Vuodenvaihde on otollinen kohta vetää yhteen vuoden aikana tapahtunut. (Meillä on itse asiassa vuoden aikana kaksikin otollista kohtaa, sillä Infobuildin tilivuosi vaihtuu vasta maalis- huhtikuun vaihteessa. Joten voimme tehdä analysointia myös keväällä… )

Vuosi 2011 toi mukanaan InfoBuildille uusia asiakkaita ja mielenkiintoisia hankkeita, olemassa olevien asiakkaiden uusia projekteja, paljon myyntikäyntejä, sopimusneuvotteluja ja demojen tekemistä, Human Capital -tutkimuksen tekemistä, tapahtumia ja muita markkinointitoimia, koulutuksia, tiivistä yhteistyötä Information Buildersin kanssa, uutta henkilökuntaa ja uusia kumppaneita. Itse summaisin vuoden kolmeen sanaan: haastavaa mutta hauskaa!

Tänä vuonna kuulimme paljon mielenkiintoisia esityksiä ja haastatteluja suoraan asiakkailtamme ja kumppaneiltamme.
Asiakkaistamme Kela oli puhumassa käyttäjäyhdistys FUSEn kevättapahtumassa ja Information Builderin Summit 2011 -tapahtumassa Dallasissa, Tallink ja Viron Poliisi puolestaan syksyn Information Builders Nordic Summitissa. Newsletterissämme vuonna 2011 kuulimme kuinka Esmerk (12/11), Suomen Akatemia (08/11) ja Viron poliisi (04/11) hyödyntävät ratkaisujamme.

Vuoden 2011 Newslettereissä saimme kuulla myös kuinka kumppanimme Logica (08/11)  ja Polar Cape (12/11) näkevät Business Intelligencen, tiedon laadun ja master datan hallinnan hyödyt liiketoiminnassa.

Päämiehemme Information Builders pärjäsi erinomaisesti monessa analyytikkoarviossa.
Voit ladata sivulta http://www.informationbuilders.com/new/analyst_reports seuraavat analyytikkoraportit:

• The BARC BI Survey 10
• Gartner BI Platforms User Survey, 2011
• Gartner 2011 Magic Quadrant for Business Intelligence Platforms
• Forrester BI Wave: Enterprise Business Intelligence Platforms: Q4, 2010
• Dresner Advisory Services Wisdom of Crowds: Business Intelligence Market Study, 2011
• Dresner Advisory Services Mobile Business Intelligence Market Study

Vuoden 2012 alkupuolen näköpiirissä on paljon vastaavaa, hauskaa mutta haastavaa työsarkaa. Näistä kerromme nettisivuillamme, tapahtumissamme, tässä blogissa, newsletterissä ja tietysti tavatessamme

Kiitokset kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää vuotta 2012 InfoBuildin puolesta,

Mikko Muurinen

Lokakuun linkit kertovat Master datasta, sosiaalisesta mediasta, itsepalvelu-BI:stä, ennustavasta analytiikasta sekä integraatio-alueen termeistä…

Hub Solution Designsin blogissa käsitellään kattavasti Master Data Managementin ja sosiaalisen median yhdistämistä kahdesta näkökulmasta. Kirjoituksessa pohditaan kuinka Master-datan hallintaa käytetään sosiaalisen median jäsentietojen hallintaan ja toisaalta kuinka sosiaalista mediaa ja verkostoja voidaan käyttää Master-datan hallintaan.

• Hub Solution Designs: MDM’s Blind Spot: Social Networks by Peter Perera, Dan Powers, 25.10.2011

George Shen kuvaa Information Managementin blogissa kuinka pilvipalvelut voivat toimia katalyyttinä itsepalvelu-BI:n laajemmalle hyödyntämiselle. Itsepalvelu-BI:n avulla saadaan paljon enemmän kilpailuetua perinteiseen “pyydä IT:ltä” BI:hin verrattuna.

Toisessa saman julkaisun blogissa James Taylor esittää, että ennustavan analytiikan soveltaminen tulisi aloittaa operatiivisista päätöstilanteista. Operatiivisissa järjestelmissä ennustava analytiikka tarjoaa paljon suuremman ROIn kuin johdon mittariston osana.

• information management: Cloud Computing – The Catalyst for Self-Service BI, George Shen, 09-10/2011
• information management: Where to Begin with Predictive Analytics, James Taylor, 09-10/2011

Rick van der Lans koittaa antaa kirjoituksessaan selkeät kuvaukset datan virtualisoinnille, federoinnille ja integraatiolle. Termien yhdenmukainen käyttö on vielä hieman hakusessa, eikä yleisiä kuvauksia termeistä ole yritetty luoda.

• BeyeNETWORK: Clearly Defining Data Virtualization, Data Federation, and Data Integration, Rick van der Lans, 16.10.2010

Mikko Muurinen

Usein WebFOCUS-sovelluskehittäjien kanssa keskustellessani esille nousee tarve tietää parhaista käytännöistä. Joskus olisi mukava tietää, miten sovelluksia kehitetään muissa organisaatioissa ja millaisia käytäntöjä muualle on kertynyt. Suomenkielistä materiaalia olisi monen mukaan mieluisampaa käyttää kuin englanninkielistä…

Tätä tarvetta varten keräsimme InfoBuildin konsulttien voimin “Parhaat WebFOCUS-käytännöt“-dokumentiin käytännönläheisiä vinkkejä WebFOCUS-sovelluskehityksestä. Dokumentissa käsitellään mm. yleisosien käyttöä, kommentointia, suorituskykyä, testausta ja virheiden etsintää, versionhallintaa ja tietoturvaa. Tätä dokumenttia on tarkoitus päivittää mahdollisimman tiuhaan aina asiakkaiden toiveiden ja kysymysten pohjalta, joten esim. tämän blogin kommenttikenttää käyttämällä voit vaikuttaa ohjeistuksen sisältöön. Dokumentti on ladattavissa osoitteesta http://www.infobuild.fi/download/Parhaat_WebFOCUS-kaytannot.pdf

Näiden suomenkielisten vinkkien lisäksi ohessa muutama syventävämpi lähde, joihin kannattaa tutustua, varsinkin, jos tavoitteena on esim. ulospäin suunnattujen sovellusten tietoturvan varmistaminen:

“Best Practices in Information Delivery – A Roadmap for Implementing Business Intelligence Solutions” – dokumentti tarjoaa yleisiä ohjeita Business Intelligence -järjestelmän suunnitteluun ja projektitoteutukseen. Se on suunnattu erityisesti projektipäällikköille ja vastuuhenkilöille, jotka vastaavat BI-järjestelmän suunnittelusta. Tämä White Paper löytyy osoitteesta

“WebFOCUS Implementation Guide for PCI Security Standards” -dokumentti kertoo, kuinka WebFOCUS konfiguroidaan täyttämään PCI (Payment Card Industry) tietoturva-standardin vaatimukset. Lue dokumentti osoitteesta

“Information Assurance Best Practices“-dokumentti puolestaan kertoo, kuinka WebFOCUS konfiguroidaan vastaamaan Open Web Application Security Project (OWASP):n määrittämiin nettisovellusten haavoittuvuuksiin ja uhkiin. Näin saadaan turvattua tietojen saatavuus, eheys, luottamuksellisuus ja kiistämättömyys. Tämä dokumentti löytyy osoitteesta

Hyviä paikkoja parhaiden käytäntöjen löytämiseen ovat myös Focal Point -keskustelupalsta ja tietysti Information Buildersin ohjepankki.

Kommentoi mitä vinkilistalta puuttuu, mistä haluat tietää lisää, mikä oli uutta, mitkä olisivat sinun parhaat vinkkisi jne.!

Mikko Muurinen

Elokuun linkkitiistai keskittyy Big Dataan liittyviin juttuihin, kuten aiemmassa blogikirjoituksessa lupasin.

