa.

Oleellisinta on kuitenkin se, että reaaliaikainen BI upotetaan jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan, suoraan sinne, missä jokapäiväisiä pieniä päätöksiä tekevät ihmiset ovat. Jos tarvittavaa tietoa saadakseen pitää poistua esim. asiakaspalveluprosessin muusta ympäristöstä ja hakea tietoa vaikka kuinkakin hienon BI-portaalin kautta, jää oikea-aikaisuuden hyöty saavuttamatta ja usein mahdollisuudet käyttämättä. Parasta olisi jos reaaliaikaista BI:tä ei kukaan edes erikseen huomaisi, oikean muotoista ja oleellista tietoa vain olisi siellä missä sitä tarvitaan…

Mikko Muurinen

Sosiaalisen median integrointi liiketoimintaan

01.10.2010

Aika alkaa olla kypsä sosiaalisen median palveluiden hyödyntämiselle liiketoiminnassa. Facebookin ja Twitterin kaltaisia palveluita on suunniteltu ja kehitetty moniin liiketoimintatarkoituksiin.

Tietoa halutaan “seurata” sen sijaan että sitä kaivettaisiin ja etsittäisiin eri portaaleista ja järjestelmistä. Kavereiden seuraamisen sijaan halutaan seurata asiakkaita, taloustietoja tai erilaisia prosesseja, kuten tilauksia, toimituksia tai tuotekehitystä. Perinteisen raportoinnin lisäksi halutaan saada reaaliaikaisia tietoja muutoksista ja poikkeavista tapahtumista.

Suurena kysymyksenä on kuitenkin, kuinka nämä uudenlaiset sovellukset integroidaan muihin järjestelmiin, esim. toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP), HR-järjestelmiin, tuotehallintajärjestelmiin tai tuotantojärjestelmiin? Järjestelmät saattavat olla ulkopuolisia SaaS-mallisia pilvipalveluita, ostettuja pakettisovelluksia tai itse rakennettuja “legacy”-järjestelmiä.

Kuinka sekä sosiaalisen median tapahtumat ja liiketoimintatapahtumat linkitetään yhteen? Kuinka tämä tehdään niin, että saadaan käyttäjät innostumaan ja todella hyödyntämään uusia mahdollisuuksia? Kuinka saavutetaan järjestelmäriippumattomuus, jotta esim. voidaan haluttaessa vaihtaa jokin komponentti toiseen, esim. vanha asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM) uuteen SaaS-pohjaiseen ratkaisuun?

Integraatioratkaisut ovat usein pitäneet siiloajattelun paikallaan – dataa on kyllä siirrelty ja rikastettu – mutta erilaiset työnkulut eri sovellusten välillä ovat olleet harvinaisia. Yhä useammassa yrityksessä on käymässä juuri päinvastoin, uudet palvelut tuovat kukin omat prosessinsa ja työnkulkunsa olemassa olevien lisäksi. Työnkulkujen yhdistäminen saisi kuitenkin usein monia manuaalisia vaiheita liiketoimintaprosesseista pois.

Oheisessa YouTube-videossa on esitetty eräs tällainen käyttötapaus:
Salesforce.com:in uuden Chatter-ominaisuuden ja SAP:n laskun hyväksynnän integraatio. Tällainen integraatio pudottaa useita manuaalisia vaiheita työstä pois ja mahdollistaa tiedon nopean välittämisen kaikille osallisille.

Ongelmana yrityksissä on se, etteivät arkkitehtuurit kaikesta hypestä huolimatta oikeasti ole palvelu-orientoituneita, kaikki osat eivät kykene tuottamaan ja hyödyntämään Web Service -palveluita, vaan joukossa on vanhoja järjestelmiä, vanhoja versioita, pakettisovelluksia ja kotikutoisia ratkaisuita. Näiden yhdistämiseksi tarvittaisiin valtavasti työtä ja osaamista, jos rajapinnat tehtäisiin koodaamalla. Rajapintojen tapahtuma- ja virhekäsittely sekä lokiinkirjoitusrutiinit vielä tähän päälle…

Lähestymällä asiaa valmiiden adapterien avulla päästään koodauksesta kokonaan ja säästetään huomattavasti aikaa. Hyötynä on myös se, että liittymät on sertifioitu ja testattu ja ne saadaan tuen ja SLA-sopimusten piiriin, eivätkä muutokset integroiduissa järjestelmissä tuota työläitä uudelleen koodauksia.

