Tunnisteet ‘kilpailuetu’

Ennustamalla kilpailuetua

21.1.2011

Miten Business Intelligence saadaan kasvattamaan liikevaihtoa ja tehostamaan sisäisiä prosesseja entistä paremmin?

Perinteinen Business Intelligence on ollut pitkälti peruutuspeiliin katsomista. Skenaarioiden laatiminen, erilaiset “what-if”-analyysit sekä optimointi- ja simulointimallit ovat olleet erittäin vähällä käytöllä.

Useat yritykset ovat alkaneet kuitenkin tunnistaa hallussaan olevan tiedon suuren merkityksen kilpailuetuna. Päätöksentekoa halutaan perustaa enemmän faktaan ja kerättävää tietoa todella hyödyntää. Eteenpäin katsominen on keino ottaa etumatkaa kilpailijoihin.

Tämän päivän pirstaleisessa toiminta- ja järjestelmäympäristössä Business Intelligence vaatii yhä enemmän monessakin mielessä. Mitä enemmän tietoa ja tietolähteitä, sen suurempaa roolia tiedon laatu ja eheys esittää. On aivan turha laatia ennusteita, jos taustatiedot eivät ole kunnossa.

Kun tietoa tarvitaan yhä useammasta lähteestä, on integraation oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Ei voida ajatella, että koodataan liittymiä viikkotolkulla, jotta saadaan tarvittavat tiedot eri järjestelmistä. On myös varottava, ettei kerättävästä tiedosta synny taas uutta siiloa, joihin vain harvoilla on pääsy.

Jotta saadaan todellista kilpailuetua, ennustemallien tuottamia tietoja pitää pystyä jakamaan laajalti läpi organisaation, esim. dashboardeina tai eri tavoin visualisoituna. Käytön on oltava helppoa ja tiedot on tuotava osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa ja sen prosesseja.

Jollei ratkaisuita saada otettua käyttöön pienissä vaiheissa, nopeasti, edullisesti ja helposti, eivät hankkeet pysty lunastamaan paikkaansa nopeasti muuttuvan liiketoiminnan apuna. Jos projekti kestää useita kuukausia, ovat liiketoiminnan
tarpeet ja painopisteet saattaneet muuttua jo merkittävästi. Eteenpäin katsominen ei ole myöskään  kertaluonteinen projekti, vaan malleja ja skenarioita kannattaa jatkuvasti kehittää eteenpäin…

Suurin hidaste yrityksissä ei ole teknologia, vaan se, että mallintaminen vaatii ajattelutyötä ja aikaa. Vain harvalla on liiketoimintansa ennakointiin liittyvää osaamista. Kannattaa kasvattaa asteittain tietojen analysointiin, skenario-ajatteluun ja ennustamiseen liittyvää osaamista, sillä saattaa olla ratkaiseva vaikutus yrityksen tulevaan kilpailuetuun.

Vaikkei kaikkea – varsinkaan ulkoisia vaikutuksia - kuitenkaan pystytä jatkossakaan ennakoimaan, kannattaa mm. skenarioiden avulla varautua mahdollisiin tilanteisiin. Erilaisiin skenarioihin laadittujen ennustemallien avulla voidaan nähdä mahdollisia eteen tulevia tilanteita ja arvioida niiden todennäköisyyksiä.

Katsotaanko teillä enemmän peruutuspeiliin kuin tuulilasista eteenpäin? 

Mikko Muurinen

Reaaliaikainen Business Intelligence – WTF

26.11.2010

Pidin 24.11.2010 Sytyke ry:n syyskokouksessa esitelmän reaaliaikaisesta Business Intelligencestä. Ohessa tilaisuuden kalvot ja tiivistelmä aiheesta.



Reaaliaikainen Business Intelligence yhdistää perinteisen Business Intelligencen ja prosessikeskeisen liiketoimintatapahtumien seurannan ominaisuuksia. Datakeskeiseen ja analysointipainotteiseen, usein taaksepäin katsovaan malliin tuodaan ajankohtaisuutta ja prosessilähtöisyyttä. Reaaliaikaiseen Business Intelligenceen kuuluu myös automatisoinnin ja sääntöjen hyödyntäminen aiempaa enemmän. Perinteisen liiketoimintatiedon hyödyntämisen tietojen yhdistely tuodaan prosessien seurannan tueksi.

