Tunnisteet ‘Gartner’

Kiitos vuodesta 2011!

31.12.2011

Vuodenvaihde on otollinen kohta vetää yhteen vuoden aikana tapahtunut. (Meillä on itse asiassa vuoden aikana kaksikin otollista kohtaa, sillä Infobuildin tilivuosi vaihtuu vasta maalis- huhtikuun vaihteessa. Joten voimme tehdä analysointia myös keväällä… )

Vuosi 2011 toi mukanaan InfoBuildille uusia asiakkaita ja mielenkiintoisia hankkeita, olemassa olevien asiakkaiden uusia projekteja, paljon myyntikäyntejä, sopimusneuvotteluja ja demojen tekemistä, Human Capital -tutkimuksen tekemistä, tapahtumia ja muita markkinointitoimia, koulutuksia, tiivistä yhteistyötä Information Buildersin kanssa, uutta henkilökuntaa ja uusia kumppaneita. Itse summaisin vuoden kolmeen sanaan: haastavaa mutta hauskaa!

Tänä vuonna kuulimme paljon mielenkiintoisia esityksiä ja haastatteluja suoraan asiakkailtamme ja kumppaneiltamme.
Asiakkaistamme Kela oli puhumassa käyttäjäyhdistys FUSEn kevättapahtumassa ja Information Builderin Summit 2011 -tapahtumassa Dallasissa, Tallink ja Viron Poliisi puolestaan syksyn Information Builders Nordic Summitissa. Newsletterissämme vuonna 2011 kuulimme kuinka Esmerk (12/11), Suomen Akatemia (08/11) ja Viron poliisi (04/11) hyödyntävät ratkaisujamme.

Vuoden 2011 Newslettereissä saimme kuulla myös kuinka kumppanimme Logica (08/11)  ja Polar Cape (12/11) näkevät Business Intelligencen, tiedon laadun ja master datan hallinnan hyödyt liiketoiminnassa.

Päämiehemme Information Builders pärjäsi erinomaisesti monessa analyytikkoarviossa.
Voit ladata sivulta http://www.informationbuilders.com/new/analyst_reports seuraavat analyytikkoraportit:

  • The BARC BI Survey 10
  • Gartner BI Platforms User Survey, 2011
  • Gartner 2011 Magic Quadrant for Business Intelligence Platforms
  • Forrester BI Wave: Enterprise Business Intelligence Platforms: Q4, 2010
  • Dresner Advisory Services Wisdom of Crowds: Business Intelligence Market Study, 2011
  • Dresner Advisory Services Mobile Business Intelligence Market Study

 

Vuoden 2012 alkupuolen näköpiirissä on paljon vastaavaa, hauskaa mutta haastavaa työsarkaa. Näistä kerromme nettisivuillamme, tapahtumissamme, tässä blogissa, newsletterissä ja tietysti tavatessamme :-)

 

Kiitokset kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää vuotta 2012 InfoBuildin puolesta,

 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 30.8.2011

30.8.2011

Elokuun linkkitiistai keskittyy Big Dataan liittyviin juttuihin, kuten aiemmassa blogikirjoituksessa lupasin.

 

ReadWrite Enterprisen blogissa on hyvä yhteenveto Big Dataan liittyvistä käsitteistä (katso myös aiemmat osat). Saman julkaisun toisessa artikkelissa analysoidaan Gartnerin uusinta “Hype Cycle for Emerging Technologies 2011″ -ennustetta, johon myös Big Data on ilmestynyt. Big Datan keskeisiä määritteitä ja sen hyödyntämisen potentiaalia on visualisoitu myös infografiikan muodossa Get Satisfactionin blogissa.

 

BeyeNETWORKin kolumnissa tiivistetään tutkimusyhtiö McKinsey Global Instituten tekemän “Big Data”-raportin tuloksia. Raportin mukaan koko termi ja määritelmä on subjektiivinen ja vaihtelee toimialoittain. Kolumnissa kuitenkin kuvataan, millaisia hyötyjä big datan avulla voidaan saavuttaa.

