Elokuun linkkitiistai keskittyy Big Dataan liittyviin juttuihin, kuten aiemmassa blogikirjoituksessa lupasin.

ReadWrite Enterprisen blogissa on hyvä yhteenveto Big Dataan liittyvistä käsitteistä (katso myös aiemmat osat). Saman julkaisun toisessa artikkelissa analysoidaan Gartnerin uusinta “Hype Cycle for Emerging Technologies 2011″ -ennustetta, johon myös Big Data on ilmestynyt. Big Datan keskeisiä määritteitä ja sen hyödyntämisen potentiaalia on visualisoitu myös infografiikan muodossa Get Satisfactionin blogissa.

• From Big Data to NoSQL: The ReadWriteWeb Guide to Data Terminology (Part 3), Klint Finley, 12.8.2011
• Gartner Adds Big Data, Gamification, and Internet of Things to Its Hype Cycle, Joe Brockmeier, 11.8.2011
• Get Satisfaction: Infographic: The Potential of Big Data, Andy Wibbels, 13.8.2011

BeyeNETWORKin kolumnissa tiivistetään tutkimusyhtiö McKinsey Global Instituten tekemän “Big Data”-raportin tuloksia. Raportin mukaan koko termi ja määritelmä on subjektiivinen ja vaihtelee toimialoittain. Kolumnissa kuitenkin kuvataan, millaisia hyötyjä big datan avulla voidaan saavuttaa.

• BeyeNETWORK: Big Data – The Next Frontier?, Steve Williams, 19.7.2011

SANDin Steven Green kuvaa tilanteita, joihin Big Datan yhteydessä usein mainittu MapReduce-malli, ja erityisesti tuote Hadoop soveltuu, ja milloin taas perinteiset tietokannat ovat parempi vaihtoehto.

Dion Hinchcliffe käsitteli aihetta jo pari vuotta sitten ebizQ:n blogissa. Hänen mielestään on selvää, ettei MapReduce-malli ei voi korvata perinteisiä relaatiotietokantoja, mutta voi näiden kanssa käytettynä mahdollistaa useita mielenkiintoisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan lisätä joustavuutta, parantaa vasteaikoja je ratkoa uudenlaisia ongelmia. Hän kuvailee kymmenen tapaa, joilla perinteisten tietokantojen tehokkuutta voidaan lisätä.

Hinchcliffe palasi aiheeseen hiljattain pariinkin otteeseen. ebizQ:n blogissa hän lähestyy asiaa sosiaalisen median ja Business Intelligencen yhdistämisen näkökulmasta. Big Datan hyödyt esim. sosiaalisen median tapahtumien yhdistämisessä liiketoimintatietoon ja sen analysoimisessa ovat selviä. ZDNetin blogissa hän kirjoittaa haasteista, joita Big Datan hyödyntämiseen liittyy. Suurimmat haasteet liittyvät osaamiseen – käytön on oltava todella helppoa ja laajaa, muutoin suurimpia hyötyjä ei saavuteta.

• Big Data: Where Hadoop fits, Steven Green
• ebizQ: 10 Ways To Complement the Enterprise RDBMS Using Hadoop , Dion Hinchcliffe, 7.9.2009
• ebizQ: Harnessing Social Business Intelligence: Nine Strategic Uses , Dion Hinchcliffe, 22.8.2011
• ZDNet: The enterprise opportunity of Big Data: Closing the “clue gap” , Dion Hinchcliffe, 15.8.2011

MIT:n Technology Review kirjoittaa, kuinka tiedonlouhinta on muuttunut viime vuosina. Tutkittava tieto ei ole enää jäsenneltyä, vaan valtava strukturoimaton “sotku” ja tiedon hyödyntäminen on siirtynyt tutkijoilta liiketoiminnan puolelle.

• MIT Technology Review: The New Big Data, Erica Naone, 22.8.2011

Big Datasta kirjoittelu jatkuu varmasti kiivaana, joten palaan myös InfoBuildin blogissa jatkossa asiaan…

Mikko Muurinen

Pidin 24.11.2010 Sytyke ry:n syyskokouksessa esitelmän reaaliaikaisesta Business Intelligencestä. Ohessa tilaisuuden kalvot ja tiivistelmä aiheesta.

