Lokakuun linkit kertovat Master datasta, sosiaalisesta mediasta, itsepalvelu-BI:stä, ennustavasta analytiikasta sekä integraatio-alueen termeistä…
Hub Solution Designsin blogissa käsitellään kattavasti Master Data Managementin ja sosiaalisen median yhdistämistä kahdesta näkökulmasta. Kirjoituksessa pohditaan kuinka Master-datan hallintaa käytetään sosiaalisen median jäsentietojen hallintaan ja toisaalta kuinka sosiaalista mediaa ja verkostoja voidaan käyttää Master-datan hallintaan.
George Shen kuvaa Information Managementin blogissa kuinka pilvipalvelut voivat toimia katalyyttinä itsepalvelu-BI:n laajemmalle hyödyntämiselle. Itsepalvelu-BI:n avulla saadaan paljon enemmän kilpailuetua perinteiseen “pyydä IT:ltä” BI:hin verrattuna.
Toisessa saman julkaisun blogissa James Taylor esittää, että ennustavan analytiikan soveltaminen tulisi aloittaa operatiivisista päätöstilanteista. Operatiivisissa järjestelmissä ennustava analytiikka tarjoaa paljon suuremman ROIn kuin johdon mittariston osana.
Rick van der Lans koittaa antaa kirjoituksessaan selkeät kuvaukset datan virtualisoinnille, federoinnille ja integraatiolle. Termien yhdenmukainen käyttö on vielä hieman hakusessa, eikä yleisiä kuvauksia termeistä ole yritetty luoda.
Aika alkaa olla kypsä sosiaalisen median palveluiden hyödyntämiselle liiketoiminnassa. Facebookin ja Twitterin kaltaisia palveluita on suunniteltu ja kehitetty moniin liiketoimintatarkoituksiin.
Tietoa halutaan “seurata” sen sijaan että sitä kaivettaisiin ja etsittäisiin eri portaaleista ja järjestelmistä. Kavereiden seuraamisen sijaan halutaan seurata asiakkaita, taloustietoja tai erilaisia prosesseja, kuten tilauksia, toimituksia tai tuotekehitystä. Perinteisen raportoinnin lisäksi halutaan saada reaaliaikaisia tietoja muutoksista ja poikkeavista tapahtumista.
Suurena kysymyksenä on kuitenkin, kuinka nämä uudenlaiset sovellukset integroidaan muihin järjestelmiin, esim. toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP), HR-järjestelmiin, tuotehallintajärjestelmiin tai tuotantojärjestelmiin? Järjestelmät saattavat olla ulkopuolisia SaaS-mallisia pilvipalveluita, ostettuja pakettisovelluksia tai itse rakennettuja “legacy”-järjestelmiä.
Kuinka sekä sosiaalisen median tapahtumat ja liiketoimintatapahtumat linkitetään yhteen? Kuinka tämä tehdään niin, että saadaan käyttäjät innostumaan ja todella hyödyntämään uusia mahdollisuuksia? Kuinka saavutetaan järjestelmäriippumattomuus, jotta esim. voidaan haluttaessa vaihtaa jokin komponentti toiseen, esim. vanha asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM) uuteen SaaS-pohjaiseen ratkaisuun?
Integraatioratkaisut ovat usein pitäneet siiloajattelun paikallaan – dataa on kyllä siirrelty ja rikastettu – mutta erilaiset työnkulut eri sovellusten välillä ovat olleet harvinaisia. Yhä useammassa yrityksessä on käymässä juuri päinvastoin, uudet palvelut tuovat kukin omat prosessinsa ja työnkulkunsa olemassa olevien lisäksi. Työnkulkujen yhdistäminen saisi kuitenkin usein monia manuaalisia vaiheita liiketoimintaprosesseista pois.
Oheisessa YouTube-videossa on esitetty eräs tällainen käyttötapaus:
Salesforce.com:in uuden Chatter-ominaisuuden ja SAP:n laskun hyväksynnän integraatio. Tällainen integraatio pudottaa useita manuaalisia vaiheita työstä pois ja mahdollistaa tiedon nopean välittämisen kaikille osallisille.