 

SANDin Steven Green kuvaa tilanteita, joihin Big Datan yhteydessä usein mainittu MapReduce-malli, ja erityisesti tuote Hadoop soveltuu, ja milloin taas perinteiset tietokannat ovat parempi vaihtoehto.

Dion Hinchcliffe käsitteli aihetta jo pari vuotta sitten ebizQ:n blogissa. Hänen mielestään on selvää, ettei MapReduce-malli ei voi korvata perinteisiä relaatiotietokantoja, mutta voi näiden kanssa käytettynä mahdollistaa useita mielenkiintoisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan lisätä joustavuutta, parantaa vasteaikoja je ratkoa uudenlaisia ongelmia. Hän kuvailee kymmenen tapaa, joilla perinteisten tietokantojen tehokkuutta voidaan lisätä.

Hinchcliffe palasi aiheeseen hiljattain pariinkin otteeseen. ebizQ:n blogissa hän lähestyy asiaa sosiaalisen median ja Business Intelligencen yhdistämisen näkökulmasta. Big Datan hyödyt esim. sosiaalisen median tapahtumien yhdistämisessä liiketoimintatietoon ja sen analysoimisessa ovat selviä. ZDNetin blogissa hän kirjoittaa haasteista, joita Big Datan hyödyntämiseen liittyy. Suurimmat haasteet liittyvät osaamiseen – käytön on oltava todella helppoa ja laajaa, muutoin suurimpia hyötyjä ei saavuteta.

 

MIT:n Technology Review kirjoittaa, kuinka tiedonlouhinta on muuttunut viime vuosina. Tutkittava tieto ei ole enää jäsenneltyä, vaan valtava strukturoimaton “sotku” ja tiedon hyödyntäminen on siirtynyt tutkijoilta liiketoiminnan puolelle.

 

Big Datasta kirjoittelu jatkuu varmasti kiivaana, joten palaan myös InfoBuildin blogissa jatkossa asiaan…

Mikko Muurinen

Mikä ihmeen Big Data?

17.8.2011

 

Jos lukee IT-alan julkaisuja, huomaa nopeasti, että tapetilla on taas uusi kuuma aihe, josta kaikki puhuvat. Big Datasta kirjoitettuja juttuja lentää silmille yhä useammin. Big Data nostettiin hiljan myös Gartnerin Hype Cyclen for Emerging Technologies 2011 -analyysiin.

Mitä Big Data sitten onkaan?

Big Data: water wordscape

Big Datalla tarkoitettiin aluksi sellaista tietomäärää, jota ei käytännössä pystytty lataamaan relaatiotietokantoihin analysoitavaksi. Joko sitä oli liian paljon tai sitten se oli strukturoimatonta.

Tiedon määrän kasvu on tunnetusti ollut eksponentiaalista ja kaiken tarvittavan tiedon hakeminen, lataaminen, varastointi, jakelu, analysointi ja visualisointi on vaikeutunut kaiken aikaa. Tietoa tursuaa esim. uudenlaisista antureista, RFID-tägeistä tai reaaliaikaisemmasta prosessien seurannasta. Kaikesta tarvittavasta tiedosta on lisäksi reilusti suurin osa struktroimatonta, esim. uutistietoa, analyysejä tai dokumentteja.

Pelkkä tiedon määrä ei pysynyt pitkään ainoana Big Datan määrittäjänä. Joillain isot tietomassat saattavat tarkoittaa petatavuja, joissain yrityksissä vaikeuksia tulee jo huomattavasti pienemmillä määrillä. Useat tietokantateknologiat ja tietovarastot kykenevät fyysisesti käsittelemään suuriakin tietomassoja, mutta silti ongelmat eivät ratkenneet.