Reaaliaikainen Business Intelligence yhdistää perinteisen Business Intelligencen ja prosessikeskeisen liiketoimintatapahtumien seurannan ominaisuuksia. Datakeskeiseen ja analysointipainotteiseen, usein taaksepäin katsovaan malliin tuodaan ajankohtaisuutta ja prosessilähtöisyyttä. Reaaliaikaiseen Business Intelligenceen kuuluu myös automatisoinnin ja sääntöjen hyödyntäminen aiempaa enemmän. Perinteisen liiketoimintatiedon hyödyntämisen tietojen yhdistely tuodaan prosessien seurannan tueksi.

Termi ”Liiketoimintatiedon hyödyntäminen” ei ehkä kuvaa yhtä hyvin kuin englanninkielinen”Business Intelligence” sitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tästä näkökulmasta – bisneksen edistäminen älykkäästi ja tietoon perustuen.

Päätöksenteon tueksi pitäisi saada kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu juuri nyt, sekä myös siitä mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Oleellista on saada apua päätöksiin, mitä pitäisi tehdä, jotta myönteiset tapahtumat voitaisiin hyödyntää ja kielteiset vaikutukset minimoida. Erilaiset skenariot, mallit ja trendityhdistettynä hyvinajantasaiseen taustatietoonauttavat tulevaisuuteen valmistautumisessa.

Ajantasainen,  useasta lähteestä rikastettu tieto, jonka käsittelystä on karsittu kaikki turhat manuaaliset vaiheet, luo kilpailuetua. Tämä kääntyy lopulta puhtaaksi taloudelliseksi eduksi.

On tärkeää selvitettää liiketoiminnan tiedon tarpeiden vasteaikatarpeet, jotta voidaan priorisoida kehitystä oikeisiin kohteisiin. Kaikki liiketoiminnan prosessit eivät tarvitse sekunnilleen ajantasaista tietoa. Mitä enemmän prosessin kriittiset vaiheet ovat ihmisten vastuulla, sitä suurempia viiveitä yleensä syntyy. Ihmiset eivät voi reagoida jatkuvasti reaaliaikaisesti tapahtumiin. Onkin tärkeää minimoida ja automoida sellaisia vaiheita, joihin voidaan vaikuttaa tiedon keräämis- ja käsittelyvaiheissa, analysointivaiheessa ja tiedon pohjalta tehtävän toiminnan vaiheissa.

Koska maailma ei ole yksinkertainen ja yritysten tietolähteet ja tietotarpeet syntyneet ja kehittyneet eri tavoin ja eri aikoina, on tärkeää ottaa reaaliaikaisessa Business Intelligencessä huomioon kaikki erilaiset tietojen integrointitavat. Tietoja pitää pystyä käyttämään suoraan sen syntysijoilta, suoraan operatiivisista järjestelmistä. Tietoa pitää pystyä keräämään, muuntamaan ja lataamaan esimerkiksi historiatietoja sisältäviin tietovarastoihin ja datamarteihin. Lähteiden muuttunutta tietoa pitää siirtää nähtäväksi esim. Change Data Capture –menetelmin tietokannoista tai sitten tapahtumia kuuntelemalla palveluväyläratkaisuista tai viestijonoista. Tietokantojen replikointiominaisuuksiakin voi tarvittaessa hyödyntää, unohtamatta erilaisia historiallisia järjestelmiä, tiedostoja jne.

Kuten perinteisessä Business Intelligencessä, ratkaisuissa tulisi kiinnittää huomiota joustavuuteen, sillä jollei reaaliaikainen BI-järjestelmä pysty muuttumaan jatkuvasti muuttuvan liiketoiminnan myötä, se on turha investointi. Myös tietojen konteksti ja metatietojen hyödyntäminen on tärkeää. Käyttäjille tulisi tuottaa mahdollisimman oleellista, selkeää ja helppokäyttöistä tietoa.