Ongelmana yrityksissä on se, etteivät arkkitehtuurit kaikesta hypestä huolimatta oikeasti ole palvelu-orientoituneita, kaikki osat eivät kykene tuottamaan ja hyödyntämään Web Service -palveluita, vaan joukossa on vanhoja järjestelmiä, vanhoja versioita, pakettisovelluksia ja kotikutoisia ratkaisuita. Näiden yhdistämiseksi tarvittaisiin valtavasti työtä ja osaamista, jos rajapinnat tehtäisiin koodaamalla. Rajapintojen tapahtuma- ja virhekäsittely sekä lokiinkirjoitusrutiinit vielä tähän päälle…
Lähestymällä asiaa valmiiden adapterien avulla päästään koodauksesta kokonaan ja säästetään huomattavasti aikaa. Hyötynä on myös se, että liittymät on sertifioitu ja testattu ja ne saadaan tuen ja SLA-sopimusten piiriin, eivätkä muutokset integroiduissa järjestelmissä tuota työläitä uudelleen koodauksia.
Erillisten siilojen tiedot voidaan integroida entiseen tapaan ja käyttäjille saada reaaliaikaisestikin tieto muissa siiloissa tapahtuneista muutoksista, mutta oikeasti hyötyä tulee siitä, jos pystytään vähentämään työnkulkujen katkeaminen, oli kyseessä sitten hyväksymisketju tai kommentointi.
Ilman erilaisten työnkulkujen yhdistämistä vanhat keinot, kuten puhelin- ja sähköpostiyhteydenpito saattavat muodostaa suuren osan kokonaisprosessista; “Moi, kävin juuri SAPissa hyväksymässä tilauksen, voit nyt kirjata sen CRM:ään…”-tyylisistä yhteydenotoista ei päästä tällöin eroon.
Tässä linkkitiistain kirjoituksessa käydään läpi muutamia Business Intelligenceen ja data-integraatioon liittyviä ennustuksia vuodelle 2010. Kirjoituksissa on hyvin monenlaisia näkemyksiä tulevasta vuodesta ja tulevaisuden suuntauksista.
BeyeNETWORKin kolumnissa Suresh Katta nostaa seuraaviksi trendeiksi mm. analytiikan nousemisen osaksi yritysten ydinstrategioita, mobiilikäytön lisääntymisen sekä visualisoinnin ja käyttöliittymäparannusten tuovan lisää käyttäjäkuntaa. Rajesh Ramaswamy puolestaan arvioi Business Intelligencen venyttävän rajojaan ja ilmenemään yhä mobiilimpana ja muihin järjestelmiin upotetumpana.
Focus-foorumin Michael E. Dortch arvioi Business intelligencen muuttuvan mm. yhä näkymättömämmäksi ja laajemmin käytetyksi. Hän arvioi myös Cloud-mallin yleistyvän ja yhteyksien ryhmätyövälineisiin lisääntyvän.
Intelligent Enterprisen Cindy Howson ennustaa mm. muistinvaraisten tietovarastojen ja Cloud-mallin yleistyvän. Hänen mukaansa myös pienet ja keskisuuret yritykset alkavat hyödyntää BI:tä enemmän. Seth Grimes ei tee tälle vuodelle ennustuksia, sen sijaan hän kertoo, mitä aiheita tulee käsittelemään vuonna 2010. Listalle mahtuvat esim. tiedon epävarmuus, lukujen väärin tulkitseminen ja tekstitiedon visualisointi.
Forresterin analyytikko James Kobielus arvioi itsepalveluna saatavan operatiivisen BI:n nostavan informaatiotyöntekijän takaisin kuskin paikalle. Myös hän arvioi käyttäjäystävällisen ennustemallien käyttämisen lyövän läpi tänä vuonna.
ebizQ:n Nenshad Bardoliwallan ennustuksissa nousee esiin luottamus siihen, että reaali-aikainen ja ennusteisiin kykenevä BI alkaa vihdoin lunastaa siihin kohdistettuja odotuksia. Hän ennustaa myös pyörittelytoiminnallisuuksien jäävän taka-alalle kun keskitytään päätöksentekoa tukevien järjestelmien rakentamiseen.
Rick Sherman ennustaa The Data Doghouse-blogissaan mm. data-integraation tarpeen ja kysynnän ylittävän toteuttamiskapasiteetin, aiheen kasvavan perinteisen ETL- ja tietovarasto-ajattelun ulkopuolelle, sekä ETL:n “väärinkäytön” kasvavan vuonna 2010.
Lopuksi vielä yhdet ennustukset ranskaksi: MagIT:n Jean-Michel Franco ennustaa tulevan vuosikymmenen ratkaisuiden tuovan mm. uusia jakelumuotoja, ennustettavuutta, lisäävän itsepalvelua ja myös antavan käyttäjille mahdollisuuden rikastaa tietoa.
Silvio Berlusconin syntymäpäivän linkit käsittelevät tiedon laadun merkitystä ja tiedon mahdollisimman hyvää hyödyntämistä.