ReadWrite Enterprisen blogissa on hyvä yhteenveto Big Dataan liittyvistä käsitteistä (katso myös aiemmat osat). Saman julkaisun toisessa artikkelissa analysoidaan Gartnerin uusinta “Hype Cycle for Emerging Technologies 2011″ -ennustetta, johon myös Big Data on ilmestynyt. Big Datan keskeisiä määritteitä ja sen hyödyntämisen potentiaalia on visualisoitu myös infografiikan muodossa Get Satisfactionin blogissa.

• From Big Data to NoSQL: The ReadWriteWeb Guide to Data Terminology (Part 3), Klint Finley, 12.8.2011
• Gartner Adds Big Data, Gamification, and Internet of Things to Its Hype Cycle, Joe Brockmeier, 11.8.2011
• Get Satisfaction: Infographic: The Potential of Big Data, Andy Wibbels, 13.8.2011

BeyeNETWORKin kolumnissa tiivistetään tutkimusyhtiö McKinsey Global Instituten tekemän “Big Data”-raportin tuloksia. Raportin mukaan koko termi ja määritelmä on subjektiivinen ja vaihtelee toimialoittain. Kolumnissa kuitenkin kuvataan, millaisia hyötyjä big datan avulla voidaan saavuttaa.

• BeyeNETWORK: Big Data – The Next Frontier?, Steve Williams, 19.7.2011

SANDin Steven Green kuvaa tilanteita, joihin Big Datan yhteydessä usein mainittu MapReduce-malli, ja erityisesti tuote Hadoop soveltuu, ja milloin taas perinteiset tietokannat ovat parempi vaihtoehto.

Dion Hinchcliffe käsitteli aihetta jo pari vuotta sitten ebizQ:n blogissa. Hänen mielestään on selvää, ettei MapReduce-malli ei voi korvata perinteisiä relaatiotietokantoja, mutta voi näiden kanssa käytettynä mahdollistaa useita mielenkiintoisia ratkaisuja, joiden avulla voidaan lisätä joustavuutta, parantaa vasteaikoja je ratkoa uudenlaisia ongelmia. Hän kuvailee kymmenen tapaa, joilla perinteisten tietokantojen tehokkuutta voidaan lisätä.

Hinchcliffe palasi aiheeseen hiljattain pariinkin otteeseen. ebizQ:n blogissa hän lähestyy asiaa sosiaalisen median ja Business Intelligencen yhdistämisen näkökulmasta. Big Datan hyödyt esim. sosiaalisen median tapahtumien yhdistämisessä liiketoimintatietoon ja sen analysoimisessa ovat selviä. ZDNetin blogissa hän kirjoittaa haasteista, joita Big Datan hyödyntämiseen liittyy. Suurimmat haasteet liittyvät osaamiseen – käytön on oltava todella helppoa ja laajaa, muutoin suurimpia hyötyjä ei saavuteta.

• Big Data: Where Hadoop fits, Steven Green
• ebizQ: 10 Ways To Complement the Enterprise RDBMS Using Hadoop , Dion Hinchcliffe, 7.9.2009
• ebizQ: Harnessing Social Business Intelligence: Nine Strategic Uses , Dion Hinchcliffe, 22.8.2011
• ZDNet: The enterprise opportunity of Big Data: Closing the “clue gap” , Dion Hinchcliffe, 15.8.2011

MIT:n Technology Review kirjoittaa, kuinka tiedonlouhinta on muuttunut viime vuosina. Tutkittava tieto ei ole enää jäsenneltyä, vaan valtava strukturoimaton “sotku” ja tiedon hyödyntäminen on siirtynyt tutkijoilta liiketoiminnan puolelle.

• MIT Technology Review: The New Big Data, Erica Naone, 22.8.2011

Big Datasta kirjoittelu jatkuu varmasti kiivaana, joten palaan myös InfoBuildin blogissa jatkossa asiaan…

Mikko Muurinen

Kesäkuun linkkitiistai käsittelee BI-alan uusia tuulia. Uusia Business Intelligence -alan trendejä on analysoitu useassakin lähteessä lähiaikoina.

Gartnerin BI Summit -kiertueen siirtyessä Yhdysvaltoihin paikallinen media on nostanut Summitin keskeisiä viestejä esiin. Tom Donoghue vetää yhteen Summitin tarjontaa Integration Developer Newsin artikkelissa. Mobiili-BI:n, analytiikan ja helppokäyttöisyyden nousu ovat suurimpia trendejä.  James Taylor referoi blogissaan Bill Gassmanin esitystä Business Intelligencen roolista prosessien kehittämisessä, ei ainoastaan teknologian, mutta myös BI-prosessien ja ihmisten kannalta.

• Integration Developer News: Gartner BI Summit 2011: Mobile, Open Source, Keener Insights are Keys, Tom Donoghue, 5.5.2011
• SmartDataCollective: Role of Business Intelligence in Process Improvement, James Taylor, 29.3.2011

Jeff James arvioi Windows IT Pron kolumnissa onko itsepalvelu-BI yhdistettynä pilvipalveluihin ja mobiililaitteisiin seuraava “iso juttu”.

• Windows IT Pro: Business Intelligence for IT, Jeff James, 31.5.2011

TDWI World Conferencessa nousi alateemaksi BI-maailman muuttuminen. Stephen Swoyerin mukaan todellinen radikaali muutos on tulossa. Hän summaa kirjoituksessaan uuden ajan tunnusmerkkejä.

• TDWI Conference Recap: Hyper BI Isn’t Hyperbole, Stephen Swoyer, 27.4.2011

Dale Roberts vertaa BI:n ja Facebookin käyttöä “päätöksenteko-kierrosten” kannalta. BI on liian usein julkaise-ja-unohda -tyylistä. Jos päätöksenteossa voisi hyödyntää sosiaalisen madian yhteistyömahdollisuuksia, saataisiin huomattavia hyötyjä.

• Business Intelligence Now and the Future: If only BI was as efficient as Facebook, Dale Roberts, 21.4.2011

Rob Armstrong pohtii dashboardien käytettävyyttä ja vetää analogian auton kojelautaan. Miten hyvin auton mittaristotkaan todella auttavat kuljettajaa? Mittaristojen pitäisi antaa tietoja, jotka johtavat toimintaan, ei pelkästään varoituksia asioista, jotka ovat mahdollisesti jo muutenkin tiedossa. Tietojen päivityssykli BI-dashboardissa on myös erittäin tärkeä seikka käytettävyydelle.

• SmartDataCollective: What is your dashboard telling you?, Rob Armstrong, 2.6.2011

Mikko Muurinen

Tällä kertaa linkkitiistaissa puffataan Suomen WebFOCUS-käyttäjäyhdistyksen FUSE Finland ry:n sosiaalisen median sivuja.

Fusen tämänvuotinen hallitus on oivallisesti päättänyt laajentaa keskustelua tilaisuuksien lisäksi LinkedInin ja Facebookin puolelle. Näillä foorumeilla tullaan alustamaan tilaisuuksia, jatkamaan tilaisuuksissa alkanutta keskustelua, jakamaan parhaita käytäntöjä, keskustelemaan yhdistyksen toiminnasta ja jakamaan esim. kuvia tapahtumista.

FUSE Finland ry:n LinkedIn-sivut:
http://www.linkedin.com/groups/FUSE-Finland-ry-3898101 
  
FUSE Finland ry:n Facebook-sivut:
http://www.facebook.com/pages/FUSE-Finland-ry/200588029978398

Like!

Ps.  Myös Information Buildersin käyttäjä-keskustelufoorumi Focal Point on erittäin hyödyllinen sivusto, yli 5 300 rekisteröitynyttä jäsentä ja melkein 100 000 viestiä!
http://forums.informationbuilders.com/

Mikko Muurinen

Pääsiäisen jälkeisessä linkkitiistaissa aiheina ovat mm. itsepalvelu-Business Intelligence, BI-hankkeiden epäonnistuminen ja ennakoiva analytiikka.

Itsepalveluraportointia käsitellään useassakin blogissa ja artikkelissa.