Oleellisinta on kuitenkin se, että reaaliaikainen BI upotetaan jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan, suoraan sinne, missä jokapäiväisiä pieniä päätöksiä tekevät ihmiset ovat. Jos tarvittavaa tietoa saadakseen pitää poistua esim. asiakaspalveluprosessin muusta ympäristöstä ja hakea tietoa vaikka kuinkakin hienon BI-portaalin kautta, jää oikea-aikaisuuden hyöty saavuttamatta ja usein mahdollisuudet käyttämättä. Parasta olisi jos reaaliaikaista BI:tä ei kukaan edes erikseen huomaisi, oikean muotoista ja oleellista tietoa vain olisi siellä missä sitä tarvitaan…

Mikko Muurinen

Lokakuun linkkitiistai käsittelee Business Intelligencen parhaita käytäntöjä ja sitä, miten hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön. Ensin muutama poiminta BeyeNETWORKin eri kolumneista, sitten kolme poimintaa Information Managementin kolumneista.

Jim Gallo kirjoittaa ketterien menetelmien hyödyistä Business Intelligence -hankkeissa. Ketterät menetelmät soveltuvat tämäntyyppisiin hankkeisiin hyvin, sillä niiden perusajatus perustuu liiketoimintatarpeisiin, eikä lähdejärjestelmiin tai dataan. Gallo purkaa uudessa juttusarjassaan myös kaksitoista ketterään BI:hin liittyvää myyttiä, ensin ajatuksen uutuuden ja  dokumentoinnin tarpeettomuuden.

• BeyeNETWORK: A Business Context for Agile Business Intelligence, Jim Gallo, 21.9.2010
• BeyeNETWORK: The 12 (or so) Myths about Agile BI, Myth 1: Agile BI is Radical and New, Jim Gallo, 12.10.2010
• BeyeNETWORK: The 12 (or so) Myths about Agile BI, Myth 2: There is No Need to Produce Documentation When Using Agile BI Methods, Jim Gallo, 26.10.2010  

James Taylor pohtii blogissaan BI:n parhaita käytäntöjä. Jos syy BI-välineen hankintaan on se, että saadaan BI-ratkaisu, ollaan hakoteillä. Liiketoiminnan tarpeiden ja päätöksenteon ymmärtäminen on oleellista. Toisessa kirjoituksessaan hän kritisoi markkinointipuheita, joissa yritetään tuoda “tuoreita näkökulmia bisnesanalytiikkaan” argumenteilla, jotka eivät ota päätöksentekoa millään lailla mukaan kuvioon.

• BeyeNETWORK: Why thinking about decisions should be a BI best practice, James Taylor, 9.9.2010
• BeyeNETWORK: A really fresh look at business analytics, James Taylor, 7.10.2010

Lunastaako Business Intelligence lupauksensa, kysytään Information Managementin kolumnissa. Leah MacMillan vetää yhteen erilaisia menestystekijöitä, joita tarvitaan hyötyjen realisoinnissa. Tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys, ennakoivan analytiikkan käyttö kilpailuetuna ja ratkaisuiden luotettavuus ovat avainasemassa. BI otetaan laajamittaisesti käyttöön kun saadaan helposti ajantasaista ja oleellista tietoa. Hyödyt ovat laajimmat kun kaikki pääsevät tietoihin kiinni ja ymmärtävät mitä on tapahtunut ja miksi, jotta voivat tehdä päätöksiä tästä tiedosta.

Toisessa kolumnissa David Rich käsittelee tarkemmin ennakoivaa analytiikkaa kilpailuetuna. useat yritykset käyttävät ennakoivia menetelmiä yksittäisissä ratkaisuissa, mutta vain harvat ovat ottaneet sen useammassa merkityksessä käyttöön luomaan kilpailuetua.

Kevin Quinn esittää 5 menestystekijää BI-hankkeiden onnistumiseen. Käyttäjien ymmärtäminen, klikkausten minimointi, tehokäyttäjien hyödyntäminen niin tiedon tuottajina kuin kuluttajina, mittaamiskulttuurin luominen sekä BI:n näkeminen strategisena päätöksenä ovat merkittävässä asemassa BI-hankkeiden onnistumisessa.

