Tunnisteet ‘Business Intelligence’

Dallasin terveisiä!

23.6.2011

Päämiehemme vuoden asiakastapahtumien kohokohta, Information Builders Summit 2011, pidettiin tänä vuonna Dallasissa. Tämänvuotinen tapahtuma oli suomalaisittain historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa tapahtumassa oli asiakasesitys myös Suomesta. Kelan Petri Roponen piti loistavan esityksen Kelan tilastotietojen internet-jakelusta.

Yhteensä Summitissa oli osallistujia yli tuhat, esityksiä n. 140, joista asiakasesityksiä kolmannes, erilaisia koulutus- ja “laboratorio”-sessioita, kumppaneiden standejä ja expert-room tiukkojen kysymysten tekoa varten.

Summitin esitykset on ladattavissa osoitteesta: http://www.informationbuilders.com/events/summit/summit11/agenda.

Summitissa oli myös paljon BI-alan analyytikkoja paikalla, ohessa muutama ulkopuolinen arvio tapahtumasta.

Chicagon metropolialueen suunnitteluviraston toteuttaman MetroPulseChicago.org  -palvelun esittely oli yksi Summitin suosituimpia esityksiä. Ratkaisua on kuvattu tarkemmin Sun-Timesin tekemässä Chicagon CTO:n haastattelussa.

Lämpöä Dallasissa riitti, ulkona 38-39 astetta, sisällä ilmastointi kuitenkin pauhasi ja housunlahkeet lepattivat. Seminaarin virallisen osuuden lisäksi vieraita viihdytettiin mm. rodeossa.

Toivottavasti pääset ensi vuonna mukaan!

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 31.5.2011

31.5.2011

Tällä kertaa linkkitiistaissa puffataan Suomen WebFOCUS-käyttäjäyhdistyksen FUSE Finland ry:n sosiaalisen median sivuja.

Fusen tämänvuotinen hallitus on oivallisesti päättänyt laajentaa keskustelua tilaisuuksien lisäksi LinkedInin ja Facebookin puolelle. Näillä foorumeilla tullaan alustamaan tilaisuuksia, jatkamaan tilaisuuksissa alkanutta keskustelua, jakamaan parhaita käytäntöjä, keskustelemaan yhdistyksen toiminnasta ja jakamaan esim. kuvia tapahtumista.

FUSE Finland ry:n LinkedIn-sivut:
http://www.linkedin.com/groups/FUSE-Finland-ry-3898101 
  
FUSE Finland ry:n Facebook-sivut:
http://www.facebook.com/pages/FUSE-Finland-ry/200588029978398

Like!

Ps.  Myös Information Buildersin käyttäjä-keskustelufoorumi Focal Point on erittäin hyödyllinen sivusto, yli 5 300 rekisteröitynyttä jäsentä ja melkein 100 000 viestiä!
http://forums.informationbuilders.com/

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 26.4.2011

26.4.2011

Pääsiäisen jälkeisessä linkkitiistaissa aiheina ovat mm. itsepalvelu-Business Intelligence, BI-hankkeiden epäonnistuminen ja ennakoiva analytiikka.

Itsepalveluraportointia käsitellään useassakin blogissa ja artikkelissa.

Wayne Eckersonin mukaan onnistumisen avaimia on kolme: 1) tunne käyttäjät ja heidän “mukavuusalueensa” 2) luo tehokäyttäjien verkosto auttamaan satunnaisten käyttäjien ad hoc -tarpeissa ja 3) hanki BI-ratkaisu, jotka mahdollistaa käytön laajentamisen.

Computerworldin Jaikumar Vijayan kirjoittaa kuinka itsepalvelu-BI ottaa taakkaa pois IT:ltä ja nopeuttaa raporttien kehitystä huomattavasti.

Saman julkaisun Elisabeth Horwitt kirjoittaa artikkelissaan itsepalvelu-BI:n olevan asiantuntijoiden mukaan seuraava iso aalto Business Intelligence -alalla. Sen avulla yrityskäyttäjät voivat tehdä päätöksiä nopeammin vaikka tiedot olisivatkin monimutkaisia.

Gartnerin analyytikko Andreas Bittererin mukaan käyttäjät haluavat vain ottaa helposti käyttöön teknologiaa – he eivät halua lukea käyttöohjeita. Tietotekniikan “kuluttajistuminen” on avainasemassa BI-ratkaisuiden omaksumisen parantamisessa.