Wayne Eckersonin mukaan onnistumisen avaimia on kolme: 1) tunne käyttäjät ja heidän “mukavuusalueensa” 2) luo tehokäyttäjien verkosto auttamaan satunnaisten käyttäjien ad hoc -tarpeissa ja 3) hanki BI-ratkaisu, jotka mahdollistaa käytön laajentamisen.

Computerworldin Jaikumar Vijayan kirjoittaa kuinka itsepalvelu-BI ottaa taakkaa pois IT:ltä ja nopeuttaa raporttien kehitystä huomattavasti.

Saman julkaisun Elisabeth Horwitt kirjoittaa artikkelissaan itsepalvelu-BI:n olevan asiantuntijoiden mukaan seuraava iso aalto Business Intelligence -alalla. Sen avulla yrityskäyttäjät voivat tehdä päätöksiä nopeammin vaikka tiedot olisivatkin monimutkaisia.

Gartnerin analyytikko Andreas Bittererin mukaan käyttäjät haluavat vain ottaa helposti käyttöön teknologiaa – he eivät halua lukea käyttöohjeita. Tietotekniikan “kuluttajistuminen” on avainasemassa BI-ratkaisuiden omaksumisen parantamisessa.

• BeyeNETWORK: The Secrets of Self-Service BI, Wayne Eckerson, 13.1.2011
• Networkworld: Self-service BI, SaaS, analytics will dominate in 2011, Jaikumar Vijayan, 3.1.2011
• Computerworld: Self-service BI catches on, Elisabeth Horwitt, 13.12.2010
• Information Management: Consumerization and the Future of Business Intelligence, Andreas Bitterer, 25.4.2011

Steve Dine käsittelee blogisarjassaan syitä BI-hankkeiden epäonnistumiseen. Ensimmäinen syy on “hopaluoteihin” uskominen. Jos uskotaan että valmispaketti-ratkaisut ovat ihmelääke ongelmiin, eikä oteta huomioon laajempaa BI strategiaa, ollaan kohta vaikeuksissa.

• BeyeNETWORK: Why BI Projects Fail (1 of 5): The Allure of the Silver Bullet, Steve Dine, 16.2.2011

Doug Lautzenheiser kommentoi Wayne Eckersonin kirjaa “Performance Dashboards” ja vetää yhteen Eckersonin määritelmät mittaristoista kolmeksi kokonaisuudeksi:
- Strategisen seurannan mittaristo johdolle (erittäin graafinen mittaristo)
- Taktinen analyysimittaristo osastoille ja projekteille (tiivistelmä, joista poraudutaan lisätietoihin)
- Operatiivinen mittaristo etulinjan työntekijöille (hyvin ajantasaista tapahtumatietoa)

• SmartDataCollective: The Three Threes of BI Dashboards, Doug Lautzenheiser, 23.3.2011 

Viimeisenä linkkinä “ennustamista”: MicroScopen artikkelissa keskitytään ennakoivan analytiikan hyötyihin ja käyttökohteisiin. Oikeilla valinnoilla ennakoiva analytiikka voi tuoda merkittävää kilpailuetua yritykselle.

• MicroScope: Is predictive analytics for the future of BI?, Peter Walker, 17.3.2011

Mikko Muurinen

Kuinka sisäinen liiketoimintatieto ja ulkoinen tieto esim. asiakkaista ja toimintaympäristöstä voidaan yhdistää kokonaiskuvaksi?

Esimerkiksi asiakkaisiin liittyvää tietoa on valtavasti sisäisissä järjestelmissä, mutta myös ulkoisissa tietolähteissä, kuten uutisissa, analyytikkoarvioissa ja rekistereissä. Miten näitä tietoja pystytään käyttämään yhdessä päätöksenteon tukena?

Suomalaisille yrityksille helmikuussa tekemämme selvityksen mukaan yrityksen ulkopuolisen tiedon hyödyntäminen onnistuu hyvin tai melko hyvin ainoastaan neljällä prosentilla vastaajista (lataa kysely osoitteesta http://www.infobuild.fi/human_capital_intelligence.php).

Perinteisiä tietovarastoratkaisuja on mahdotonta taivuttaa sisältämään kaikkea erilaista tietoa. Raportoinnin onkin käytettävä tietoja useasta ulkoisesta ja sisäisestä lähteestä reaaliaikaisesti ja lukuisissa eri muodoissa. Myöskään kuutio-ajattelu ei esim. uutistietojen yhdistelyyn sovellu.

Tietojen visualisointimenetelmät, kuten kartat, helpottavat kokonaiskuvan ymmärtämistä ja sisäistämistä. Esim. kilpailijoiden ja asiakkaiden sijainnit, uutiset tärkeistä projekteista ja aluekohtaiset indeksit on helppo nähdä yhdellä silmäyksellä.

Kun tätä yhdisteltyä tietoa analysoidaan monipuolisesti, saadaan päätöksenteon tueksi enemmän faktaa ja ennusteita. Muista, ettei päätöksenteko ole pelkästään pomoportaan asia. Joka päivä tehdään lukemattomia tärkeitä päätöksiä: mitä tälle asiakkaalle tulisi tarjota, millainen asiakassuhde on ollut, mikä on ajankohtaisia tälle asiakkalle. Tueksi tarvitaan oikeaa ja riittävää tietoa.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai on maaliskuussa mobiili. Mobiili-BI:stä on kirjoitettu viime aikoina erittäin hyviä artikkeleita, keräsin linkeiksi muutamia parhaita…

Information Managementin kaksi artikkelia käsittelevät mobiilin Business Intelligencen kypsymistä ja miksi juuri tabletit ovat oikeita mobiilin BI:n levittämiseen.

• Information Management: Putting Business Intelligence Mobility to Work Online, Jim Ericson, 7.3.2011
• Information Management: Mobile Tablet PCs, Not Phones, Will Create Critical Mass For Enterprise BI Adoption, Boris Evelson, 3.3.2011

CapTech Venturesin Ben Harden pohtii mobiili-BI-sovellusten ja mobiili-BI-raporttien eroa. Jos tyydytään siirtämään vain raportit mobiilikäyttöön, ei saada kaikkea hyötyä irti.

• CapTech Blogs: Mobile BI: An App or Just Another Report?, Ben Harden, 24.3.2011

Mobiili-BI:n tulevaisuutta käsittelee Dashboard Insightin blogissa Lyndsay Wise. Erittäin kattavassa jutussa käsitellään ylläolevien Information Managementin artikkeleiden tavoin mobiiliratkaisuiden kypsymistä, eroja oikean käytön ja markkinointilauseiden välillä sekä tablettien käyttämistä ratkaisuiden levittämisessä.

• Dashboard Insight: The Future Of Mobile BI – Will It Take Off? Part 1, Lyndsay Wise, 15.6.2010
• Dashboard Insight: The Future Of Mobile BI – Will It Take Off? Part 2, Lyndsay Wise, 28.6.2010

CRM Buyer -verkkojulkaisussa esitellään Aberdeen Groupin tekemää tutkimusta mobiili-BI:stä. EnterpriseMobileTodayn Gerry Blackwell puolestaan keskittyy erityisesti iPad -mobiili-BI-ratkaisuiden esittelyyn.

• CRM Buyer: Mobile BI: Actionable Intelligence for the Agile Enterprise, Andrew Borg & David White, 10.2.2011
• EnterpriseMobileToday: Mobile BI: How to Run Your Business On the iPad, Gerry Blackwell, 1.12.2010

Mikko Muurinen

Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan parin vuoden sisällä kolmasosa kaikesta BI-käytöstä tulee tapahtumaan mobiililaitteilla. Suomessakin kiinnostus mobiili-BI:tä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Miksi nyt, mobiiliratkaisujahan on ollut olemassa jo pitkään?