Kuvaukseen piti lisätä myös tiedon määrän (Volume) lisäksi tiedon muutos- tai tarvitsemisnopeus (Velocity) ja monipuolisuus (Variety). Mikä tahansa näistä kolmesta saattaa aiheuttaa ongelmia perinteisissä tiedon hallinnan ratkaisuissa…

Big Dataan liitetään usein myös pilvipalvelu-konsepti, sekä käsittelyn hajauttamisen, että erilaisten tietolähteiden hyödyntämisen näkökulmasta. Suhteellisen edullinen skaalautuvuus esim. MapReduce -tyyliseen käsittelyyn, jossa jaetaan sama kysely sadoille tai tuhansille koneille, mahdollistaa aivan uudentyyppisten analyysien teon. Enää ei tarvitse odottaa yön yli analyysien valmistumista.

Monessa kohtaa yllämainittua kuvausta tulee kuitenkin mieleen, että tämähän on sitä samaa asiaa, josta ollaan puhuttu jo kauan… Massiiviset tietovarastot, data mining, reaaliaikainen BI, useiden tietolähteiden yhdistäminen jne. ovat olleet osana ratkaisuja jo pitkään. Itse asiassa suurin osa kaikista Big Datan yhteydessä mainituista hyödyistä ja käytännön esimerkeistä on tehty jo aiemminkin.

Mikä sitten on muuttunut? Se, että uudet ratkaisut mahdollistavat yhä edullisemmin ja helpommin Big Data -tyyppisen tiedon hyödyntämisen. Eli tietoa voi olla aiempaa enemmän, useammasta lähteestä, jopa reaaliaikaisena, ja sitä pystytään käsittelemään ja analysoimaan yhä edullisemmin ja tehokkaammin.

Enää ei tarvitse lisätä rautaa rajalle, tehdä hirveitä virityksiä  tai jatkuvaa optimointia tietokantoihin tietomassojen kasvaessa. Jos lähtisi esim. analysoimaan perinteisellä tavalla Twitter- ja muun sosiaalisen median viestien vaikutusta myyntiin ja asiakastyytyväisyyteen, saisi pistää melkoisesti rahaa tietovaraston rautaan, lisensseihin ja latausprosesseihin.

Kannattaa kuitenkin tehdä tässäkin asiassa “reality check” – miksei parikin. Suurta osaa bisnes-ongelmista ei ratkota lisäämällä tiedon määrää tai päivitysnopeutta. Tärkein osa koneistoa on analysoijan ja tiedon hyödyntäjän pääkopan sisällä. Jos ei osata muodostaa oikeita kysymyksiä, ei pystytä hyödyntämään suurta osaa tiedosta. Mikään kone ei tuota tietämystä ihmisen puolesta.

Tiedon laatu on myös entistä tärkeämpää. Mitä väliä on valtavista tietomassoista, jos tiedot ovat vääriä tai ristiriitaisia, poissa kontekstistaan tai muuten laaduttomia? Millaisin oletuksin tietoja kerätään, millaisin prosessein tieto on syntynyt ja mitä on mahdollisesti jätetty pois? Onko nämä seikat kuvattu tiedon hyödyntäjälle?

Big Data on vielä alkuvaiheissaan. Aikaiset omaksujat ovat alkaneet tutkia asiaa ja Big Data tulee nousemaan vielä hypetyksessä hieman ylemmäs, ennen kuin ensimmäiset isot epäonnistumiset ilmaantuvat ja turhat kuvitelmat karisevat.

Kypsyessään Big Data mahdollistaa useilla aloilla – ja yhä pienemmillekin yrityksille – uudenlaista Business Intelligenceä. Mutta ei kannata pidättää hengitystä… Mainstreamia Big Datasta tulee vasta muutaman vuoden kuluttua. Tällä hetkellä uusia mahdollisuuksia kannattaa kuitenkin käyttää tietyissä erityistapauksissa, joissa tarvitaan innovatiivisia ratkaisuita ja joihin nykyiset menetelmät eivät pure.