• Information Management: The Full Promise of Business Intelligence, Leah MacMillan, 23.9.2010
• Information Management: Predictive Analytics is the Next Competitive Discipline, David Rich, 10/2010
• Information Management: 5 Rules for BI Success, Kevin Quinn, 21.9.2010

Myös Timo Elliotin blogissa käsitellään Business Intelligencen parhaita käytäntöjä. Business intelligence on liiketoimintaa ja ihmisiä, ei informaatiota ja teknologiaa. Informaatio on hyödytöntä, jollei se muuta tapaa, jolla yritys tekee bisnestä. Teknologia on hyödytöntä, jollei saada ihmisiä hyödyntämään sitä.

• What Does a World-Class BI Program Look Like?, Timo Elliott, 21.10.2010

Mikko Muurinen

Management Eventsin järjestämässä Business Intelligence ja liiketoimintatiedon hallinta -konferenssissa 3.6.2010 osallistujien ryhmäkeskustelun aiheena käsiteltiin Business Intelligence -toiminnan hyötyjen mittaamista. Osallistujien tuli pohtia pöytäryhmittäin, miksi, mitä, milloin ja miten hyötyjä pitäisi mitata.

Ensi alkuun helpolta vaikuttanut aihe paljastuu kuitenkin lähemmässä tarkastelussa monimuotoiseksi vyyhdeksi. Kun puhutaan BI-toiminnasta eikä esim. BI-järjestelmistä, laajenee kysymys aika lailla…

BI-hankkeiden kustannuksia ja budjettia kyllä seurataan usein, mutta koko BI-toimintoa on vaikeaa mitata. Itse asia koko toimintoa on edes hyvin vaikea määritellä tai rajata. Ketkä itse asiassa ovat mukana yrityksen BI-toiminnossa ja mitkä kaikki tehtävät voidaan laskea liiketoimintatiedon hallinnaksi? Usein kysymyksessä on yrityksen toiminnan jatkuva kehittäminen osana muita prosesseja ja osana erilaisten ihmisten verkostoa, eivätkä pelkän yksittäisen yksikön tai vastuuhenkilön tehtävät.

Kun Business Intelligencen tavoitteena on tukea päätöksen tekoa jokaisella tasolla, pitäisi mitata päätöksentekoa, sen prosesseja, vaikuttavuutta ja tekokkuutta. 

Kyseessä on myös viestinnän tehokkuuden mittaaminen. Tiedetäänkö esim. ketkä saavat tarvitsemansa tiedot? Tai ketkä ymmärtävät ne ja pystyvät hyödyntämään niitä?

Eri osa-alueiden, kuten Business Intelligence -järjestelmien ja teknisten ratkaisuiden hyötyjen mittaamiseen löytyy kyllä keinoja, mutta on vaikeaa esim. arvioida, onko yrityksen tuloksen parantuminen peräisin paremmista päätöksistä, saati sitä, miten päätöksen tekoon on vaikuttanut se, millä tavoin BI-toiminto on järjestetty…

Helppoa on mitata, kuinka paljon järjestelmiä käytetään, ketkä hyödyntävät useita tietolähteitä ja millaisia tietoja ei käytetä niin paljon kuin muita. Voidaan myös laskea manuaalisen työn poiston vaikutusta esim. tietojen keruuseen käytettyyn työaikaan. Tiedon laadulle voidaan määritellä erilaisia mittareita. Järjestelmien vasteaikoja voidaan tarkastella ja käytettävien tietolähteiden suhteellista osuutta laskea. Näitä kaikkia voidaan verrata ja seurata ajan suhteen.

Toisaalta, vaikka BI-järjestelmien tai tiedon laadun parantaminen tehostaisikin työtä, tiedon analysointia tai päätöksen tekoa, ei henkilökustannuksia ehkä voida karsia. Lisääntyvä tietomäärä ja uudenlaiset tarpeet tuovat enemmän työtä. Samoilla resursseilla voidaan ehkä tehdä enemmän kuin ennen, mutta vaatimuksetkin ovat kovemmat.