Termi ”Liiketoimintatiedon hyödyntäminen” ei ehkä kuvaa yhtä hyvin kuin englanninkielinen”Business Intelligence” sitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tästä näkökulmasta – bisneksen edistäminen älykkäästi ja tietoon perustuen.

Päätöksenteon tueksi pitäisi saada kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu juuri nyt, sekä myös siitä mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Oleellista on saada apua päätöksiin, mitä pitäisi tehdä, jotta myönteiset tapahtumat voitaisiin hyödyntää ja kielteiset vaikutukset minimoida. Erilaiset skenariot, mallit ja trendityhdistettynä hyvinajantasaiseen taustatietoonauttavat tulevaisuuteen valmistautumisessa.

Ajantasainen,  useasta lähteestä rikastettu tieto, jonka käsittelystä on karsittu kaikki turhat manuaaliset vaiheet, luo kilpailuetua. Tämä kääntyy lopulta puhtaaksi taloudelliseksi eduksi.

On tärkeää selvitettää liiketoiminnan tiedon tarpeiden vasteaikatarpeet, jotta voidaan priorisoida kehitystä oikeisiin kohteisiin. Kaikki liiketoiminnan prosessit eivät tarvitse sekunnilleen ajantasaista tietoa. Mitä enemmän prosessin kriittiset vaiheet ovat ihmisten vastuulla, sitä suurempia viiveitä yleensä syntyy. Ihmiset eivät voi reagoida jatkuvasti reaaliaikaisesti tapahtumiin. Onkin tärkeää minimoida ja automoida sellaisia vaiheita, joihin voidaan vaikuttaa tiedon keräämis- ja käsittelyvaiheissa, analysointivaiheessa ja tiedon pohjalta tehtävän toiminnan vaiheissa.

Koska maailma ei ole yksinkertainen ja yritysten tietolähteet ja tietotarpeet syntyneet ja kehittyneet eri tavoin ja eri aikoina, on tärkeää ottaa reaaliaikaisessa Business Intelligencessä huomioon kaikki erilaiset tietojen integrointitavat. Tietoja pitää pystyä käyttämään suoraan sen syntysijoilta, suoraan operatiivisista järjestelmistä. Tietoa pitää pystyä keräämään, muuntamaan ja lataamaan esimerkiksi historiatietoja sisältäviin tietovarastoihin ja datamarteihin. Lähteiden muuttunutta tietoa pitää siirtää nähtäväksi esim. Change Data Capture –menetelmin tietokannoista tai sitten tapahtumia kuuntelemalla palveluväyläratkaisuista tai viestijonoista. Tietokantojen replikointiominaisuuksiakin voi tarvittaessa hyödyntää, unohtamatta erilaisia historiallisia järjestelmiä, tiedostoja jne.

Kuten perinteisessä Business Intelligencessä, ratkaisuissa tulisi kiinnittää huomiota joustavuuteen, sillä jollei reaaliaikainen BI-järjestelmä pysty muuttumaan jatkuvasti muuttuvan liiketoiminnan myötä, se on turha investointi. Myös tietojen konteksti ja metatietojen hyödyntäminen on tärkeää. Käyttäjille tulisi tuottaa mahdollisimman oleellista, selkeää ja helppokäyttöistä tietoa.

Oleellisinta on kuitenkin se, että reaaliaikainen BI upotetaan jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan, suoraan sinne, missä jokapäiväisiä pieniä päätöksiä tekevät ihmiset ovat. Jos tarvittavaa tietoa saadakseen pitää poistua esim. asiakaspalveluprosessin muusta ympäristöstä ja hakea tietoa vaikka kuinkakin hienon BI-portaalin kautta, jää oikea-aikaisuuden hyöty saavuttamatta ja usein mahdollisuudet käyttämättä. Parasta olisi jos reaaliaikaista BI:tä ei kukaan edes erikseen huomaisi, oikean muotoista ja oleellista tietoa vain olisi siellä missä sitä tarvitaan…

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 26.10.2010

26.10.2010

Lokakuun linkkitiistai käsittelee Business Intelligencen parhaita käytäntöjä ja sitä, miten hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön. Ensin muutama poiminta BeyeNETWORKin eri kolumneista, sitten kolme poimintaa Information Managementin kolumneista.