Steve Dine käsittelee blogisarjassaan syitä BI-hankkeiden epäonnistumiseen. Ensimmäinen syy on “hopaluoteihin” uskominen. Jos uskotaan että valmispaketti-ratkaisut ovat ihmelääke ongelmiin, eikä oteta huomioon laajempaa BI strategiaa, ollaan kohta vaikeuksissa.

Doug Lautzenheiser kommentoi Wayne Eckersonin kirjaa “Performance Dashboards” ja vetää yhteen Eckersonin määritelmät mittaristoista kolmeksi kokonaisuudeksi:
- Strategisen seurannan mittaristo johdolle (erittäin graafinen mittaristo)
- Taktinen analyysimittaristo osastoille ja projekteille (tiivistelmä, joista poraudutaan lisätietoihin)
- Operatiivinen mittaristo etulinjan työntekijöille (hyvin ajantasaista tapahtumatietoa)

Viimeisenä linkkinä “ennustamista”: MicroScopen artikkelissa keskitytään ennakoivan analytiikan hyötyihin ja käyttökohteisiin. Oikeilla valinnoilla ennakoiva analytiikka voi tuoda merkittävää kilpailuetua yritykselle.

 

Mikko Muurinen

Kuinka hyödyt ulkopuolisesta tiedosta?

25.4.2011

Kuinka sisäinen liiketoimintatieto ja ulkoinen tieto esim. asiakkaista ja toimintaympäristöstä voidaan yhdistää kokonaiskuvaksi?

Esimerkiksi asiakkaisiin liittyvää tietoa on valtavasti sisäisissä järjestelmissä, mutta myös ulkoisissa tietolähteissä, kuten uutisissa, analyytikkoarvioissa ja rekistereissä. Miten näitä tietoja pystytään käyttämään yhdessä päätöksenteon tukena?

Suomalaisille yrityksille helmikuussa tekemämme selvityksen mukaan yrityksen ulkopuolisen tiedon hyödyntäminen onnistuu hyvin tai melko hyvin ainoastaan neljällä prosentilla vastaajista (lataa kysely osoitteesta http://www.infobuild.fi/human_capital_intelligence.php).

Perinteisiä tietovarastoratkaisuja on mahdotonta taivuttaa sisältämään kaikkea erilaista tietoa. Raportoinnin onkin käytettävä tietoja useasta ulkoisesta ja sisäisestä lähteestä reaaliaikaisesti ja lukuisissa eri muodoissa. Myöskään kuutio-ajattelu ei esim. uutistietojen yhdistelyyn sovellu.

Tietojen visualisointimenetelmät, kuten kartat, helpottavat kokonaiskuvan ymmärtämistä ja sisäistämistä. Esim. kilpailijoiden ja asiakkaiden sijainnit, uutiset tärkeistä projekteista ja aluekohtaiset indeksit on helppo nähdä yhdellä silmäyksellä.

Kun tätä yhdisteltyä tietoa analysoidaan monipuolisesti, saadaan päätöksenteon tueksi enemmän faktaa ja ennusteita. Muista, ettei päätöksenteko ole pelkästään pomoportaan asia. Joka päivä tehdään lukemattomia tärkeitä päätöksiä: mitä tälle asiakkaalle tulisi tarjota, millainen asiakassuhde on ollut, mikä on ajankohtaisia tälle asiakkalle. Tueksi tarvitaan oikeaa ja riittävää tietoa.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 29.3.2011

29.3.2011

Linkkitiistai on maaliskuussa mobiili. Mobiili-BI:stä on kirjoitettu viime aikoina erittäin hyviä artikkeleita, keräsin linkeiksi muutamia parhaita…

Information Managementin kaksi artikkelia käsittelevät mobiilin Business Intelligencen kypsymistä ja miksi juuri tabletit ovat oikeita mobiilin BI:n levittämiseen.

CapTech Venturesin Ben Harden pohtii mobiili-BI-sovellusten ja mobiili-BI-raporttien eroa. Jos tyydytään siirtämään vain raportit mobiilikäyttöön, ei saada kaikkea hyötyä irti.