Syynä tähän ovat tabletit, iPad etunenässä. Tablettien nopea leviäminen ja helppokäyttöisyys ovat saaneet yritykset pohtimaan niiden hyödyntämistä myös bisneksen tukena. Tutkimusyhtiö Forresterin mukaan jo n. 30 %:lla yrityksiä on suunnitelma viedä liiketoimintasovelluksia tableteille. Yli 40 % on kiinnostuneita, mutta vielä ilman suunnitelmaa.

Miten iPad ja muut tabletit sitten sopivat Business Intelligence -käyttöön?

Hyvin – on kolme keskeistä syytä, joiden vuoksi ne ovat kuin luotuja Business Intelligence -käyttöön:

Tieto hyvin nopeasti mihin tahansa
iPadin ja muiden tablet-koneiden avulla päästään lähemmäs tilannetta, jossa kaikki tiedontarvitsijat saavat aina ajantasaista tietoa. Tietoa voidaan jakaa kaikille, ei vain johtajille, vaan myös myyjille, asiakaspalvelun esimiehille ja kaikille liikkuville työntekijöille, jotka hyötyvät lähes reaaliaikaisesta tilannekuvasta. Tabletit ja niiden sovellukset käynnistyvät erittäin nopeasti, eikä tarvita isompien koneiden vaatimaa pöytä- tai “sylitilaa”.

Koko juuri sopiva tietojen monipuoliseen tarkasteluun
Tablet-laitteiden koko on erityisen sopiva mittaristoille ja raporteille, joissa on hieman enemmän tietoa ja mahdollisesti graafeja. Kännyköistä ainoastaan isoimpien koskentusnäyttöisten puhelinten, kuten iPhonen näytöiltä voi kuvitella raportteja käytettävän, mutta ei missään nimessä näppäimellisten puhelinten pienistä näytöistä.

Aivan uudenlaisia käyttäjiä BI:n piiriin
Tablettien avulla BI:n hyötyjä saadaan sellaiselle porukalle, joka ei käytä perinteisiä BI-ratkaisuja, varsinkaan opettele BI-työkalujen käyttöä raporttien laatimista varten. Pitää kuitenkin muistaa se, että jos käyttäjä ei ollut analyyttinen käyttäjä aiemmin, ei hänestä tule sellaista pelkästään mobiiliratkaisuilla. On pidettävä huoli siitä, että tällaisille käyttäjille tehdään erittäin helppokäyttöisiä ratkaisuja, joista he saavat tarvitsemansa informaation. Tällöin saadaan levitettyä BI:tä kaikille, ilman että käyttäjät edes ajattelevat hyödyntävänsä BI:tä.

Näiden syiden vuoksi useimmissa yrityksissä kannattaa pohtia mobiilin Business Intelligenceä. Onko teillä jo mobiili-BI-strategia?

Mikko Muurinen

Tammikuussa on ollut tapana käydä läpi Business Intelligenceen liittyviä ennustuksia kulloisellekin vuodelle. Linkkitiistain kirjoituksissa on tällä kertaa perinteisten näkemysten lisäksi toiveita, pelkoja ja hypetettyjen trendien kritiikkiäkin.

Business Intelligencen viisi pääteemaa vuonna 2011 ovat InformationWeekin Cindi Howsonin mukaan visualisoinnin, mobiililaitteiden ja sosiaalisen median parempi hyödyntäminen, BI:n ulottaminen yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle ja uusien versioiden ja migraatioiden vakava pohtiminen

• InformationWeek: 5 Big Themes in BI for 2011, Cindi Howson, 17.1.2011

Data Doghousen Rick Sherman nostaa esille sekä 11 omaa näkemystään tämän vuoden trendeiksi, että 11 eniten hypetettyä trendiä ja analysoi niitä, yhdistäen teemat osuvasti Dave Matthews Bandin ja Led Zeppelinin kappaleisiin.

• Data Doghouse: Business Intelligence & Data Warehousing Trends: 11 for 2011 (and a Led Zeppelin bonus), Rick Sherman, 5.1.2011
• Data Doghouse: Business Intelligence & Data Warehousing – Too Much Hype: 11 for 2011, Rick Sherman, 26.1.2011

Information Managementin blogissa profiloidaankin trendien sijaan analyytikkoja, jotka ovat tehneet ennusteita seuraavalle vuodelle, ja yritetään löytää selityksiä kyseisille trendi-ennusteille.

• Information Management: CSI Info-Mgmt: Profiling Predictors 2011, Jim Ericson, 28.12.2010

Doug Lautzenheiser kertoo omaa konsulttiyritystään eniten vuonna 2011 työllistävät aiheet: Dashboardit ja vanhojen BI-ratkaisuiden konvertointi selainpohjaisiksi.

• Business Intelligence Software: BI in the New Year, Doug Lautzenheiser 8.1.2011

Chris Kentouris listaa viisi eniten arvopaperikaupassa vuonna 2011 tuskaa tuottavaa ongelmaa, jotka liittyvät tiedon saatavuuteen ja sen hyödyntämiseen.

• Securities Industry Blog: Top 5 Nightmares in 2011, Chris Kentouris, 27.12.2010

Lopuksi vielä Craig Schiffin BeyeNetworkin kolumni, jossa hän esittää kolme toivomusta vuodelle 2011 suorituskyvyn hallintaan liittyen.

• BeyeNETWORK: 2011 Performance Management Wish List, Craig Schiff, 12.1.2011

Nämä aiheet ovat varmasti, jolleivät läpilyöviä trendejä, varmasti keskustelua herättäviä…

Mikko Muurinen

Miten Business Intelligence saadaan kasvattamaan liikevaihtoa ja tehostamaan sisäisiä prosesseja entistä paremmin?

Perinteinen Business Intelligence on ollut pitkälti peruutuspeiliin katsomista. Skenaarioiden laatiminen, erilaiset “what-if”-analyysit sekä optimointi- ja simulointimallit ovat olleet erittäin vähällä käytöllä.

Useat yritykset ovat alkaneet kuitenkin tunnistaa hallussaan olevan tiedon suuren merkityksen kilpailuetuna. Päätöksentekoa halutaan perustaa enemmän faktaan ja kerättävää tietoa todella hyödyntää. Eteenpäin katsominen on keino ottaa etumatkaa kilpailijoihin.

Tämän päivän pirstaleisessa toiminta- ja järjestelmäympäristössä Business Intelligence vaatii yhä enemmän monessakin mielessä. Mitä enemmän tietoa ja tietolähteitä, sen suurempaa roolia tiedon laatu ja eheys esittää. On aivan turha laatia ennusteita, jos taustatiedot eivät ole kunnossa.

Kun tietoa tarvitaan yhä useammasta lähteestä, on integraation oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Ei voida ajatella, että koodataan liittymiä viikkotolkulla, jotta saadaan tarvittavat tiedot eri järjestelmistä. On myös varottava, ettei kerättävästä tiedosta synny taas uutta siiloa, joihin vain harvoilla on pääsy.

Jotta saadaan todellista kilpailuetua, ennustemallien tuottamia tietoja pitää pystyä jakamaan laajalti läpi organisaation, esim. dashboardeina tai eri tavoin visualisoituna. Käytön on oltava helppoa ja tiedot on tuotava osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa ja sen prosesseja.

Jollei ratkaisuita saada otettua käyttöön pienissä vaiheissa, nopeasti, edullisesti ja helposti, eivät hankkeet pysty lunastamaan paikkaansa nopeasti muuttuvan liiketoiminnan apuna. Jos projekti kestää useita kuukausia, ovat liiketoiminnan
tarpeet ja painopisteet saattaneet muuttua jo merkittävästi. Eteenpäin katsominen ei ole myöskään  kertaluonteinen projekti, vaan malleja ja skenarioita kannattaa jatkuvasti kehittää eteenpäin…

Suurin hidaste yrityksissä ei ole teknologia, vaan se, että mallintaminen vaatii ajattelutyötä ja aikaa. Vain harvalla on liiketoimintansa ennakointiin liittyvää osaamista. Kannattaa kasvattaa asteittain tietojen analysointiin, skenario-ajatteluun ja ennustamiseen liittyvää osaamista, sillä saattaa olla ratkaiseva vaikutus yrityksen tulevaan kilpailuetuun.