Jim Gallo kirjoittaa ketterien menetelmien hyödyistä Business Intelligence -hankkeissa. Ketterät menetelmät soveltuvat tämäntyyppisiin hankkeisiin hyvin, sillä niiden perusajatus perustuu liiketoimintatarpeisiin, eikä lähdejärjestelmiin tai dataan. Gallo purkaa uudessa juttusarjassaan myös kaksitoista ketterään BI:hin liittyvää myyttiä, ensin ajatuksen uutuuden ja  dokumentoinnin tarpeettomuuden.

James Taylor pohtii blogissaan BI:n parhaita käytäntöjä. Jos syy BI-välineen hankintaan on se, että saadaan BI-ratkaisu, ollaan hakoteillä. Liiketoiminnan tarpeiden ja päätöksenteon ymmärtäminen on oleellista. Toisessa kirjoituksessaan hän kritisoi markkinointipuheita, joissa yritetään tuoda “tuoreita näkökulmia bisnesanalytiikkaan” argumenteilla, jotka eivät ota päätöksentekoa millään lailla mukaan kuvioon.

Lunastaako Business Intelligence lupauksensa, kysytään Information Managementin kolumnissa. Leah MacMillan vetää yhteen erilaisia menestystekijöitä, joita tarvitaan hyötyjen realisoinnissa. Tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys, ennakoivan analytiikkan käyttö kilpailuetuna ja ratkaisuiden luotettavuus ovat avainasemassa. BI otetaan laajamittaisesti käyttöön kun saadaan helposti ajantasaista ja oleellista tietoa. Hyödyt ovat laajimmat kun kaikki pääsevät tietoihin kiinni ja ymmärtävät mitä on tapahtunut ja miksi, jotta voivat tehdä päätöksiä tästä tiedosta.

Toisessa kolumnissa David Rich käsittelee tarkemmin ennakoivaa analytiikkaa kilpailuetuna. useat yritykset käyttävät ennakoivia menetelmiä yksittäisissä ratkaisuissa, mutta vain harvat ovat ottaneet sen useammassa merkityksessä käyttöön luomaan kilpailuetua.

Kevin Quinn esittää 5 menestystekijää BI-hankkeiden onnistumiseen. Käyttäjien ymmärtäminen, klikkausten minimointi, tehokäyttäjien hyödyntäminen niin tiedon tuottajina kuin kuluttajina, mittaamiskulttuurin luominen sekä BI:n näkeminen strategisena päätöksenä ovat merkittävässä asemassa BI-hankkeiden onnistumisessa.

Myös Timo Elliotin blogissa käsitellään Business Intelligencen parhaita käytäntöjä. Business intelligence on liiketoimintaa ja ihmisiä, ei informaatiota ja teknologiaa. Informaatio on hyödytöntä, jollei se muuta tapaa, jolla yritys tekee bisnestä. Teknologia on hyödytöntä, jollei saada ihmisiä hyödyntämään sitä.

 

Mikko Muurinen

Ilmaisia Business Intelligence -vinkkejä, osa 2

19.11.2009

Kirjoitussarja Business Intelligencen hyödyntämisvinkeistä jatkuu…

Vinkki 2: Anna asiakkaiden kanssa työskenteleville (ja työskentelevistä) tarvittava tieto

Harvemmin törmää erinomaiseen asiakaspalveluun. Kun niin tapahtuu, on usein seurauksena selkeä etu kilpailijoihin nähden. Itse sain todella hyvän kokemuksen erään aiemmin minulle tuntemattoman yrityksen asiakaspalvelusta, kun heiltä otettiin minuun yhteyttä erittäin ammattitaitoisesti. Yritys pääsi minun mielessäni heti aiemmin käyttämiemme kilpailijoiden tasalle ja harkitsemme varmasti vakavasti heidän kanssaan toimimista kun seuraava tarve tulee.

Yleisesti yrityksen tulos rakentuu asiakkaiden kanssa työskentelevien henkilöiden jokapäiväisten yksittäisten pienten päätösten seurauksena. Kun ero kilpailijoiden välillä on pieni, ratkaiseviksi tekijöiksi nousevat helposti inhimilliset seikat; kuinka asiakaspalvelija on toiminut ja käyttäytynyt sekä kuinka hyvin hän on asiansa osannut.