SearchDataManagement.com kertoo Gartnerin tekemästä tutkimuksesta, jossa 140 amerikkalaista yritystä arvioi sitä, kuinka paljon huonolaatuinen tieto maksaa yritykselle vuodessa. Tutkimus kertoo keskimääräisten summien olevan valtavia, jopa 8.2 miljoonaa dollaria vuodessa keskimääräisessä yrityksessä.
Gopal Shenoyn blogissa pohditaan sitä, miten monissa yrityksissä on herätty siihen, että hyviä päätöksiä varten on kerättävä tietoa, mutta asiaa ei viedä pohtien loppuun saakka. Loppujen lopuksi pelkkä data ei autakaan päätöksenteossa, sillä pelkkä keräämisen takia kerätty tieto ei tue sen perusteella toimimista.
Datan tärkeyttä yrityksen pääomana käsitellään puolestaan eri näkökulmista kolmessa BeyeNetworkin artikkelissa ja blogissa. Euro pystytään käyttämään vain kerran, yrityksen avainhenkilöt saattavat olla muualla huomenna, mutta hyvin hallittu tietämys ei kulu käytettäessä. Jos yrityksen suonissa virtaava data on virheellistä, ei yritys voi menestyä. Johdonmukaisen informaation ja raportoinnin tuottamisen on oltava jatkuva prosessi, ei kertatyö. Mitä sitten pitäisi tehdä huonolle tiedolle? Pitäisikö dataa puhdistaa esimerkiksi tietovarastoon vietäessä vai vasta sieltä ulos haettaessa? Joskus tietoisuus huonolaatuisesta datasta voi auttaa paljonkin yritysten prosessien ja järjestelmien kehittämisessä.
Data Doghousen People, Process & Politics -sarjan viimeisimmässä osassa pohditaan integraatio-osaamiskeskuksen perustamisen erilaisten lähtökohtien ja organisointimallien hyviä ja huonoja puolia.
Kesälomien jälkeen on taas aika käydä läpi useita hyviä Business Intelligence- ja integraatio-aiheisia kirjoituksia. Linkit vievät kirjoituksiin, jotka käsittelevät Business Intelligencen hyötyjä ja niiden mittaamista, hyvää tietoa ja sen hallintaa sekä edellytyksiä onnistuneeseen data-integraatioon.
Sarah Burnett kirjoittaa vuoden takaisessa blogissaan siitä, miten tärkeää on esittää tieto sillä tavoin, että niiden perusteella on mahdollisimman helppo toimia. Tiedon pitää olla relevanttia, sidoksissa muihin muuttujiin, kerätty useasta luotettavasta lähteestä ja toimitettu oikeaan aikaan. Mitä helpompaa tietoa on käyttää laajalti ja ryhmän viisautta keräten, sen paremmin sen pohjalta tehdyt päätökset tukevat liiketoimintaa.
Sekä Dorothy Millerin että Peter Thomasin kirjoitukset antavat hyviä vinkkejä siihen, mitä asioita kannattaa mitata BI:n hyödyn arvioinnissa. Hyvä BI antaa käyttäjille mahdollisuuden tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä. Tästä syntyvät vaikutukset saattavat olla yrityksen kannalta massiivisia.
BI Question Blogissa Timo Elliott vetää yhteen onnistuneen BI:n edellytyksiä. Standardoimalla ja rationalisoimalla BI koko yrityksessä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, parempi hallinta tietoon sekä parempi tuki liiketoiminnan tavoitteiden seurannalle. Näistä seuraa suoria kilpailuetuja.
Datan hallinnasta on kirjoitettu muutamassa blogissa. Markkinoinnin asiantuntija Mary Schmidt arvioi sitä, miten tärkeää on, että yrityksellä on hyvää dataa. Mitä kaikkea tiedon hallinta oikein on, kysytään puolestaan BeyeNetworkin blogissa.
Data Doghousen People, Process & Politics -sarja on päivittynyt kolmella uudella kirjoituksella. Rick Sherman jatkaa aihetta kertomalla edellytyksistä, joilla taataan data-integraation hyöty liiketoiminnalle. Tarvitaan konkreettisia liiketoiminta-ongelmia, joita lähdetään ratkomaan. Integraatioratkaisuiden hankinta-portfoliolla voidaan taata integraatioratkaisuiden hyödynnettävyys yli liiketoiminta- ja it-sektorien. Integraatio-kompetenssi-keskuksen avulla voidaan organisoida ja järkeistää integraatioponnistukset koko yrityksen tasolla.