Vaikkei kaikkea – varsinkaan ulkoisia vaikutuksia - kuitenkaan pystytä jatkossakaan ennakoimaan, kannattaa mm. skenarioiden avulla varautua mahdollisiin tilanteisiin. Erilaisiin skenarioihin laadittujen ennustemallien avulla voidaan nähdä mahdollisia eteen tulevia tilanteita ja arvioida niiden todennäköisyyksiä.

Katsotaanko teillä enemmän peruutuspeiliin kuin tuulilasista eteenpäin? 

Mikko Muurinen

Pidin 24.11.2010 Sytyke ry:n syyskokouksessa esitelmän reaaliaikaisesta Business Intelligencestä. Ohessa tilaisuuden kalvot ja tiivistelmä aiheesta.

Reaaliaikainen Business Intelligence yhdistää perinteisen Business Intelligencen ja prosessikeskeisen liiketoimintatapahtumien seurannan ominaisuuksia. Datakeskeiseen ja analysointipainotteiseen, usein taaksepäin katsovaan malliin tuodaan ajankohtaisuutta ja prosessilähtöisyyttä. Reaaliaikaiseen Business Intelligenceen kuuluu myös automatisoinnin ja sääntöjen hyödyntäminen aiempaa enemmän. Perinteisen liiketoimintatiedon hyödyntämisen tietojen yhdistely tuodaan prosessien seurannan tueksi.

Termi ”Liiketoimintatiedon hyödyntäminen” ei ehkä kuvaa yhtä hyvin kuin englanninkielinen”Business Intelligence” sitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tästä näkökulmasta – bisneksen edistäminen älykkäästi ja tietoon perustuen.

Päätöksenteon tueksi pitäisi saada kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu juuri nyt, sekä myös siitä mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Oleellista on saada apua päätöksiin, mitä pitäisi tehdä, jotta myönteiset tapahtumat voitaisiin hyödyntää ja kielteiset vaikutukset minimoida. Erilaiset skenariot, mallit ja trendityhdistettynä hyvinajantasaiseen taustatietoonauttavat tulevaisuuteen valmistautumisessa.

Ajantasainen,  useasta lähteestä rikastettu tieto, jonka käsittelystä on karsittu kaikki turhat manuaaliset vaiheet, luo kilpailuetua. Tämä kääntyy lopulta puhtaaksi taloudelliseksi eduksi.

On tärkeää selvitettää liiketoiminnan tiedon tarpeiden vasteaikatarpeet, jotta voidaan priorisoida kehitystä oikeisiin kohteisiin. Kaikki liiketoiminnan prosessit eivät tarvitse sekunnilleen ajantasaista tietoa. Mitä enemmän prosessin kriittiset vaiheet ovat ihmisten vastuulla, sitä suurempia viiveitä yleensä syntyy. Ihmiset eivät voi reagoida jatkuvasti reaaliaikaisesti tapahtumiin. Onkin tärkeää minimoida ja automoida sellaisia vaiheita, joihin voidaan vaikuttaa tiedon keräämis- ja käsittelyvaiheissa, analysointivaiheessa ja tiedon pohjalta tehtävän toiminnan vaiheissa.

Koska maailma ei ole yksinkertainen ja yritysten tietolähteet ja tietotarpeet syntyneet ja kehittyneet eri tavoin ja eri aikoina, on tärkeää ottaa reaaliaikaisessa Business Intelligencessä huomioon kaikki erilaiset tietojen integrointitavat. Tietoja pitää pystyä käyttämään suoraan sen syntysijoilta, suoraan operatiivisista järjestelmistä. Tietoa pitää pystyä keräämään, muuntamaan ja lataamaan esimerkiksi historiatietoja sisältäviin tietovarastoihin ja datamarteihin. Lähteiden muuttunutta tietoa pitää siirtää nähtäväksi esim. Change Data Capture –menetelmin tietokannoista tai sitten tapahtumia kuuntelemalla palveluväyläratkaisuista tai viestijonoista. Tietokantojen replikointiominaisuuksiakin voi tarvittaessa hyödyntää, unohtamatta erilaisia historiallisia järjestelmiä, tiedostoja jne.

Kuten perinteisessä Business Intelligencessä, ratkaisuissa tulisi kiinnittää huomiota joustavuuteen, sillä jollei reaaliaikainen BI-järjestelmä pysty muuttumaan jatkuvasti muuttuvan liiketoiminnan myötä, se on turha investointi. Myös tietojen konteksti ja metatietojen hyödyntäminen on tärkeää. Käyttäjille tulisi tuottaa mahdollisimman oleellista, selkeää ja helppokäyttöistä tietoa.

Oleellisinta on kuitenkin se, että reaaliaikainen BI upotetaan jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan, suoraan sinne, missä jokapäiväisiä pieniä päätöksiä tekevät ihmiset ovat. Jos tarvittavaa tietoa saadakseen pitää poistua esim. asiakaspalveluprosessin muusta ympäristöstä ja hakea tietoa vaikka kuinkakin hienon BI-portaalin kautta, jää oikea-aikaisuuden hyöty saavuttamatta ja usein mahdollisuudet käyttämättä. Parasta olisi jos reaaliaikaista BI:tä ei kukaan edes erikseen huomaisi, oikean muotoista ja oleellista tietoa vain olisi siellä missä sitä tarvitaan…

Mikko Muurinen

Lokakuun linkkitiistai käsittelee Business Intelligencen parhaita käytäntöjä ja sitä, miten hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön. Ensin muutama poiminta BeyeNETWORKin eri kolumneista, sitten kolme poimintaa Information Managementin kolumneista.

Jim Gallo kirjoittaa ketterien menetelmien hyödyistä Business Intelligence -hankkeissa. Ketterät menetelmät soveltuvat tämäntyyppisiin hankkeisiin hyvin, sillä niiden perusajatus perustuu liiketoimintatarpeisiin, eikä lähdejärjestelmiin tai dataan. Gallo purkaa uudessa juttusarjassaan myös kaksitoista ketterään BI:hin liittyvää myyttiä, ensin ajatuksen uutuuden ja  dokumentoinnin tarpeettomuuden.

• BeyeNETWORK: A Business Context for Agile Business Intelligence, Jim Gallo, 21.9.2010
• BeyeNETWORK: The 12 (or so) Myths about Agile BI, Myth 1: Agile BI is Radical and New, Jim Gallo, 12.10.2010
• BeyeNETWORK: The 12 (or so) Myths about Agile BI, Myth 2: There is No Need to Produce Documentation When Using Agile BI Methods, Jim Gallo, 26.10.2010  

James Taylor pohtii blogissaan BI:n parhaita käytäntöjä. Jos syy BI-välineen hankintaan on se, että saadaan BI-ratkaisu, ollaan hakoteillä. Liiketoiminnan tarpeiden ja päätöksenteon ymmärtäminen on oleellista. Toisessa kirjoituksessaan hän kritisoi markkinointipuheita, joissa yritetään tuoda “tuoreita näkökulmia bisnesanalytiikkaan” argumenteilla, jotka eivät ota päätöksentekoa millään lailla mukaan kuvioon.

• BeyeNETWORK: Why thinking about decisions should be a BI best practice, James Taylor, 9.9.2010
• BeyeNETWORK: A really fresh look at business analytics, James Taylor, 7.10.2010

Lunastaako Business Intelligence lupauksensa, kysytään Information Managementin kolumnissa. Leah MacMillan vetää yhteen erilaisia menestystekijöitä, joita tarvitaan hyötyjen realisoinnissa. Tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys, ennakoivan analytiikkan käyttö kilpailuetuna ja ratkaisuiden luotettavuus ovat avainasemassa. BI otetaan laajamittaisesti käyttöön kun saadaan helposti ajantasaista ja oleellista tietoa. Hyödyt ovat laajimmat kun kaikki pääsevät tietoihin kiinni ja ymmärtävät mitä on tapahtunut ja miksi, jotta voivat tehdä päätöksiä tästä tiedosta.