Jos yrityksestänne valitaan satunnaisesti henkilö, joka on nk. “operatiivisissa tehtävissä”, kuinka hyvin luulet hänen tietävän firman liiketoiminnan todellisen tilanteen ja sen, kuinka hänen toimintansa siihen vaikuttaa?

Kuinka moni tietää, onko ollut palkkansa arvoinen kuluneen viikon tai puolen vuoden aikana? Miten omat toimet ovat vaikuttaneet siihen, onko kassassa enemmän rahaa kuin kuukausi sitten? Entä asiakastyytyväisyystavoitteiden saavuttamiseen?

Monessa paikassa vielä alkutekijöissään oleva kannattavuusraportointi pitäisikin uskaltaa ulottaa – tavoitteiden seurannan ohella – mahdollisimman monen käytettäväksi.

Tämän lisäksi kokonaiskuva asiakkaasta eri järjestelmissä, ennusteineen ja arvioineen tulisi saattaa “lattiatasolle” saakka.

Miten arvokasta olisikaan asiakkaalle, että henkilöllä, joka hänen asiaansa hoitaa, olisi tarvittavat tiedot käsillä, päätöksenteon apuna ja asiakkaalle lisäarvoa tuottamassa?

Sen lisäksi että tietoa annetaan jokaiselle tarvitsevalle, sitä pitää tuottaa myös henkilöstöstä. Henkilöstörakenteen ja suoritteiden lisäksi tärkeitä tietoja ovat mm. työtyytyväisyys sekä ilmapiiriin ja jaksamiseen liittyvät asiat.

Pienikin henkilöstön motivaation tai työjaksamisen parannus voi olla ratkaiseva tekijä kilpailuedun syntymisessä. Lähiesimiehet toivottavasti saavat signaaleja työssä jaksamisesta, mutta tieto saattaa olla kadoksissa jo kolmannella portaalla, jossa voitaisiin paremmin tehdä esim. osamiseen, koulutukseen ja jaksamiseen liittyviä linjauksia. Joskus tuloksen syntyminen voi olla kiinni niinkin pienestä asiasta kuin äänenpaino tai sanaton viestintä.

Kannattaa siis pitää huoli siitä, että asiakkaiden kanssa työskentelevien tietotarpeet täyttyvät, mutta myös siitä, että osaamista ja jaksamista seurataan.

Ensi kerralla vinkkejä raportointitarpeiden ja hyödyntäjien kartoituksesta, sekä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemista.

Mikko Muurinen

Mikä mättää tiedon hyödyntämisessä?

31.8.2009

Nyt jos koskaan on firmoille elintärkeää hyödyntää olemassa olevia tietojaan. Firmat, jotka eivät päästä henkilöstöään tai tärkeitä sidosryhmiään tietoon, tulevat jäämään jalkoihin nousun taas koittaessa. Ne jotka eivät anna kaikkien hyödyntää tietoa, menettävät monta mahdollisuutta. Ne, jotka eivät pidä huolta siitä, että tieto on oikeaa, tekevät vääriä johtopäätöksiä ja suunnittelevat toimintaansa väärin perustein.

Tyypillisesti liiketoimintatietoja pystyy hyödyntämään ainoastaan pieni osa yritysten henkilöstöstä. Lisäksi hyvin harva yritys hyödyntää yli puolta siitä tiedosta, mitä heillä on kerättynä.

Jos tietoihin kuitenkin päästään, ongelmaksi nousee usein se, että kokonaiskuvaa täytyy metsästää usealta luukulta. Jos tiedot pitää vielä yhdistää käsin, vaikeiden työkalujen ehdoilla, jää tämä usein tekemättä.

Kaiken lisäksi tiedot eivät usein ole ajantasaisia, oikealla tarkkuustasolla, ristiriidattomia tai ylipäätään laadukkaita.

Miksi ihmeessä tietämykseen tehtyjä investointeja ei hyödynnetä paremmin? Henkilöt ja asiakkaat vaihtuvat, teknologiat muuttuvat, mutta tieto, joka on kerätty, on pysyvä pääoma.