Erillisten siilojen tiedot voidaan integroida entiseen tapaan ja käyttäjille saada reaaliaikaisestikin tieto muissa siiloissa tapahtuneista muutoksista, mutta oikeasti hyötyä tulee siitä, jos pystytään vähentämään työnkulkujen katkeaminen, oli kyseessä sitten hyväksymisketju tai kommentointi.

Ilman erilaisten työnkulkujen yhdistämistä vanhat keinot, kuten puhelin- ja sähköpostiyhteydenpito saattavat muodostaa suuren osan kokonaisprosessista; “Moi, kävin juuri SAPissa hyväksymässä tilauksen, voit nyt kirjata sen CRM:ään…”-tyylisistä yhteydenotoista ei päästä tällöin eroon.

Mikko Muurinen

Ilmaisia Business Intelligence -vinkkejä, osa 1

21.10.2009

Business Intelligence -blogissa alkaa nyt kirjoitussarja, jossa käydään tosielämän esimerkkien kautta läpi muutamia tärkeitä asioita, joita kannattaa huomioida omien liiketoimintatietojen hyödyntämisessä.

Vinkki 1: Panosta tiedon laatuun edes ulospäin näkyvissä järjestelmissä

Kuinka monta kertaa olet saanut lehtitarjouksen lehdestä, joka sinulle tulee jo? Autohuoltotarjouksia edellisille autoillesi? Laskuja virheellisellä nimellä tai osoitteella? Virheellistä saatavuustietoa nettipalvelusta?

Vaihdoin itse muutama vuosi takaperin sähköntoimittajaa. Jostain syystä uuden toimittajan järjestelmiin oli kirjaantunut osoite vähän virheellisesti kirjoitettuna. Posti toi joskus laskut oikeaan aikaan, mutta joinain kertoina erillisen selvitysmerkinnän kanssa… Halusin selvittää asian ja otin yhteyttä asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu ottikin korjaustiedot vastaan ja laskut tulivat taas oikeaan osoitteeseen. Jonkin ajan kuluttua laskut alkoivat taas kiertää postin selvityksen kautta, osoite oli palautunut vääräksi, mutta asiakaslehti tuli kummallista kyllä oikealla osoitteella…

Pyysin asiaa korjattavaksi ja näin taas tapahtui. Jostain kumman syystä aiempi virheellinen osoite ponnahti taas hiljattain laskujen ongelmaksi. Kun tällä kertaa otin asiaa korjattaessa puheeksi sen, että voisimme tulla keskustelemaan tiedon laatuun liittyvissä asioissa, todettiin yrityksestä, että kaikki tiedon laatuun liittyvät ratkaisut ovat kunnossa. Ovatkohan?

Tämän esimerkin kaltaisia tapauksia sattuu tässäkin maassa varmasti jollekulle päivittäin. Liiketoimintatietojen lähteet alkavat itsepalvelun lisäämisen ja järjestelmien liittymien ansiosta olla yhä moninaisempia. Huonot tietojen syöttämisen käyttöliittymät, ohjeistukset ja prosessit tuovat lisää mahdollisuuksia inhimillisille virheille. Kerran jossain järjestelmässä korjattu tieto ei leviä muualle ja saattaa korvautua satunnaisesti virheellisellä tiedolla muualta.