Toisessa kolumnissa David Rich käsittelee tarkemmin ennakoivaa analytiikkaa kilpailuetuna. useat yritykset käyttävät ennakoivia menetelmiä yksittäisissä ratkaisuissa, mutta vain harvat ovat ottaneet sen useammassa merkityksessä käyttöön luomaan kilpailuetua.

Kevin Quinn esittää 5 menestystekijää BI-hankkeiden onnistumiseen. Käyttäjien ymmärtäminen, klikkausten minimointi, tehokäyttäjien hyödyntäminen niin tiedon tuottajina kuin kuluttajina, mittaamiskulttuurin luominen sekä BI:n näkeminen strategisena päätöksenä ovat merkittävässä asemassa BI-hankkeiden onnistumisessa.

• Information Management: The Full Promise of Business Intelligence, Leah MacMillan, 23.9.2010
• Information Management: Predictive Analytics is the Next Competitive Discipline, David Rich, 10/2010
• Information Management: 5 Rules for BI Success, Kevin Quinn, 21.9.2010

Myös Timo Elliotin blogissa käsitellään Business Intelligencen parhaita käytäntöjä. Business intelligence on liiketoimintaa ja ihmisiä, ei informaatiota ja teknologiaa. Informaatio on hyödytöntä, jollei se muuta tapaa, jolla yritys tekee bisnestä. Teknologia on hyödytöntä, jollei saada ihmisiä hyödyntämään sitä.

• What Does a World-Class BI Program Look Like?, Timo Elliott, 21.10.2010

Mikko Muurinen

Syyskuun linkkitiistai keskittyy BI:n olemukseen ja omaksumiseen.

Mitä Business Intelligence itse asiassa on, mihin vedetään rajat ja mitkä asiat eivät käsitteen sisälle kuulu?

Tätä asiaa on viime aikoina pohdittu useassakin julkaisussa. Richard Herchelin mielestä Business Intelligence on tavoite, ei keino. Keskustelussa unohdetaan usein se, onko tietojen, teknologian ja analytiikan tuoma älykkyys (intelligence) tuonut liiketoiminnalle (business) todella tulosta. Intelligent Enterprisen James Kobielus puolestaan miettii, mitä BI ei ole, miten analytiikka tai päätöksenteon tukijärjestelmät -termi suhteutuu BI:hin. CIO:n Thomas Wailgum taas on kerännyt erilaisia liiketoiminnan näkemyksiä käyttäjäorganisaatioista.

FierceCIO:n Caron Carlson johtaa tästä BI:n monimuotoisuudesta ajatuksen siitä, että BI:n tulee olla ketterää (agile), jotta pystytään vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin ja jopa muuttuvaan käsitekenttään. Toisessa kirjoituksessaan hän vetää ajatukset yhteen toteamalla, että samalla kun asiantuntijat jatkavat kinasteluaan siitä, mitä BI oikeastaan tarkoittaa, tuotteiden toimittajat laajentavat koko käsitettä ja lisäävät taas uusia toimintoja osaksi tarjontaa.

• BeyeNetwork: What Is Business Intelligence?, Richard Herschel, 1.7.2010
• Intelligent Enterprise: What’s Not BI? Don’t Get Me Started…, James Kobielus, 30.4.2010
• CIO: What Is Business Intelligence?, Thomas Wailgum, 15.7.2010
• CIO: Business Intelligence Definition and Solutions
• FierceCIO: Considering faster business intelligence, Caron Carlson, 17.7.2010
• FierceCIO: Business Intelligence grows in scope and profile, Caron Carlson, 17.7.2010

Linda Tucci kirjoittaa SearchCIO.comin artikkelissa BI -ratkaisuiden omaksumisesta. Vastuuhenkilöt saattavat hukkua tietoon ja raportteihin, mutta jos ne eivät ole lähtöisin liiketoiminnan tarpeista, ei Business Intelligence onnistu lyömään itseään läpi organisaatiossa. Tärkeintä on saada oikeaa tietoa oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Lyndsay Wise puolestaan käsittelee BeyeNetwork-verkkojulkaisun kirjoituksessaan sitä, kuinka luoda ratkaisuja, jotka ovat käyttäjälähtöisiä ja jotka tukevat erilaisia vuorovaikutus- ja tiedon yhdistämisen muotoja. Tällaisilla ratkaisuilla on suurempi mahdollisuus laajaan omaksumiseen.

• SearchCIO.com: BI software advances can’t address adoption issues, CIOs say, Linda Tucci, 17.6.2010
• BeyeNetwork: Full Service BI, Lyndsay Wise, 30.6.2010

Mikko Muurinen

Management Eventsin järjestämässä Business Intelligence ja liiketoimintatiedon hallinta -konferenssissa 3.6.2010 osallistujien ryhmäkeskustelun aiheena käsiteltiin Business Intelligence -toiminnan hyötyjen mittaamista. Osallistujien tuli pohtia pöytäryhmittäin, miksi, mitä, milloin ja miten hyötyjä pitäisi mitata.

Ensi alkuun helpolta vaikuttanut aihe paljastuu kuitenkin lähemmässä tarkastelussa monimuotoiseksi vyyhdeksi. Kun puhutaan BI-toiminnasta eikä esim. BI-järjestelmistä, laajenee kysymys aika lailla…

BI-hankkeiden kustannuksia ja budjettia kyllä seurataan usein, mutta koko BI-toimintoa on vaikeaa mitata. Itse asia koko toimintoa on edes hyvin vaikea määritellä tai rajata. Ketkä itse asiassa ovat mukana yrityksen BI-toiminnossa ja mitkä kaikki tehtävät voidaan laskea liiketoimintatiedon hallinnaksi? Usein kysymyksessä on yrityksen toiminnan jatkuva kehittäminen osana muita prosesseja ja osana erilaisten ihmisten verkostoa, eivätkä pelkän yksittäisen yksikön tai vastuuhenkilön tehtävät.

Kun Business Intelligencen tavoitteena on tukea päätöksen tekoa jokaisella tasolla, pitäisi mitata päätöksentekoa, sen prosesseja, vaikuttavuutta ja tekokkuutta. 

Kyseessä on myös viestinnän tehokkuuden mittaaminen. Tiedetäänkö esim. ketkä saavat tarvitsemansa tiedot? Tai ketkä ymmärtävät ne ja pystyvät hyödyntämään niitä?

Eri osa-alueiden, kuten Business Intelligence -järjestelmien ja teknisten ratkaisuiden hyötyjen mittaamiseen löytyy kyllä keinoja, mutta on vaikeaa esim. arvioida, onko yrityksen tuloksen parantuminen peräisin paremmista päätöksistä, saati sitä, miten päätöksen tekoon on vaikuttanut se, millä tavoin BI-toiminto on järjestetty…

Helppoa on mitata, kuinka paljon järjestelmiä käytetään, ketkä hyödyntävät useita tietolähteitä ja millaisia tietoja ei käytetä niin paljon kuin muita. Voidaan myös laskea manuaalisen työn poiston vaikutusta esim. tietojen keruuseen käytettyyn työaikaan. Tiedon laadulle voidaan määritellä erilaisia mittareita. Järjestelmien vasteaikoja voidaan tarkastella ja käytettävien tietolähteiden suhteellista osuutta laskea. Näitä kaikkia voidaan verrata ja seurata ajan suhteen.

Toisaalta, vaikka BI-järjestelmien tai tiedon laadun parantaminen tehostaisikin työtä, tiedon analysointia tai päätöksen tekoa, ei henkilökustannuksia ehkä voida karsia. Lisääntyvä tietomäärä ja uudenlaiset tarpeet tuovat enemmän työtä. Samoilla resursseilla voidaan ehkä tehdä enemmän kuin ennen, mutta vaatimuksetkin ovat kovemmat.