Kuitenkin jo nyt Business Intelligence- ja integraatioratkaisuissa kannattaa ottaa huomioon Big Datan vaatimukset niin erilaisten tietolähteiden reaaliaikaisessa käytössä, skaalautuvuudessa kuin käsittelyn hajauttamisessakin. Nousevatpa esiin sitten termit, teknologiat tai tuotenimet kuten cloud computing, Hadoop, NoSQL, NewSQL, MapReduce, MPP, BigTable, 1010data, Netezza tai Teradata, on oltava valmiita. Liiketoiminnan tarpeet saattavat tarvita uusien menetelmien hyödyntämistä nopeallakin viiveellä. Älä unohda myöskään tiedon laadun hallinnan nivomista näihin…

Minua kiinnostaisi tietää, onko teillä Big Dataan liittyviä haasteita tai kokemuksia… Laita kommenttia niin saadaan keskustelua pystyyn! Jos julkinen kommentointi ei houkuta, laita vaikka suoraan meiliä mikko.muurinen -at- infobuild.fi…

 

Ps. Kerään seuraavaan Linkkitiistaihin parhaimpia Big Dataan liittyviä linkkejä.

Pps. Tilaa blogin RSS-syöte, niin saat uusimmat blogikirjoitukset suoraan syötteiden lukuohjelmaasi, eikä sinun tarvitse käydä tarkistamassa päivityksiä sivustolta!

 

Mikko Muurinen

 

Linkkitiistai 28.6.2011

28.6.2011

Kesäkuun linkkitiistai käsittelee BI-alan uusia tuulia. Uusia Business Intelligence -alan trendejä on analysoitu useassakin lähteessä lähiaikoina.

Gartnerin BI Summit -kiertueen siirtyessä Yhdysvaltoihin paikallinen media on nostanut Summitin keskeisiä viestejä esiin. Tom Donoghue vetää yhteen Summitin tarjontaa Integration Developer Newsin artikkelissa. Mobiili-BI:n, analytiikan ja helppokäyttöisyyden nousu ovat suurimpia trendejä.  James Taylor referoi blogissaan Bill Gassmanin esitystä Business Intelligencen roolista prosessien kehittämisessä, ei ainoastaan teknologian, mutta myös BI-prosessien ja ihmisten kannalta.

Jeff James arvioi Windows IT Pron kolumnissa onko itsepalvelu-BI yhdistettynä pilvipalveluihin ja mobiililaitteisiin seuraava “iso juttu”.

TDWI World Conferencessa nousi alateemaksi BI-maailman muuttuminen. Stephen Swoyerin mukaan todellinen radikaali muutos on tulossa. Hän summaa kirjoituksessaan uuden ajan tunnusmerkkejä.

Dale Roberts vertaa BI:n ja Facebookin käyttöä “päätöksenteko-kierrosten” kannalta. BI on liian usein julkaise-ja-unohda -tyylistä. Jos päätöksenteossa voisi hyödyntää sosiaalisen madian yhteistyömahdollisuuksia, saataisiin huomattavia hyötyjä.

Rob Armstrong pohtii dashboardien käytettävyyttä ja vetää analogian auton kojelautaan. Miten hyvin auton mittaristotkaan todella auttavat kuljettajaa? Mittaristojen pitäisi antaa tietoja, jotka johtavat toimintaan, ei pelkästään varoituksia asioista, jotka ovat mahdollisesti jo muutenkin tiedossa. Tietojen päivityssykli BI-dashboardissa on myös erittäin tärkeä seikka käytettävyydelle.

 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 27.4.2010

27.4.2010

Huhtikuun linkkitiistaihin kerääntyi paljon materiaalia Gartnerin vuotuisesta Business Intelligence -konferenssista (http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1118023). Varsinkin Intelligent Enterprise -verkkojulkaisu on kattanut monenlaisesta näkökulmasta tilaisuudessa käsiteltyjä aiheita ja trendejä.

Doug Henchen ja Rajan Chandras käsittelevät molemmat Gartnerin näkemystä BI-järjestelmien omistamiskustannuksista. Loppupäätelmänä on, että asiakkaiden tulee ymmärtää kaikki kustannusten komponenttien, esim. lisenssien, työn, infrastruktuurin ja ylläpidon osuudet ja vaikutukset kokonaisuuteen.

