Tunnisteet ‘kilpailu’

Mitä Business Intelligence on?

12.5.2008

Tietoviikon artikkeleissa “Kukaan ei tiedä, mitä bi on, Thomas Wilgum, 28.4.2008” ja “Toinen bi-aalto iskee pian, Jaana Ahlblad, 28.4.2008” pyrittiin antamaan jonkinlaista vastausta sille, mitä business intelligence on. Artikkeleissa puhutaan kuitenkin pääosin ominaisuuksista ja toiminnallisuudesta, eikä niistä hyödyistä mitä business intelligence voi yrityksille tuoda.

Kuten artikkelissa, valitettavan useassa raportointi- tai business intelligence -projektissa keskitytään liikaa teknisiin seikkoihin. Useissa tapauksissa hankkeessa ei ole “bisnestä” eikä “intelligenssiä”. Teknologialähtöiset hankkeet eivät usein ota tarpeeksi käyttäjien haluja huomioon ja epäonnistuvat tavoitteissaan.

Mitä Business intelligence sitten voi olla?

Business intelligence voi antaa yritykselle kilpailijoihinsa nähden selkeää kilpailuetua liiketoiminnan kannalta oleellisissa asioissa. Kilpailuetua voi saada mm. paremmalla laadulla, alemmilla kustannuksilla, ajantasaisella toimituksella, räätälöinnillä tai joustavuudella.

Yritysten kilpailukyky koostuu sisäisestä ja ulkoisesta elementistä. Oikealla sisäisellä toiminnalla voidaan saavuttaa kilpailuetua, mutta myös yrityksen ulkopuoliset tapahtumat vaikuttavat yrityksen tulokseen. Tietämällä enemmän sekä sisäisistä asioista, kuten prosesseista, henkilöstöstä ja taloudesta, sekä ulkoisista vaikutuksista, kuten asiakkaista, markkinoista ja kilpailijoista, voidaan päätöksentekoa tukea huomattavasti.

Kun oikeaa ja olennaista tietoa saadaan tarvitsijoille oikeaan aikaan ja hyödyllisessä muodossa, yrityksen toimintaa saadaan tehostettua arkipäivän työssä.

On tärkeää huomioida Business Intelligence – ja raportointiratkaisuissa hyötyjen ulottaminen jokaisen ulottuville. Koska kaikki tekevät päätöksiä.

Mikko Muurinen

Ovatko yrityksesi johdon päätöksenteon työkalut ajantasalla?

05.2.2008

Kaikilla aloilla kilpailu tuntuu kiristyvän jatkuvasti. Lähes päivitäin saamme lukea lehdistä yritysten tekemistä toimenpiteistä kannattavuutensa säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Ovatko kaikki toimenpiteet sitten olleet oikein mitoitettuja ja kohdistettuja? Millaisen tiedon perusteella yritysjohto tekee päätöksensä näistä usein hyvinkin radikaaleista toimenpiteistä?

Tässä kohdin ratkaisevaan asemaan nousevat yritysjohdon käytössä olevat päätöksenteon tukijärjestelmät, sekä niiden kautta saatavissa olevan tiedon laatu ja luotettavuus. Tutkimukset osoittavat, että yritykset pystyvät tyypillisesti hyödyntämään päätöksenteossaan vain noin 20% siitä tiedosta, mitä heillä on omissa tietojärjestelmissään. Ja lisäksi suurin osa yrityksen ulkopuolella olevasta liiketoimintaan liittyvästä tiedosta jää täysin hyödyntämättä.

Ongelman muodostaa tiedon hajanaisuus sekä yrityksen omissa tietojärjestelmissä että ulkopuolisissa tietolähteissä. Tietoa on usein vaikea löytää, saati sitten yhdistää, kohtuullisessa ajassa järkeväksi kokonaisuudeksi josta olisi hyötyä päätöksien teossa.

Kuinka moni päätös olisi sitten ollut toinen, jos yrityksen johdolla olisi ollut käytössään enemmän ajantasaista tietoa, sekä paremmat raportointi-, ennuste- ja simulointijärjestelmät?

Kokemuksesta tiedän, että edelleenkin valitettavan moni isokin päätös tehdään mutu-tuntumalla pikaisesti tehtyjen excel-laskelmien pohjalta, joiden lähtötiedot on haalittu eri tietojärjestelmistä hieman miten sattuu. Niinpä mielestäni jokainen työntekijän tulisi olla hyvinkin kiinnostunut siitä, millaisia tietojärjestelmiä yrityksen johto käyttää päätöksenteossaan – siitä voi olla tulevaisuudessa kiinni myös oma työpaikka!

Ari Tolonen