Sinänsä on sääli, että hyvin harvoin sellaisiakaan osa-alueita, joita voisi mitata, ei mitata. Näistä voisi kuitenkin saada jonkinlaista lähtökohtaa kehittämiselle.

Ryhmässämme eräs lopputulema oli, että eri puolilta tuleva palaute on yksi keskeinen tekijä BI-toiminnan hyötyjen arviointiin. Toiminnan laadullinen arviointi ja ”benchmarkkaaminen” tämän tukena antaa kuvaa siitä, millaiset BI-toiminnon hyödyt yritykselle ovat. Varsinkin, mikäli joistain osa-alueista saadaan taustatiedoksi myös “kovia” mittareita.

Asian tarkastelu voidaan tehdä hyvin Balanced Scorecard -ajattelun mukaisesti useista näkökulmista, esim. siitä, mitä hyötyä BI-toiminnosta on asiakkaille, henkilöstölle, taloudelle ja prosesseille. Eri tyyppisiä mittareita näihin näkökulmiin on mahdollista kehittää, mutta kuten aina, lopulta kyse on määrittelyistä, rajauksista ja kunkin yrityksen tarpeista ja tavoitteista.

Mikko Muurinen

Kirjoitussarja Business Intelligencen hyödyntämisvinkeistä jatkuu…

Vinkki 3: Älä tee vääriä johtopäätöksiä raportointitarpeiden kartoituksista

Miksi niin usein liiketoimintatiedon hallinnan hankkeiden lopputulokset ja ratkaisut eivät kartoituksista ja esivalmisteluista huolimatta saavuta täyttä käyttöpotentiaaliaan, eivätkä houkuta käyttäjiä niitä hyödyntämään?

Usein Business Intelligence -hankkeiden kartoitusvaiheessa kysellään käyttäjiltä heidän tarpeitaan ja odotuksiaan BI:n suhteen. Kysellään esim. mitä informaatiota tarvitaan, tai missä muodossa. Vastaukset ovat usein samankaltaisia. Käyttäjät kaipaavat joustavuutta ja vastauksia esille tuleviin “ac hoc” -kysymyksiin, sillä tarvittava tieto muuttuu jatkuvasti.

Vastaukset ovat usein melko ympäripyöreitä ja monitulkintaisia, sillä käyttäjät eivät välttämättä osaa muotoilla ja ilmaista tarpeitaan selkeästi.

IT tulkitsee nämä vastaukset usein väärin ja suunnittelee Business Intelligence -ratkaisun pohjautuen keskitettyyn tietovarastoon ja sen päällä käytettävään BI-työkaluun. Loppukäyttäjien vastaukset eivät kuitenkaan viitanneet työkaluihin tai tietovarastoon…

Muutaman asian ylimääräisellä tarkastelulla voidaan päästä käytännönläheisempiin vastauksiin ja oikeampaan tarpeiden täyttämiseen:

1. Millaiset ovat käyttäjien tietotekniset taidot?

Yleensä vain 10-15 prosenttia kaikista liiketoimintatiedon tarvitsijoista yrityksessä on tietotekniseltä osaamiseltaan sillä tasolla, että he pystyvät täyttämään tietotarpeensa käyttämällä erillistä BI-työkalua. Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä, osaako käyttäjä esimerkiksi sujuvasti käyttää taulukkolaskentaohjelman kaavoja ja vaativampia toimintoja. Jos osaa, on BI-työkalun käyttö heille teknisesti mahdollista. Usein kuitenkin tällöinkin törmätään seuraavaan seikkaan:

2. Kuinka paljon käyttäjät voivat kuluttaa tiedon etsintään ja analysointiin?

Vain tietyillä käyttäjäryhmillä on mahdollista panostaa merkittäviä osia työajastaan tiedon etsintään ja analysointiin, useimmilla ei tällaista mahdollisuutta ole, vaan tieto pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ja hyödynnettävässä muodossa. Analyytikoille tarkoitetut BI-työkalut ovat siis vain pienelle joukolle sopiva ratkaisu.

3. Minkä tyyppisiä kysymyksiä käyttäjät esittävät?

Eri tyyppisiin kysymyksiin löytyy vastaus eri tavoin. Kun kysytään, mikä jonkin tunnetun asian tilanne tällä hetkellä on, puhutaan usein raporteista, mittaristoista tai tuloskorteista. Sen sijaan jos tarvitaan tietoa, jota ei saada valmiina, mutta jonka tiedetään olevan olemassa, voidaan hyödyntää “ohjattua ad hoc”-, ad hoc- tai parametroitua raportointia.

Joskus ei tiedetä, mistä tieto löytyy. Kysymykset kuuluvat esim. “onko … olemassa?”, “mikä on …?”, “kuinka tehdään …?” Tämän tyyppisiä kysymyksiä hakukoneet kuten Google käsittelevät lukemattomia määriä päivässä, joten myös yritysmaailmassa lähestymistapa kysymyksiin voisi olla luontevimmin hakuteknologioihin perustuva.

Tiedon visualisointi puolestaan voi auttaa vastaamaan kysymyksiin poikkeavuuksista, trendeistä, riippuvuuksista tai eri asioiden välisistä suhteista. Ennakoivaa analytiikkaa ja mallintamista tarvitaan taas vastaamaan kysymyksiin tulevasta, erilaisista skenarioista ja riskeistä.

4. Kuinka paljon käyttäjät ovat liikkeellä (kuinka usein toimistolla)?

Sellaiset käyttäjät, jotka ovat merkittävän ajan työajastaan muualla kuin oman työpisteen äärellä, tarvitsevat monipuolisempia mahdollisuuksia päästä tietoon käsiksi. Tällaisten käyttäjien osalta puhutaan mm. mobiiliratkaisuista tai offline-analysoinnista.

5. Kuinka ajantasaista tiedon tulee olla?

Tiedon ajantasaisuuden tarve voi vaihdella käyttötarkoituksittain. Ajastettua tietojen päivittämistä voidaan käyttää silloin, kun tietojen ei tarvitse olla kuin tietyllä tarkkuustasolla ajantasaisia. “On demand”- tai tarvittaessa suoritettavat raportit tulevat kysymykseen silloin, kun tarvitaan tietää ajantasainen tieto operatiivisten järjestelmien tietokannoissa, esimerkiksi varastosaldo. Vain tietovarastoon pohjautuva arkkitehtuuri ei mahdollista tällaisten ad hoc -tarpeiden täyttämistä.

Todellinen reaaliaikaisuuden tarve tulee esille silloin, kun on tarve hallita ja seurata todellisia liiketoiminnan operatiivisia prosesseja. Informaatiota, ilmiöiden esiintymistiheyksiä ja poikkeamia saatetaan joskus haluta seurata niin reaaliaikaisesti, että tapahtumat eivät ole välttämättä ehtineet päivittyä mihinkään tietokantaan saatika tietovarastoon. Mikään käyttäjän toimia vaativa ratkaisu ei tässä yhteydessä toimi, sillä tällöin syntyy aina viivettä. Ratkaisuiden on oltava dynaamisesti tapahtumien perusteella päivittyviä.

Mitä muuta on huomioitava?

Ratkaisuja suunniteltaessa on tämän jälkeen otettava huomioon käyttäjien tarpeiden suhde erilaisiin tekijöihin.

Riippuen käytettävästä

a) päätelaitteesta (selain työasemassa, kännykässä tai kannettava tietokoneessa, sähköpostiohjelma, RSS-syötteenlukija jne.),
b) kyselymenetelmästä (hakulaatikko, lomake, OLAP- tai Ad Hoc -työkalu jne.),
c) esitysmuodosta (taulukko, kaavio, mittaristo, kartta jne.) ja
d) tulostusmuodosta (Excel, PDF, PowerPoint, XML, CSV jne.),

sekä näiden yhdistelmistä, ja yllämainituista käyttäjäryhmittäisistä ominaisuuksista, voidaan tehdä huomattavasti käytännönläheisempiä päätöksiä siitä, millaisilla ratkaisuilla erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet voidaan täyttää.