Sinänsä on sääli, että hyvin harvoin sellaisiakaan osa-alueita, joita voisi mitata, ei mitata. Näistä voisi kuitenkin saada jonkinlaista lähtökohtaa kehittämiselle.

Ryhmässämme eräs lopputulema oli, että eri puolilta tuleva palaute on yksi keskeinen tekijä BI-toiminnan hyötyjen arviointiin. Toiminnan laadullinen arviointi ja ”benchmarkkaaminen” tämän tukena antaa kuvaa siitä, millaiset BI-toiminnon hyödyt yritykselle ovat. Varsinkin, mikäli joistain osa-alueista saadaan taustatiedoksi myös “kovia” mittareita.

Asian tarkastelu voidaan tehdä hyvin Balanced Scorecard -ajattelun mukaisesti useista näkökulmista, esim. siitä, mitä hyötyä BI-toiminnosta on asiakkaille, henkilöstölle, taloudelle ja prosesseille. Eri tyyppisiä mittareita näihin näkökulmiin on mahdollista kehittää, mutta kuten aina, lopulta kyse on määrittelyistä, rajauksista ja kunkin yrityksen tarpeista ja tavoitteista.

Mikko Muurinen

Nyt jos koskaan on firmoille elintärkeää hyödyntää olemassa olevia tietojaan. Firmat, jotka eivät päästä henkilöstöään tai tärkeitä sidosryhmiään tietoon, tulevat jäämään jalkoihin nousun taas koittaessa. Ne jotka eivät anna kaikkien hyödyntää tietoa, menettävät monta mahdollisuutta. Ne, jotka eivät pidä huolta siitä, että tieto on oikeaa, tekevät vääriä johtopäätöksiä ja suunnittelevat toimintaansa väärin perustein.

Tyypillisesti liiketoimintatietoja pystyy hyödyntämään ainoastaan pieni osa yritysten henkilöstöstä. Lisäksi hyvin harva yritys hyödyntää yli puolta siitä tiedosta, mitä heillä on kerättynä.

Jos tietoihin kuitenkin päästään, ongelmaksi nousee usein se, että kokonaiskuvaa täytyy metsästää usealta luukulta. Jos tiedot pitää vielä yhdistää käsin, vaikeiden työkalujen ehdoilla, jää tämä usein tekemättä.

Kaiken lisäksi tiedot eivät usein ole ajantasaisia, oikealla tarkkuustasolla, ristiriidattomia tai ylipäätään laadukkaita.

Miksi ihmeessä tietämykseen tehtyjä investointeja ei hyödynnetä paremmin? Henkilöt ja asiakkaat vaihtuvat, teknologiat muuttuvat, mutta tieto, joka on kerätty, on pysyvä pääoma.

Ongelmat eivät ole ihan pieniä. Suomessakin yli puolet työvoimasta kuuluu Tilastokeskuksen mukaan nk. informaatioammattilaisiin. Jos esimerkiksi keskikokoisessa firmassa puolet porukasta yrittää turhaan etsiä, koota ja analysoida tietoa päivän viikossa, merkitsee se miljoonien kustannuksia vuodessa. IDC:n tutkimus¹ kertoo jopa 20% tietotyöläisten työajasta menevän tällaisiin tehtäviin… Ajatella, jos tästä saisi nipistettyä vaikkapa 5% pois!

Usein unohdetaan, että päätöksiä ja kilpailuetua syntyy jokapäiväisessä toiminnassa, ei ainoastaan johdon ja analyytikoiden työpöydillä. Jos taataan helppokäyttöinen pääsy informaatioon kaikille tarvitsijoille, hoidetaan jakelu kuntoon, yhdistellään tietoa valmiiksi ja huolehditaan tiedon oikea-aikaisuudesta ja oikeellisuudesta, ollaan jo ihan eri tasolla yrityksen lähtökohdissa päihittää kilpailijat.