Internetin kautta palveluna käytettäviä myynnin, markkinoinnin ja asiakkuudenhallinnan tietoja käsitteleviä CRM-ohjelmistoja voidaan hyödyntää yrityksissä paljon nykyistä tehokkaammin. Ohjelmistojen integraatio säästäisi työaikaa, toisi liiketoimintaan enemmän ennustettavuutta ja parantaisi strategisen asiakastiedon hyödyntämistä.
Palveluna käytettävien software as a service (SaaS) -ohjelmistojen käyttö on kovaa vauhtia yleistymässä. IDC:n arvion mukaan palveluna tarjottavien ohjelmistojen käyttö kasvaa vuoden 2009 aikana 40 %, ja eri arviot ennustavat SaaS-ohjelmistoille 9–30 % markkinaosuutta muutaman vuoden sisällä. SaaS-palveluista suosittuja ovat erityisesti CRM- ja taloushallintosovellukset.
Monia yrityksiä houkuttaa SaaS-mallin helppous: ei asennuksia, ei ylläpitoa. Ongelmana on kuitenkin usein integroitavuus muihin tietojärjestelmiin. Kun SaaS-ohjelmisto pyörii muista järjestelmistä erillään, sen sisältämää tietoa ei pystytä kunnolla hyödyntämään.
Tietojen tuominen SaaS-ohjelmistoista toisi yrityksille monia hyötyjä. Esimerkiksi myynnin ja varastonhallinnan tietojen yhdistäminen helpottaisi kysynnän ennakointia, jolloin varastoja voisi optimoida entistä paremmin. Myynnin tietojen yhdistäminen taloushallintoon taas parantaisi talouskehityksen ennakoitavuutta.
Myynnin, markkinoinnin, laskutuksen, puhelinpalvelun ja muiden järjestelmien tietoja voisi myös integroida yhdeksi asiakaskohtaiseksi näkymäksi, jolloin asiakkuuksien kehitystä voitaisiin seurata paljon paremmin ja asiakaspalvelu nopeutuisi. Myös asiakaspalautteena tulevat tiedot tuotteiden ja palvelujen puutteista voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, jos tiedot integroitaisiin myynnin, tuotekehityksen ja laadunhallinnan järjestelmiin.
Integrointipanostus kannattaa, sillä jo melko pienessäkin yrityksessä työntekijöiltä kuluu niin paljon vuosittaista työaikaa manuaaliseen tiedonhakuun ja -käsittelyyn, että investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Puhumattakaan sen aiheuttamista kustannuksista, kun tärkeä tieto jää kokonaan käyttämättä ja bisnespäätöksiä tehdään mutu-tuntumalla.
Tällä kertaa tarkastelemme Business Intelligence -kulttuuria ja sen ihmisnäkökulmaa, Business Intelligence- ja liiketoimintasovellusten yhteiseen kehittämiseen liittyviä kuvioita sekä sitä, kuinka yritykset voivat välttää joutumasta erillisten ja keskenään keskustelemattomien data-siilojen vangiksi.
BeyeNETWORKin blogissa Dave Wells kirjoittaa Business Intelligencen ihmisaspektista ja Business Intelligence -kulttuurista. Business Intelligence pitäisi määrittää enemmän ihmiskeskeisesti. Intelligence – älykkyys syntyy siitä, että pystytään järkeistämään, suunnittelemaan, ratkaisemaan ongelmia, abstraktoimaan, ymmärtämään, innovoimaan ja oppimaan. Nämä ovat inhimillisiä ominaisuuksia. Teknologian tulee avustaa, ei olla lähtökohta.
CIO Newsin artikkelissa käsitellään sitä, kuinka tärkeää on saada liiketoimintasovellusten kehittäjät työskentelemään tiiviisti BI-kehittäjien, jotta saadaan luotua integroitu liiketoimintatiedon hyödyntämisen strategia. Shaku Atre kirjoittaa BeyeNETWORKin kolumnissa samaan asiaan liittyen siitä, kuinka nykyisten BI-ratkaisuiden kehittämisessä tulee ottaa entistä laajemmalti asioita huomioon.
Rick Sherman pohtii Data Doghousen kahdessa blogikirjoituksessa erilaisia syitä, joiden takia yritykset ajautuvat erillisiin data-siiloihin yhtenäisen ja keskitetyn “yksi versio totuudesta” tavoitteen sijaan. Yritykset eivät ajoissa näe integraatioon liittyviä ongelmia, vaan elävät erillisten ERP, DW, BI, CPM, MDM, CDI ja PIM -ratkaisuiden tietokantojen kanssa. Tietojen yhdistäminen kokonaisen liiketoimintanäkymän saamiseksi voi olla hyvin työlästä. Ristiriitaiset tiedot johtuvat usein siitä, että taustalla olevat järjestelmät määrittelevät samojakin tietoja eri tavoin.