Mobiili-BI:n tulevaisuutta käsittelee Dashboard Insightin blogissa Lyndsay Wise. Erittäin kattavassa jutussa käsitellään ylläolevien Information Managementin artikkeleiden tavoin mobiiliratkaisuiden kypsymistä, eroja oikean käytön ja markkinointilauseiden välillä sekä tablettien käyttämistä ratkaisuiden levittämisessä.

CRM Buyer -verkkojulkaisussa esitellään Aberdeen Groupin tekemää tutkimusta mobiili-BI:stä. EnterpriseMobileTodayn Gerry Blackwell puolestaan keskittyy erityisesti iPad -mobiili-BI-ratkaisuiden esittelyyn.

 

Mikko Muurinen

3 syytä iPad:in onnistumiseen mobiili-BI:ssä

28.3.2011

Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan parin vuoden sisällä kolmasosa kaikesta BI-käytöstä tulee tapahtumaan mobiililaitteilla. Suomessakin kiinnostus mobiili-BI:tä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Miksi nyt, mobiiliratkaisujahan on ollut olemassa jo pitkään?

Syynä tähän ovat tabletit, iPad etunenässä. Tablettien nopea leviäminen ja helppokäyttöisyys ovat saaneet yritykset pohtimaan niiden hyödyntämistä myös bisneksen tukena. Tutkimusyhtiö Forresterin mukaan jo n. 30 %:lla yrityksiä on suunnitelma viedä liiketoimintasovelluksia tableteille. Yli 40 % on kiinnostuneita, mutta vielä ilman suunnitelmaa.

Miten iPad ja muut tabletit sitten sopivat Business Intelligence -käyttöön?

Hyvin – on kolme keskeistä syytä, joiden vuoksi ne ovat kuin luotuja Business Intelligence -käyttöön:

Tieto hyvin nopeasti mihin tahansa
iPadin ja muiden tablet-koneiden avulla päästään lähemmäs tilannetta, jossa kaikki tiedontarvitsijat saavat aina ajantasaista tietoa. Tietoa voidaan jakaa kaikille, ei vain johtajille, vaan myös myyjille, asiakaspalvelun esimiehille ja kaikille liikkuville työntekijöille, jotka hyötyvät lähes reaaliaikaisesta tilannekuvasta. Tabletit ja niiden sovellukset käynnistyvät erittäin nopeasti, eikä tarvita isompien koneiden vaatimaa pöytä- tai “sylitilaa”.

Koko juuri sopiva tietojen monipuoliseen tarkasteluun
Tablet-laitteiden koko on erityisen sopiva mittaristoille ja raporteille, joissa on hieman enemmän tietoa ja mahdollisesti graafeja. Kännyköistä ainoastaan isoimpien koskentusnäyttöisten puhelinten, kuten iPhonen näytöiltä voi kuvitella raportteja käytettävän, mutta ei missään nimessä näppäimellisten puhelinten pienistä näytöistä.

Aivan uudenlaisia käyttäjiä BI:n piiriin
Tablettien avulla BI:n hyötyjä saadaan sellaiselle porukalle, joka ei käytä perinteisiä BI-ratkaisuja, varsinkaan opettele BI-työkalujen käyttöä raporttien laatimista varten. Pitää kuitenkin muistaa se, että jos käyttäjä ei ollut analyyttinen käyttäjä aiemmin, ei hänestä tule sellaista pelkästään mobiiliratkaisuilla. On pidettävä huoli siitä, että tällaisille käyttäjille tehdään erittäin helppokäyttöisiä ratkaisuja, joista he saavat tarvitsemansa informaation. Tällöin saadaan levitettyä BI:tä kaikille, ilman että käyttäjät edes ajattelevat hyödyntävänsä BI:tä.

Näiden syiden vuoksi useimmissa yrityksissä kannattaa pohtia mobiilin Business Intelligenceä. Onko teillä jo mobiili-BI-strategia?

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 25.1.2011

25.1.2011

Tammikuussa on ollut tapana käydä läpi Business Intelligenceen liittyviä ennustuksia kulloisellekin vuodelle. Linkkitiistain kirjoituksissa on tällä kertaa perinteisten näkemysten lisäksi toiveita, pelkoja ja hypetettyjen trendien kritiikkiäkin.