Gartnerin seminaarissa käsiteltiin myös järjestelmien hankintoja ja sen yhteydessä tehtäviä sopimuksia, lisenssi- ja ylläpitomalleja. On varottava joutumasta epäedulliseen lukkiutumis-suhteesen toimittajan kanssa, huomioitava tulevat ylläpitomaksut, huolehdittava ja ettei osteta “hyllylisenssejä”. On aina oleellista myös miettiä mitkä omista vaatimuksista ovat oikeita ja kuinka kriittistä on, että kukin toiminnallisuus toteutetaan kuin on vaadittu. Usein liiketoiminnan ja IT:n yhteistyöllä voidaan saavuttaa uusia toimintatapoja tai “oikopolkuja” ja siten kustannussäästöjä.

“Pelastaako erillinen Data Warehouse Appliance tietovarastosi?”, oli analyytikko Donald Feinbergin kysymys, johon hän itse vastasi lyhyesti: Ei. Huonoa tiedon laatua tai tietovarastosuunnittelua ei pystytä peittämään laitteisto/softa-ratkaisuilla.

Myös muissa julkaisuissa käsiteltiin samaa tilaisuutta, ohessa pari poimintaa. SearchCIO:n blogissa Summitin keskeiset aihepiirit on vedetty hyvin ja tiiviisti yhteen. Emiel van Bockel puolestaan julkaisi omat muistiinpanonsa Lontoon seminaarista.

Viimeisenä vielä Doug Henchenin hauska artikkeli päämiehemme Information Buildersin toimitusjohtajasta Gerry Cohenista. Gerry on todellinen hands-on-johtaja, artikkelissa ei välttämättä edes paljastu missä mittakaavassa…
;)

 

Hyvää keväänjatkoa ja Vappua!

Mikko Muurinen

Kuinka käy iPhonelta Business Intelligence?

06.8.2008

iPhonen ja muiden älypuhelinten liiketoimintaedut esiin

Yrityksissä liikkuvan työvoiman määrä on lisääntynyt huomattavasti. Sitä myötä myös tarve päästä yrityksen liiketoimintatietoihin mobililaitteilla on kasvanut. Uusien päätelaitteiden riitävät tekniset ominaisuudet, tarkat näytöt ja internet-yhteydet ovat mahdollistaneet myös Business intelligence -ratkaisuiden ulottamisen liikkuville käyttäjille.

Nokia pysyy Suomessa varmasti vahvimpana valintana yrityskäytössä ja sille BI-tarjontaa on tuotettu jo pitkään. Symbian-, BlackBerry- ja Windows Mobile-laitteiden ohella nyt myös Applen iPhone on saanut analyytikkojen varovaisen hyväksynnän yrityskäyttöön sopivaksi. Gartnerin mielestä iPhonea voi käyttää yrityksissä paitsi puhelimena, myös esimerkiksi henkilökohtaisen tiedon hallintaan ja sähköpostiin. Tiedonsalauksen puute kuitenkin vielä huolestuttaa Gartneria.

Kuinka iPhone voi tuoda kuluttajamarkkinoiden onnistumisensa yritysmarkkinoille? Ehkä Business intelligencen avulla. Sen lisäksi että voit käyttää sähköpostia, katsoa elokuvia ja surffailla netissä, voit myös tarkistaa tilauksen tilan, täytää tuntikirjanpitoa, nähdä tuoreimmat myyntiluvut jne. Selainpohjaisen raportoinnin ja analysoinnin avulla kaikki toiminnot ovat käytössä myös liikkuville työntekijöille.

Usein raportointityökalut ovat ns. thick-client -ratkaisuja, joissa tarvitaan työasema-asennuksia ja eri ohjelmia mobiililaitteisiin. Tällaiset ratkaisut eivät toimi iPhonen kanssa, jonka lähtökohtana on käyttää web-tekniikoita tiedon jakeluun ja esittämiseen.