Ongelmat eivät ole ihan pieniä. Suomessakin yli puolet työvoimasta kuuluu Tilastokeskuksen mukaan nk. informaatioammattilaisiin. Jos esimerkiksi keskikokoisessa firmassa puolet porukasta yrittää turhaan etsiä, koota ja analysoida tietoa päivän viikossa, merkitsee se miljoonien kustannuksia vuodessa. IDC:n tutkimus1 kertoo jopa 20% tietotyöläisten työajasta menevän tällaisiin tehtäviin… Ajatella, jos tästä saisi nipistettyä vaikkapa 5% pois!

Usein unohdetaan, että päätöksiä ja kilpailuetua syntyy jokapäiväisessä toiminnassa, ei ainoastaan johdon ja analyytikoiden työpöydillä. Jos taataan helppokäyttöinen pääsy informaatioon kaikille tarvitsijoille, hoidetaan jakelu kuntoon, yhdistellään tietoa valmiiksi ja huolehditaan tiedon oikea-aikaisuudesta ja oikeellisuudesta, ollaan jo ihan eri tasolla yrityksen lähtökohdissa päihittää kilpailijat.

Kannattaa nähdä hieman vaivaa ja miettiä, miten oikeasti oma yritys saadaan hyödyntämään jo tehtyjä investointeja ja tietopääomaa, tekniikasta asia ei ole kiinni. Vaatikaa sekä sisäisesti että yhteistyökumppaneilta Business Intelligence- eli liiketoimintatiedon hyödyntämisen alueella enemmän.

Haasteena voisi ehkä heittää ajatuksen; jos Business Intelligence ei ole säästänyt tai tuottanut miljoonaa, ei sitä käytetä oikein. Käytetäänkö teillä?

Oikein hyvää syksynalkua,

Mikko Muurinen

Maailma muuttuu, muuttuuko Business Intelligence?

08.5.2009

Valtaosa yritysten toiminnoista on ollut huikean mylläyksen kohteena viimeisten vuosien ajan. Henkilöstöosastoja ei voi verrata muutaman vuoden takaiseen. Viestintäyksiköiden tehtävät ovat laajentuneet. Talousosastoilla ollaan aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Kentällä vaatimukset ovat kasvaneet ja työn luonne muuttunut.

Organisaatioyksiköille on määritelty uusia tavoitteita, ulottuvuuksia, johtamismenetelmiä ja mittareita. Sama on tapahtunut yksittäisille työtehtäville ja toimenkuville.

Tämä trendi jatkuu varmasti myös jatkossa. Staattiseen yritysmaailmaan ei ole paluuta.

Keskeytä blogin lukeminen hetkeksi. Käy katsomassa nykyisestä BI- tai raportointijärjestelmästäsi, onko siinä otettu kaikki uudet kysymykset huomioon. Tee se nyt.

Siis heti.

Ok, pystytkö nyt kertomaan miten järjestelmissä otetaan muuttunut liiketoimintaympäristö huomioon? Lähestytäänkö järjestelmässä asioita työkalu- vai tuloslähtöisesti? Kuluuko asiantuntijoiden työaikaa vaikean systeemin selittämiseen? Tarkastellaanko yrityksen tilaa taustapeilistä?

Luulen, ettei suuressa osassa yrityksiä BI ole pysynyt vaatimusten mukana. Johtuisiko se väärästä ajattelumallista?

Olemassa olevia ajattelumalleja on vaikeaa kyseenalaistaa. Klaudios Ptolemaioksen maakeskeinen teoriakin vallitsi 1500 vuotta. Ihmiset uskoivat siihen, koska se toimi ainakin suurin piirtein, eikä juuri kenenkään intresseissä ollut teorian kyseenalaistaminen. Teoria murtui vasta 1600-luvun alussa Johannes Keplerin työn myötä.

Mitä uudet ajattelumallit voisivat olla Business Intelligencessä? Ehkä enemmän pitäisi viedä liiketoimintatiedon hyödyntämistä lähelle liiketoimintaa… Järjestelmien tulisi käyttäjilleen jotain eteenpäin kertomisen arvoista.