Business Intelligencen viisi pääteemaa vuonna 2011 ovat InformationWeekin Cindi Howsonin mukaan visualisoinnin, mobiililaitteiden ja sosiaalisen median parempi hyödyntäminen, BI:n ulottaminen yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle ja uusien versioiden ja migraatioiden vakava pohtiminen

Data Doghousen Rick Sherman nostaa esille sekä 11 omaa näkemystään tämän vuoden trendeiksi, että 11 eniten hypetettyä trendiä ja analysoi niitä, yhdistäen teemat osuvasti Dave Matthews Bandin ja Led Zeppelinin kappaleisiin.

Information Managementin blogissa profiloidaankin trendien sijaan analyytikkoja, jotka ovat tehneet ennusteita seuraavalle vuodelle, ja yritetään löytää selityksiä kyseisille trendi-ennusteille.

Doug Lautzenheiser kertoo omaa konsulttiyritystään eniten vuonna 2011 työllistävät aiheet: Dashboardit ja vanhojen BI-ratkaisuiden konvertointi selainpohjaisiksi.

Chris Kentouris listaa viisi eniten arvopaperikaupassa vuonna 2011 tuskaa tuottavaa ongelmaa, jotka liittyvät tiedon saatavuuteen ja sen hyödyntämiseen.

Lopuksi vielä Craig Schiffin BeyeNetworkin kolumni, jossa hän esittää kolme toivomusta vuodelle 2011 suorituskyvyn hallintaan liittyen.

 

Nämä aiheet ovat varmasti, jolleivät läpilyöviä trendejä, varmasti keskustelua herättäviä…

Mikko Muurinen

Ennustamalla kilpailuetua

21.1.2011

Miten Business Intelligence saadaan kasvattamaan liikevaihtoa ja tehostamaan sisäisiä prosesseja entistä paremmin?

Perinteinen Business Intelligence on ollut pitkälti peruutuspeiliin katsomista. Skenaarioiden laatiminen, erilaiset “what-if”-analyysit sekä optimointi- ja simulointimallit ovat olleet erittäin vähällä käytöllä.

Useat yritykset ovat alkaneet kuitenkin tunnistaa hallussaan olevan tiedon suuren merkityksen kilpailuetuna. Päätöksentekoa halutaan perustaa enemmän faktaan ja kerättävää tietoa todella hyödyntää. Eteenpäin katsominen on keino ottaa etumatkaa kilpailijoihin.

Tämän päivän pirstaleisessa toiminta- ja järjestelmäympäristössä Business Intelligence vaatii yhä enemmän monessakin mielessä. Mitä enemmän tietoa ja tietolähteitä, sen suurempaa roolia tiedon laatu ja eheys esittää. On aivan turha laatia ennusteita, jos taustatiedot eivät ole kunnossa.

Kun tietoa tarvitaan yhä useammasta lähteestä, on integraation oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Ei voida ajatella, että koodataan liittymiä viikkotolkulla, jotta saadaan tarvittavat tiedot eri järjestelmistä. On myös varottava, ettei kerättävästä tiedosta synny taas uutta siiloa, joihin vain harvoilla on pääsy.

Jotta saadaan todellista kilpailuetua, ennustemallien tuottamia tietoja pitää pystyä jakamaan laajalti läpi organisaation, esim. dashboardeina tai eri tavoin visualisoituna. Käytön on oltava helppoa ja tiedot on tuotava osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa ja sen prosesseja.

Jollei ratkaisuita saada otettua käyttöön pienissä vaiheissa, nopeasti, edullisesti ja helposti, eivät hankkeet pysty lunastamaan paikkaansa nopeasti muuttuvan liiketoiminnan apuna. Jos projekti kestää useita kuukausia, ovat liiketoiminnan
tarpeet ja painopisteet saattaneet muuttua jo merkittävästi. Eteenpäin katsominen ei ole myöskään  kertaluonteinen projekti, vaan malleja ja skenarioita kannattaa jatkuvasti kehittää eteenpäin…

Suurin hidaste yrityksissä ei ole teknologia, vaan se, että mallintaminen vaatii ajattelutyötä ja aikaa. Vain harvalla on liiketoimintansa ennakointiin liittyvää osaamista. Kannattaa kasvattaa asteittain tietojen analysointiin, skenario-ajatteluun ja ennustamiseen liittyvää osaamista, sillä saattaa olla ratkaiseva vaikutus yrityksen tulevaan kilpailuetuun.