Tästä syystä iPhonen käyttämiseksi analyyttisiin tarpeisiin tarvitaan selainpohjaisia BI-sovelluksia, joissa lajittelut, suodattamiset ja kyselyt toteutetaan parametroitujen, html-muotoisten raporttien avulla. Ratkaisuiden tulisi toimia myös silloin kuin laitteella ei olla yhteydessä verkkoon.

Mobiililaitteiden muisti ja prosessointivoima eivät ole vielä kannettavien tietokoneiden tasoa. Siksi on tärkeää jaella vain käyttäjien kannalta tärkeintä tietoa. Kunkin käyttäjän tulisi voidan valita haluamansa tiedot ja mahdollisesti porautua tarkempiin tietoihin tarvittaessa.

Tietojen on oltava (niin mobililaitteissa kuin muutoinkin) käytettävässä ja luettavassa muodossa, muuten käyttäjät kaikkoavat herkästi. iPhonen ja muiden mobiililaitteiden näytöt ovat muistilapun kokoisia, mutta varsinkin iPhonen sujuva zoom-toiminto tekee mahdolliseksi tarkentaa näytön eri osiin.

Business intelligence -mittaristo, josta saa ensi näkymällä visuaalisen yleisnäkymän, ja jossa voi tarkentamalla saada eri osa-alueiden tietoja tarkemmin näkyville, sopii tämänkaltaiseen käyttöön hyvin. Porautumismahdollisuuksien vuoksi tällainen scorecard tai mittaristo voi toimia hyvänä porttina monenlaisen tietoon.

Tietoturva, käytettävyys ja käytettävät laitteistot vaikuttavat paljon mobiiliarkkitehtuurin valintaan, mutta käyttäjien kannalta tärkein asia on tietojen hyödyntämisen johdonmukaisuus eri kanavien välillä. Käyttäjän on tärkeä tuntea pystyvänsä toimimaan tietojen hyödyntämisessä samalla toimintalogiikalla riippumatta mistä hän tietoja käyttää.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 12.2.2008

12.2.2008

Tämän viikon linkkitiistain nostot liittyvät Business Intelligence -markkinoiden tämän hetken tilan arviointiin ja markkinatilanteeseen.

Gartnerin nelikenttä, jossa arvioidaan Business Intelligence -järjestelmien toimittajia on jälleen ilmestynyt. Nelikenttä on pysynyt hyvin paljon samanlaisena kuin vuotta aiemmin. Nelikentässä arvioidaan yritysten “markkinavoimaa” ja sitä, kuinka hyvin yrityksen visiot saadaan tuotua markkinoille.

SearchDataManagement.com-verkkolehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli siitä, kuinka Gartnerin nelikenttää ja muita analyytikkojen arvioita kannattaa tulkita ja kuinka niistä saa parhaan hyödyn omaan tarpeeseensa.

Gartnerin viime vuoden huhtikuussa julkaisema Business Intelligence Platform Capability Matrix tarkastelee puolestaan Business Intelligence -tuoteperheiden teknisiä ominaisuuksia, eli katsontakanta on toinen (teknisempi) kuin nelikentässä.

Tietojärjestelmiä hankittaessa kannattaa ottaa yhtenä kohtana huomioon myös analyytikkotahojen analyysit. Analyytikkofirmojen, kuten Gartner, IDC, Forrester, Butler Group ja Ventana, sekä nettiresurssien kuten BIScorecard, intelligent Enterprise tai TDWI, tiedoista saattaa olla hyötyä, kunhan ne suhteutetaan oman yrityksen tilanteeseen ja tarpeisiin.

Analyysien lisäksi arvokasta tietoa saa mm. muilta yrityksiltä, alan kirjallisuudesta, lehdistä ja verkkosivuilta, järjestelmätoimittajilta, messuilta, tapahtumista ja seminaareista. Pelkästään yhteen lähteeseen tai tiedonhankintatapaan ei kannata päätöksentekoa tukea, vaan koittaa muodostaa kokonaiskuva siitä, millä ratkaisulla saadaan omalle yritykselle parhaiten kilpailuetua.

Mikko Muurinen