Maaliskuun alun linkkeinä on kirjoituksia, joissa käsitellään Business Intelligencen kulutuksen helppoutta, reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä, data-integraation nykymahdollisuuksia sekä R tilasto-ohjelmistoa.
Claudia Imhoff kirjoittaa BeyeNETWORKin blogissa kuinka Business Intelligencen ei tulisi olla vain helppokäytöistä, vaan myös helposti kulutettavaa. BI-hankkeissa tulisi keskittyä myös siihen, miten, missä ja kuinka ihmiset hyödyntävät iformaatiota, eikä vain kuinka valitaan aineisto, muotoillaan raportti, luodaan graafi jne.
Doug Henschen kirjoittaa InformationWeekissä kuinka reaaliaikaista tietoa ja analyyttistä näkemystä voidaan käyttää ratkaisemaan todellisia liiketoiminnan ongelmia. Tuottava teollisuus ja jälleenmyyjät ovat tarttumassa uudenlaiseen kysynnän ennustamiseen, jonka takia ajantasaisen ja yksityiskohtaisen tiedon tarve on kasvamassa huomattavasti. BusinessWeekin artikkelissa puolestaan käsitellään BI-ratkaisuiden kykyä auttaa yrityksiä analysoimaan tietojaan kustannusten säästämiseksi tai myyntimahdollisuuksien luomiseksi.
Data-integraation imago-ongelmaa käsitellään Information Managementin Rick Shermanin kolumnissa. Data-integraatio mielletään vain ETL:n synonyymiksi, joka puolestaan on rinnastettu tietovarastointivälineeksi. Nykyiset mahdollisuudet integroida tietoja kaikkiin yrityksen liiketoimintatilanteisiin ja tarpeisiin usein unohdetaan. Shermanin mukaan yritykset ovat haaskanneet paljon mahdollisuuksia jättämällä informaatioonsa aukkoja. Tietojen integroinnin ja puuttuvan tiedon paikkaamisen kustannukset ovat olleet siilo-ajattelun takia kovia.
Hub Solution Designsin blogissa katsotaan, miten yksi informaation hallinan pala, master-tiedon hallinta, MDM, sopii yritysten arkkitehtuureihin, varsinkin SOA-mielessä. Saman blogin vanha kirjoitus kymmenestä parhaasta MDM-ratkaisun käytännöstä on tässä yhteydessä vielä oikein hyvin ajan tasalla.
Lopuksi vielä hieman Open Source -tilasto-ohjelmisto R:stä. Data Evolution -blogissa referoidaan paneelikeskustelua R-ohjelmiston käytöstä muutamissa suurissa R-käyttäjäyrityksissä, kuten Google ja Facebook. Kirjoituksessa on hyvin vedetty yhteen R:n vahvuudet ja heikkoudet yrityskäytössä.
Tämän linkkitiistain nostot liittyvät Business Intelligence – ja integraatioratkaisuiden parhaisiin puoliin, parhaisiin käytäntöihin ja havaintoihin käyttäjäorganisaatioissa.
Beye hahmottelee Business Intelligence- ja data-integraatioratkaisuiden ominaisuuksien, toimintojen ja mahdollisuuksien toivelistan vuodelle 2008:
Analyytikkofirma TDWI:n Wayne Eckerson kirjoittaa kolumnissaan ongelmasta, joka johtuu siitä, että käyttäjille annetaan vain työkaluja ja vastuu siitä että he itse luovat raporttinsa. Useimmat käyttäjät eivät halua tällaista vastuuta, eikä raporttien laatiminen kuulu heidän toimenkuvaansa. Työkalulähtöisyys vie liikaa aikaa, on virhealtista ja saa käyttäjät turhautumaan. Kalliit investoinnit jäävät hyödyntämättä.
Samaa asiaa käsittelee toisesta näkökulmalta ITBusinessEdge. Kolumnissa käsitellään käyttäjien turhautumista siihen, että raportit täytyy laatia IT-osastolla. Raporttien tulisi olla käyttäjäystävällisempiä ja sisältää hakuteknologioiden ja ryhmätyötoimintojen parhaita puolia. Mittaristot ja dashboardit valmiine raportteineen ovat suosittuja juuri käyttäjän huomioimisen takia.
Tietoviikko kirjoittaa siitä, kuinka Business Intelligence, tietovarastointi ja integraatioratkaisut voivat tuoda liiketoimintaan apua niin johtoryhmän kokouksissa kuin suorissa asiakaskontakteissa.