Vaikkei kaikkea – varsinkaan ulkoisia vaikutuksia - kuitenkaan pystytä jatkossakaan ennakoimaan, kannattaa mm. skenarioiden avulla varautua mahdollisiin tilanteisiin. Erilaisiin skenarioihin laadittujen ennustemallien avulla voidaan nähdä mahdollisia eteen tulevia tilanteita ja arvioida niiden todennäköisyyksiä.

Katsotaanko teillä enemmän peruutuspeiliin kuin tuulilasista eteenpäin? 

Mikko Muurinen

Reaaliaikainen Business Intelligence – WTF

26.11.2010

Pidin 24.11.2010 Sytyke ry:n syyskokouksessa esitelmän reaaliaikaisesta Business Intelligencestä. Ohessa tilaisuuden kalvot ja tiivistelmä aiheesta.



Reaaliaikainen Business Intelligence yhdistää perinteisen Business Intelligencen ja prosessikeskeisen liiketoimintatapahtumien seurannan ominaisuuksia. Datakeskeiseen ja analysointipainotteiseen, usein taaksepäin katsovaan malliin tuodaan ajankohtaisuutta ja prosessilähtöisyyttä. Reaaliaikaiseen Business Intelligenceen kuuluu myös automatisoinnin ja sääntöjen hyödyntäminen aiempaa enemmän. Perinteisen liiketoimintatiedon hyödyntämisen tietojen yhdistely tuodaan prosessien seurannan tueksi.

Termi ”Liiketoimintatiedon hyödyntäminen” ei ehkä kuvaa yhtä hyvin kuin englanninkielinen”Business Intelligence” sitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tästä näkökulmasta – bisneksen edistäminen älykkäästi ja tietoon perustuen.

Päätöksenteon tueksi pitäisi saada kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu juuri nyt, sekä myös siitä mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Oleellista on saada apua päätöksiin, mitä pitäisi tehdä, jotta myönteiset tapahtumat voitaisiin hyödyntää ja kielteiset vaikutukset minimoida. Erilaiset skenariot, mallit ja trendityhdistettynä hyvinajantasaiseen taustatietoonauttavat tulevaisuuteen valmistautumisessa.

Ajantasainen,  useasta lähteestä rikastettu tieto, jonka käsittelystä on karsittu kaikki turhat manuaaliset vaiheet, luo kilpailuetua. Tämä kääntyy lopulta puhtaaksi taloudelliseksi eduksi.

On tärkeää selvitettää liiketoiminnan tiedon tarpeiden vasteaikatarpeet, jotta voidaan priorisoida kehitystä oikeisiin kohteisiin. Kaikki liiketoiminnan prosessit eivät tarvitse sekunnilleen ajantasaista tietoa. Mitä enemmän prosessin kriittiset vaiheet ovat ihmisten vastuulla, sitä suurempia viiveitä yleensä syntyy. Ihmiset eivät voi reagoida jatkuvasti reaaliaikaisesti tapahtumiin. Onkin tärkeää minimoida ja automoida sellaisia vaiheita, joihin voidaan vaikuttaa tiedon keräämis- ja käsittelyvaiheissa, analysointivaiheessa ja tiedon pohjalta tehtävän toiminnan vaiheissa.

Koska maailma ei ole yksinkertainen ja yritysten tietolähteet ja tietotarpeet syntyneet ja kehittyneet eri tavoin ja eri aikoina, on tärkeää ottaa reaaliaikaisessa Business Intelligencessä huomioon kaikki erilaiset tietojen integrointitavat. Tietoja pitää pystyä käyttämään suoraan sen syntysijoilta, suoraan operatiivisista järjestelmistä. Tietoa pitää pystyä keräämään, muuntamaan ja lataamaan esimerkiksi historiatietoja sisältäviin tietovarastoihin ja datamarteihin. Lähteiden muuttunutta tietoa pitää siirtää nähtäväksi esim. Change Data Capture –menetelmin tietokannoista tai sitten tapahtumia kuuntelemalla palveluväyläratkaisuista tai viestijonoista. Tietokantojen replikointiominaisuuksiakin voi tarvittaessa hyödyntää, unohtamatta erilaisia historiallisia järjestelmiä, tiedostoja jne.