Se mitä huono tiedon laatu maksaa, ei synny ainoastaan siitä, että jokin prosessi ei toimi ja se joudutaan tekemään uudestaan. Kustannuksia voi tulla myös laadun varmistamisen manuaalisesta työstä, sekä siitä, että jotkin prosessit eivät toimi niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Huono tiedon laatu voi tarkoittaa turhia kustannuksia esim. suoralähetysten kohderyhmän väärin mitoittamisessa, vastuukysymyksiä virhetilanteissa, asiakastyytymättömyyttä, turhaa manuaalityötä, toistettavia työvaiheita tai menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia.

Liiketoimintatiedon oikeellisuus on yksi yrityksen luotettavuuden kulmakivistä. Ainakin ulospäin näkyvissä palveluissa sen kannattaisi olla kunnossa. Tiedon laadun pitää näkyä viivan alapuolella.

Seuraavissa kirjoituksissa käsitellään mm. asiakaspalvelun tarvitsemia tietoja, raportointitarpeiden ja hyödyntäjien kartoitusta sekä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemista.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 11.8.2009

11.8.2009

Kesälomien jälkeen on taas aika käydä läpi useita hyviä Business Intelligence- ja integraatio-aiheisia kirjoituksia. Linkit vievät kirjoituksiin, jotka käsittelevät Business Intelligencen hyötyjä ja niiden mittaamista, hyvää tietoa ja sen hallintaa sekä edellytyksiä onnistuneeseen data-integraatioon.

Sarah Burnett kirjoittaa vuoden takaisessa blogissaan siitä, miten tärkeää on esittää tieto sillä tavoin, että niiden perusteella on mahdollisimman helppo toimia. Tiedon pitää olla relevanttia, sidoksissa muihin muuttujiin, kerätty useasta luotettavasta lähteestä ja toimitettu oikeaan aikaan. Mitä helpompaa tietoa on käyttää laajalti ja ryhmän viisautta keräten, sen paremmin sen pohjalta tehdyt päätökset tukevat liiketoimintaa.

Sekä Dorothy Millerin että Peter Thomasin kirjoitukset antavat hyviä vinkkejä siihen, mitä asioita kannattaa mitata BI:n hyödyn arvioinnissa. Hyvä BI antaa käyttäjille mahdollisuuden tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä. Tästä syntyvät vaikutukset saattavat olla yrityksen kannalta massiivisia.

BI Question Blogissa Timo Elliott vetää yhteen onnistuneen BI:n edellytyksiä. Standardoimalla ja rationalisoimalla BI koko yrityksessä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, parempi hallinta tietoon sekä parempi tuki liiketoiminnan tavoitteiden seurannalle. Näistä seuraa suoria kilpailuetuja.

Datan hallinnasta on kirjoitettu muutamassa blogissa. Markkinoinnin asiantuntija Mary Schmidt arvioi sitä, miten tärkeää on, että yrityksellä on hyvää dataa. Mitä kaikkea tiedon hallinta oikein on, kysytään puolestaan BeyeNetworkin blogissa.

Data Doghousen People, Process & Politics -sarja on päivittynyt kolmella uudella kirjoituksella. Rick Sherman jatkaa aihetta kertomalla edellytyksistä, joilla taataan data-integraation hyöty liiketoiminnalle. Tarvitaan konkreettisia liiketoiminta-ongelmia, joita lähdetään ratkomaan. Integraatioratkaisuiden hankinta-portfoliolla voidaan taata integraatioratkaisuiden hyödynnettävyys yli liiketoiminta- ja it-sektorien. Integraatio-kompetenssi-keskuksen avulla voidaan organisoida ja järkeistää integraatioponnistukset koko yrityksen tasolla.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 26.5.2009

26.5.2009

Linkkitiistai on taas lukutiistai.