Operatiivista raportointia voi kohdentaa liiketoimintaprosesseissa todettuihin ongelmakohtiin ja tapahtumiin. Pelkkä raporttiportaaliin tai dashboardeihin tukeutuminen ei tyydytä kaikkia tarpeita. Kun esim. asiakaspalvelija saa rutiinista poikkeavan tapauksen, hänen päätöksentekoaan voidaan auttaa antamalla automaattisesti tietoa, kuinka muualla on vastaavissa tapauksissa menetelty.

Tietämystä ja toimintamalleja pitää pystyä tekemään päätöksentekoa varten jo ennakkoon. On erittäin tärkeää helpottaa mm. erilaisten skenarioiden vertailua. Sama asiakaspalvelija voisi saada huomattavaa apua siitä, jos hänellä olisi tilanteen ollessa päällä, käytössään tietoa, kuinka erilaisten päätöksen yksityiskohtien muutokset vaikuttavat lopputulokseen. Ennustemallit, simulointi ja analysointi tulisi tuoda helpossa ja kevyessä muodossa osaksi operatiivista toimintaa.

Mikään ajattelumallin muutos ei merkitse välttämättä suuria kustannuksia, päinvastoin, kustannustehokkuuden tulee olla tavoitteena ja asenteena.

Vaatikaa järjestelmätoimittajilta, meiltä ja muilta, enemmän. Vaatikaa että ratkaisut perustuvat omiin toimintamalleihinne. Nykytilanteessa kilpailuetua ei voi saavuttaa työkalulähtöisesti, samoin standardivälinein. Niillä voidaan pysyä vain pinnalla.

Onko sinun firmassasi kilpailuetu paremmassa jamassa kuin kolme vuotta sitten?

Kommentoi.

Mikko Muurinen

Business Intelligencellä lamaa vastaan

01.12.2008

Kurja sanoa, mutta Business Intelligence ja raportointijärjestelmät ovat omiaan juuri tällaisina aikoina. Kun tilanteet yrityksissä ja niiden ympäristössä muuttuvat nopeasti, on pystyttävä ajantasaisesti seuraamaan muutoksia, saamaan oikeaa tietoa ja toimimaan sen perusteella.

Kun pitää kiristää vyötä, parhaiten pärjäävät ne, jotka tietävät eniten asiakkaistaan, toimittajistaan ja voivat käyttää tietojaan kulujensa oikein kohdistettuun karsimiseen. Juuri nyt on viimeinen hetki alkaa optimoimaan resurssien tarvetta, tuotteiden valmistusta, toimittajaverkostoa ja logistiikkaa.

On annettava, ei vain analyytikoille, vaan jokaiselle työntekijälle, mahdollisuus nähdä, kuinka heidän toimensa vaikuttavat yrityksen tavoitteisiin pääsyssä. Jokapäiväisen päätöksenteon tuen parantaminen parantaa työntekijöiden motivaatiota ja tuottavuutta.

Sen lisäksi, että strateginen raportointi ja suortuskyvyn hallinta auttaa pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa, operatiivisella raportoinnilla ja mittareilla voidaan saada kustannuksia alas ja parannettua tehokkuutta ja kannattavuutta.

Raportointijärjestelmien visualisointi- ja paikkatietomahdollisuudet saattavat paljastaa esim. parantamista vaativia kohteita, kannattamattomia reittejä tai väärin sijoitettuja palveluja.

Tietovarastojen lisäksi on raportoinnin ja analysoinnin lähteiksi otettava kaikki mahdolliset tietolähteet, olivat ne sitten perinteisiä operatiivisia lähteitä, web service -rajapintojen päässä olevia markkinatietolähteitä tai strukturoimatonta tietoa. Vain tällöin voidaan hyödyntää kaikki se tieto mitä on kerätty.

BI voi paljastaa myös uusia tulonlähteitä, alikäytettyjä mahdollisuuksia, uusia asiakassegmenttejä tai kasvumahdollisuuksia. Ennustamis- ja simulointiominaisuudet tukevat näiden pohjalta esiin tulevissa päätöksentekotilanteissa.

Tavoitteena on saada kilpailuetua muihin toimijoihin nähden, tämän takia BI-ratkaisun on oltava reaaliaikaisempi, joustavampi ja suuremman osan tarvitsijoista käytössä kuin kilpailijoilla. Taantuman tai laman aikana tämä on entistä elintärkeämpää.

Mikko Muurinen