Kannattaa nähdä hieman vaivaa ja miettiä, miten oikeasti oma yritys saadaan hyödyntämään jo tehtyjä investointeja ja tietopääomaa, tekniikasta asia ei ole kiinni. Vaatikaa sekä sisäisesti että yhteistyökumppaneilta Business Intelligence- eli liiketoimintatiedon hyödyntämisen alueella enemmän.

Haasteena voisi ehkä heittää ajatuksen; jos Business Intelligence ei ole säästänyt tai tuottanut miljoonaa, ei sitä käytetä oikein. Käytetäänkö teillä?

Oikein hyvää syksynalkua,

Mikko Muurinen

Kesälomien jälkeen on taas aika käydä läpi useita hyviä Business Intelligence- ja integraatio-aiheisia kirjoituksia. Linkit vievät kirjoituksiin, jotka käsittelevät Business Intelligencen hyötyjä ja niiden mittaamista, hyvää tietoa ja sen hallintaa sekä edellytyksiä onnistuneeseen data-integraatioon.

Sarah Burnett kirjoittaa vuoden takaisessa blogissaan siitä, miten tärkeää on esittää tieto sillä tavoin, että niiden perusteella on mahdollisimman helppo toimia. Tiedon pitää olla relevanttia, sidoksissa muihin muuttujiin, kerätty useasta luotettavasta lähteestä ja toimitettu oikeaan aikaan. Mitä helpompaa tietoa on käyttää laajalti ja ryhmän viisautta keräten, sen paremmin sen pohjalta tehdyt päätökset tukevat liiketoimintaa.

• Sarah Burnett’s Web Musings: Actionable Information, Sarah Burnett, 5.8.2008

Sekä Dorothy Millerin että Peter Thomasin kirjoitukset antavat hyviä vinkkejä siihen, mitä asioita kannattaa mitata BI:n hyödyn arvioinnissa. Hyvä BI antaa käyttäjille mahdollisuuden tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä. Tästä syntyvät vaikutukset saattavat olla yrityksen kannalta massiivisia.

• IT Business Edge: Measuring the Return on Investment for Business Intelligence, Dorothy Miller, 24.2.2009
• Measuring the benefits of Business Intelligence, Peter Thomas, 26.2.2009

BI Question Blogissa Timo Elliott vetää yhteen onnistuneen BI:n edellytyksiä. Standardoimalla ja rationalisoimalla BI koko yrityksessä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, parempi hallinta tietoon sekä parempi tuki liiketoiminnan tavoitteiden seurannalle. Näistä seuraa suoria kilpailuetuja.

• BI Question Blog: Implementing Business Intelligence Standards: Save Money and Improve Business Insight, Timo Elliott, 13.7.2009

Datan hallinnasta on kirjoitettu muutamassa blogissa. Markkinoinnin asiantuntija Mary Schmidt arvioi sitä, miten tärkeää on, että yrityksellä on hyvää dataa. Mitä kaikkea tiedon hallinta oikein on, kysytään puolestaan BeyeNetworkin blogissa.

• It All Comes Back To The (Yawn) Data, Mary Schmidt, 3.8.2009
• BeyeNetwork: What Does It Mean to ‘Govern Data’?, Robert S. Seiner, 6.7.2009

Data Doghousen People, Process & Politics -sarja on päivittynyt kolmella uudella kirjoituksella. Rick Sherman jatkaa aihetta kertomalla edellytyksistä, joilla taataan data-integraation hyöty liiketoiminnalle. Tarvitaan konkreettisia liiketoiminta-ongelmia, joita lähdetään ratkomaan. Integraatioratkaisuiden hankinta-portfoliolla voidaan taata integraatioratkaisuiden hyödynnettävyys yli liiketoiminta- ja it-sektorien. Integraatio-kompetenssi-keskuksen avulla voidaan organisoida ja järkeistää integraatioponnistukset koko yrityksen tasolla.

• The Data Doghouse: People, Process & Politics: Integration Competency Centers, Rick Sherman, 31.7.2009
• The Data Doghouse: People, Process & Politics: Integration Portfolio, Rick Sherman, 14.7.2009
• The Data Doghouse: People, Process & Politics: Business & Integration, Rick Sherman, 24.6.2009

Mikko Muurinen