Ennustaminen, erilaisten syiden ja seurausten ymmärtäminen ja tuleviin tapahtumiin varautuminen ovat yleensä oleellinen osa liiketoiminnan johtamista ja otettava huomioon siten myös business intelligence- tai liiketoimintatiedon hallinta-ratkaisuissa. Seuraavat tiedettä popularisoivat kirjat vievät lukijan hyvin vauhdikkaalla ja kiinnostavalla tavalla mukaan monisyiseen ja ongelmalliseenkin aihepiiriin:

Taleb, Nassim Nicholas (2007): Musta Joutsen – Erittäin epätodennäköisen vaikutus
http://beta.wikiversity.org/wiki/Nassim_Nicholas_Taleb_(2007):_Musta_Joutsen

Levitt, Steven D., Dubner, Stephen, J. (2006): Freakonomics – outoustalous
http://readme.fi/product.php?isbn=9789525592436

Gladwell, Malcolm (2007): Leimahduspiste.
http://beta.wikiversity.org/wiki/Gladwell,_Malcolm_(2000):_The_Tipping_Point

Nassim Nicholas Talebin kirja Musta Joutsen kertoo erittäin epätodennäkösistä tapahtumista, joita on mahdoton ennustaa ja joiden vaikutukset ovat erittäin vakavia.
Kirjassa käsitellään ennustamista melko monipuolisesti, useasta näkökulmasta, kritisoiden asiantuntijoita ja erilaisia menetelmiä.

Levittin ja Dubnerin Freakonomics-kirja käsittelee jokapäiväisten, mutta näennäisesti toisiinsa liittymättömien asioiden välisiä syy-seuraus-yhteyksiä. Kirja nostaa esiin useita outojakin yhteyksiä, jotka todistavat usein yleistä käsitystä vastaan. Lue myös uusia juttuja Freakonimics-blogista

Malcolm Gladwellin Leimahduspiste kuvaa ideoiden, menestystuotteiden, trendien ja käyttäytymismallien leviämisen logiikkaa. Gladwell rinnastaa niiden leviämisen epidemioihin, ja osoittaa niiden leviävän kuin virusten. Gladwellin kaikki kirjat ovat herättäneet paljon keskustelua, ja Gladwell on saanut kiertää suosittuja talk show’t kertomassa esim. uusimmasta kirjastaan Outliers.

Kesä on lukemisen kulta-aikaa… Mainitut kirjat löydät hyvinvarustellusta kirjastosta tai jos pidät oman kappaleen omistamisesta, vaihtoehtoisesti kirjakaupasta.

Hyviä lukuhetkiä,
Mikko Muurinen

Linkkitiistai 21.4.2009

21.4.2009

Tällä kertaa tarkastelemme operatiivista Business Intelligenceä sekä sitä, kuinka tavanomaisia BI:n hyötyjä voidaan laajentaa esim. nk. closed loop -ratkaisuilla tai yhdistämällä BI-ominaisuudet hakuteknologioiden kanssa.

James Taylor hahmottelee BeyeNETWORKin blogissa askelia, joita yritysten tulisi ottaa siirtyessään perinteisestä BI:stä kohti operatiivista business intelligenceä ja päätöksenteon tukijärjestelmiä. Neil Raden puolestaan pohtii tarkemmin syitä, miksi operatiivinen business intelligence on niin tärkeää. Usein BI-järjestelmät ovat suunniteltu informoimaan ihmisiä, ei auttamaan reagoinnissa. Enterprise Systemsin Linda Brigg kirjoittaa artikkelissaan kuinka business intelligence voi suoraan vaikuttaa tulokseen, kun se on yhä laajemman käyttäjäkunnan saatavilla.

BeyeNETWORKin blogissa Colin White kirjoittaa, että tehokas päätöksenteko vaatii muutakin kuin aina vain enemmän ja enemmän tietoa. Informaation pitää olla helposti kulutettavaa ja integroitu nk. closed-loop päätöksentekojärjestelmään. Jake Freivaldin kolumnissa ebizQ:ssa puhutaan siitä, kuinka suurin osa yrityksen tiedoista saataisiin tarvitsevien saataville. Yli 80 prosenttia tiedoista on strukturoimatonta, kuten dokumentteja, sähköposteja jne., eikä niitä voida saada helposti analyysien ja päätöksenteon tueksi, ellei tehokkaasti hyödynnetä esim. hakuteknologioita.