Kuten perinteisessä Business Intelligencessä, ratkaisuissa tulisi kiinnittää huomiota joustavuuteen, sillä jollei reaaliaikainen BI-järjestelmä pysty muuttumaan jatkuvasti muuttuvan liiketoiminnan myötä, se on turha investointi. Myös tietojen konteksti ja metatietojen hyödyntäminen on tärkeää. Käyttäjille tulisi tuottaa mahdollisimman oleellista, selkeää ja helppokäyttöistä tietoa.

Oleellisinta on kuitenkin se, että reaaliaikainen BI upotetaan jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan, suoraan sinne, missä jokapäiväisiä pieniä päätöksiä tekevät ihmiset ovat. Jos tarvittavaa tietoa saadakseen pitää poistua esim. asiakaspalveluprosessin muusta ympäristöstä ja hakea tietoa vaikka kuinkakin hienon BI-portaalin kautta, jää oikea-aikaisuuden hyöty saavuttamatta ja usein mahdollisuudet käyttämättä. Parasta olisi jos reaaliaikaista BI:tä ei kukaan edes erikseen huomaisi, oikean muotoista ja oleellista tietoa vain olisi siellä missä sitä tarvitaan…

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 26.10.2010

26.10.2010

Lokakuun linkkitiistai käsittelee Business Intelligencen parhaita käytäntöjä ja sitä, miten hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön. Ensin muutama poiminta BeyeNETWORKin eri kolumneista, sitten kolme poimintaa Information Managementin kolumneista.

Jim Gallo kirjoittaa ketterien menetelmien hyödyistä Business Intelligence -hankkeissa. Ketterät menetelmät soveltuvat tämäntyyppisiin hankkeisiin hyvin, sillä niiden perusajatus perustuu liiketoimintatarpeisiin, eikä lähdejärjestelmiin tai dataan. Gallo purkaa uudessa juttusarjassaan myös kaksitoista ketterään BI:hin liittyvää myyttiä, ensin ajatuksen uutuuden ja  dokumentoinnin tarpeettomuuden.

James Taylor pohtii blogissaan BI:n parhaita käytäntöjä. Jos syy BI-välineen hankintaan on se, että saadaan BI-ratkaisu, ollaan hakoteillä. Liiketoiminnan tarpeiden ja päätöksenteon ymmärtäminen on oleellista. Toisessa kirjoituksessaan hän kritisoi markkinointipuheita, joissa yritetään tuoda “tuoreita näkökulmia bisnesanalytiikkaan” argumenteilla, jotka eivät ota päätöksentekoa millään lailla mukaan kuvioon.

Lunastaako Business Intelligence lupauksensa, kysytään Information Managementin kolumnissa. Leah MacMillan vetää yhteen erilaisia menestystekijöitä, joita tarvitaan hyötyjen realisoinnissa. Tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys, ennakoivan analytiikkan käyttö kilpailuetuna ja ratkaisuiden luotettavuus ovat avainasemassa. BI otetaan laajamittaisesti käyttöön kun saadaan helposti ajantasaista ja oleellista tietoa. Hyödyt ovat laajimmat kun kaikki pääsevät tietoihin kiinni ja ymmärtävät mitä on tapahtunut ja miksi, jotta voivat tehdä päätöksiä tästä tiedosta.

Toisessa kolumnissa David Rich käsittelee tarkemmin ennakoivaa analytiikkaa kilpailuetuna. useat yritykset käyttävät ennakoivia menetelmiä yksittäisissä ratkaisuissa, mutta vain harvat ovat ottaneet sen useammassa merkityksessä käyttöön luomaan kilpailuetua.

Kevin Quinn esittää 5 menestystekijää BI-hankkeiden onnistumiseen. Käyttäjien ymmärtäminen, klikkausten minimointi, tehokäyttäjien hyödyntäminen niin tiedon tuottajina kuin kuluttajina, mittaamiskulttuurin luominen sekä BI:n näkeminen strategisena päätöksenä ovat merkittävässä asemassa BI-hankkeiden onnistumisessa.

Myös Timo Elliotin blogissa käsitellään Business Intelligencen parhaita käytäntöjä. Business intelligence on liiketoimintaa ja ihmisiä, ei informaatiota ja teknologiaa. Informaatio on hyödytöntä, jollei se muuta tapaa, jolla yritys tekee bisnestä. Teknologia on hyödytöntä, jollei saada ihmisiä hyödyntämään sitä.

 

Mikko Muurinen