Lopuksi vielä kaksi kirjoitusta tärkeistä Business Intelligence -hankkeen käynnistämisessä huomioitavista asioista. Doug Lautzenheiser kirjoittaa blogissaan mitkä asiat tulisi ottaa huomioon BI-tiimien, standardien ja infrastruktuurien suunnittelussa. Information Managementin artikkelissa käydään tarkasti läpi esimerkkejä siitä, kuinka hankkeiden alkuvaiheessa voidaan kaivaa oikeat business caset ja liiketoimintahyödyt tavoitteiksi.

Mikko Muurinen

Mobiili Business Intelligence kilpailuetuna

07.4.2008

“Anteeksi, olen lentokentällä, pääsen tarkistamaan asian vasta ylihuomenna kun palaan työpisteelleni. Voisinko palata asiaan silloin?”

Oletko kuullut lauseen aiemmin? Miksi liiketoiminnan tärkeiden tietojen saaminen pitäisi olla sidottu aikaan ja paikkaan? Liiketoiminnan kannalta tärkeisiin tapahtumiin reagoiminen nopeammin tuo yritykselle selvää kilpailuetua.

Kun Business Intelligence -ratkaisuita lähdetään suunnittelemaan, kannattaa aloittaa liiketoiminnan kipupisteistä, niistä toiminnoista, joihin kuluu eniten työaikaa.

Business Intelligencen tulee parantaa asiakaspalvelua, helpottaa prosesseja, tehostaa henkilöstön työntekoa ja luoda taloudellisia mahdollisuuksia. Business Intelligencen tulee vastata juuri kulloisenkin liiketoiminnan omiin tarpeisiin, luoda jollain tavalla kilpailuetua. Pahoittelisin kovasti, mikäli kuvailisit suhdetta elämänkumppaniisi esim. “no samanlainenhan se on kuin muillakin. Ei siinä mitään erityistä ole.”

Esimerkkinä Business Intelligence -mobiilipalveluista voisi olla vaikka operatiivinen raportointipalvelu huoltomiehille. Kännykän avulla huoltomies voi nähdä aina täysin ajantasaisen tiedon esim. edellisen yön vartijakäynneistä, asioista joita asiakasvastaava on juuri sopinut asiakkaan kanssa jne. Liiketoiminnan operatiivisen toiminnan tietoja voidaan kerätä useista eri järjestelmistä yhdelle kännykän selaimelta luettavalle raportille. Huoltomies voi myös kuitata tehtävät suoraan matkapuhelimen avulla, jolloin tiedot välitetään operatiivisiin järjestelmiin. Manuaaliset vaiheet tietojen kaivamisessa sekä paperityö vähentyvät ja varsinaiseen ydintoimintaan voidaan keskittyä paremmin.

Mobiilipalveluiden ainoana kohderyhmänä ei kannattaisikaan pitää pelkkää johtoa, vaan todelliset hyödyt saavutetaan antamalla kaikille työntekijöille mahdollisuus päästä käsiksi juuri siihen tietoon, joita heidän työtehtävissään tarvitaan. Ja juuri silloin kun tarvitaan.

Selainpohjaisuuden avulla nykyisillä päätelaitteilla päästään tietoihin käsiksi ilman mitään erillisiä asennuksia. Prosesseissa tapahtuvat poikkeamat voivat hälyttää vastuuhenkilöitä asiaan kuuluvan raporttien kera. Raporttien jakelu päätelaitteisiin voidaan ajastaa tapahtumaan tietyin, halutuin ajoin. Tai käyttäjä voi käynnistää raportit haluamallaan ajalla.

Mobiililaitteet ovat osa jokapäiväistä elämäämme, joten oppimiskäyrä tärkeiden tietojen käyttämiseen niiden avulla on matala. Liiketoiminnan kannalta tärkeiden tietojen levittämiseen ei siten ainakaan osaamisen puolelta pitäisi olla esteitä.

Mikko Muurinen