Todennäköisesti yrityksissä tämän pohdinnan perusteella havaitaan, että parhaaseen tulokseen päästään, kun ei lähdetä yhdestä lukkoon lyödystä BI-työkalusta, vaan tarjotaan erilaista “ratkaisu-mixiä” erilaisille käyttäjille.

Ensi kerralla vinkkejä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemisesta.
 

Mikko Muurinen

Tässä linkkitiistain kirjoituksessa käydään läpi muutamia Business Intelligenceen ja data-integraatioon liittyviä ennustuksia vuodelle 2010. Kirjoituksissa on hyvin monenlaisia näkemyksiä tulevasta vuodesta ja tulevaisuden suuntauksista.

BeyeNETWORKin kolumnissa Suresh Katta nostaa seuraaviksi trendeiksi mm. analytiikan nousemisen osaksi yritysten ydinstrategioita, mobiilikäytön lisääntymisen sekä visualisoinnin ja käyttöliittymäparannusten tuovan lisää käyttäjäkuntaa. Rajesh Ramaswamy puolestaan arvioi Business Intelligencen venyttävän rajojaan ja ilmenemään yhä mobiilimpana ja muihin järjestelmiin upotetumpana.

• BeyeNETWORK: Top 10 Trends in Business Intelligence and Analytics, Suresh Katta, 7.1.2010
• BeyeBlogs: Trends for 2010, Rajesh Ramaswamy, 11.12.2009

Focus-foorumin Michael E. Dortch arvioi Business intelligencen muuttuvan mm. yhä näkymättömämmäksi ja laajemmin käytetyksi. Hän arvioi myös Cloud-mallin yleistyvän ja yhteyksien ryhmätyövälineisiin lisääntyvän.

• Focus: Business Intelligence: 5 Things to Watch for in 2010, Michael E. Dortch, 15.12.2009

Intelligent Enterprisen Cindy Howson ennustaa mm. muistinvaraisten tietovarastojen ja Cloud-mallin yleistyvän. Hänen mukaansa myös pienet ja keskisuuret yritykset alkavat hyödyntää BI:tä enemmän.
Seth Grimes ei tee tälle vuodelle ennustuksia, sen sijaan hän kertoo, mitä aiheita tulee käsittelemään vuonna 2010. Listalle mahtuvat esim. tiedon epävarmuus, lukujen väärin tulkitseminen ja tekstitiedon visualisointi.

• Intelligent Enterprise: Predicting BI Highlights for 2010, Cindi Howson 12.1.2010
• Intelligent Enterprise: Eleven BI/Analytics Topics for 2010, Seth Grimes, 30.12.2009

Forresterin analyytikko James Kobielus arvioi itsepalveluna saatavan operatiivisen BI:n nostavan informaatiotyöntekijän takaisin kuskin paikalle. Myös hän arvioi käyttäjäystävällisen ennustemallien käyttämisen lyövän läpi tänä vuonna.

• Forrester: Advanced Analytics Predictions For 2010, James Kobielus, 15.12.2009

ebizQ:n Nenshad Bardoliwallan ennustuksissa nousee esiin luottamus siihen, että reaali-aikainen ja ennusteisiin kykenevä BI alkaa vihdoin lunastaa siihin kohdistettuja odotuksia. Hän ennustaa myös pyörittelytoiminnallisuuksien jäävän taka-alalle kun keskitytään päätöksentekoa tukevien järjestelmien rakentamiseen.

• ebizQ: Top 10 BI Predictions for 2010, Nenshad Bardoliwalla, 14.12.2009

Rick Sherman ennustaa The Data Doghouse-blogissaan mm. data-integraation tarpeen ja kysynnän ylittävän toteuttamiskapasiteetin, aiheen kasvavan perinteisen ETL- ja tietovarasto-ajattelun ulkopuolelle, sekä ETL:n “väärinkäytön” kasvavan vuonna 2010.

• The Data Doghouse: Ten Data Integration Trends for 2010, Rick Sherman, 26.1.2010

Lopuksi vielä yhdet ennustukset ranskaksi: MagIT:n Jean-Michel Franco ennustaa tulevan vuosikymmenen ratkaisuiden tuovan mm. uusia jakelumuotoja, ennustettavuutta, lisäävän itsepalvelua ja myös antavan käyttäjille mahdollisuuden rikastaa tietoa.

• MagIT: Tribune: BI 201x, l’an 4 de la Business Intelligence ? (partie 1), Jean-Michel Franco, 15.1.2010 

Nähtäväksi jää, kuinka hyvin nämä ennustukset tulevat toteutumaan kuluvana vuonna…

Mikko Muurinen

Vaihtui vuosikymmen ja vuosi, kuten Hector jo niin monta vuosikymmentä sitten lauloi… Nähtäväksi jää, millaisen kuosin liiketoimintatiedon hyödyntäminen 2010-luvulla saa. Vaihtuuko esim. jokin perinteinen raportointitapa uuteen?

Vanhaan tuttuun tapaan tässäkin blogissa tehdään omia arvioita tulevan vuoden trendeistä. En nyt heittele kivoja ja uusia teknisiä trendejä, vaan pohdin sitä, mitkä hiljaiset signaalit viime vuosina ovat voimistuneet asiakkaidemme kehitysprojekteissa. Tässä siis ennusteita vuoden 2010 Business Intelligence -trendeistä:

Ulkoisen ja sisäisen tiedon kattava yhdistäminen
Yksi keskeinen, jo vahvistunut suuntaus on se, että pyritään yhdistämään sisäiseen tietoon mahdollisimman paljon tietoa ympäröivästä maailmasta. Omat talous-, projekti- ja asiakastiedot saavat tukea mm. yleisistä talousluvuista, kilpailijatiedosta, uutisista, wiki-tyyppisestä tiedosta ja analyytikkoarvioista.

Kun näitä tietoja yhdistellään, esim. karttakäyttöliittymälle, saadaan huomattavan paljon kattavampi kokonaiskuva oman yrityksen tilanteesta suhteessa markkinoihin ja kilpailijoihin. Jokapäiväistä päätöksentekoa voi tukea helposti saattamalla tällainen palvelu kaikkien tarvitsijoiden saataville.

Business Intelligencen hyödyntäminen uusilla osa-alueilla
Vuosien varrella olemme useasti törmänneet sellaisiin osa-alueisiin, joissa yrityksissä on yleisemminkin paljon kehitettävää raportointi- / liiketoimintatiedon hyödyntämisen mielessä… Alla muutamia niistä:

Asiakkaille tarjottava raportointi
Yrityksistä ulospäin lähtevä tieto on usein hyvin alkeellista tai puutteellista. Asiakaspalvelua ja asiakastyytyväisyyttäkin voitaisiin parantaa tarjoamalla parempaa laatua myös raportoinnissa.

Tällaisia asiakkaille tarjottavia lisäpalveluita voisivat olla esim. ajastetusti tai hälytysrajoihin perustuva asiakkaille lähetettävä henkilökohtainen raportointi (mm. kuukausiyhteenvedot jne.) tai asiakkalle tarjottava mahdollisuus päästä extranet-palvelun kautta pyörittelemään omia tietojaan.

HR-raportointi

HR:n tarpeet ovat jääneet usein talous- ja tuotantonäkökulmien alle niin toiminnanohjausjärjestelmien, kuin muidenkin järjestelmien raportoinnissa ja niiden tietojen hyödyntämisessä. Eri järjestelmistä löytyvää HR-tietoja voitaisiin hyödyntää huomattavasti enemmän esim. päivittäisjohtamisen tukena, työsuhteiden elinkaarten analysoinnissa ja osaamisen hallinnassa.

Henkilöstöhallinnossa pitäisi pystyä arvioimaan mahdollisimman hyvin tulevia tilanteita. Eteenpäin katsominen ja proaktiivinen toiminta kaipaisi esim. mahdollisuuksia mallintaa, simuloida ja ennustaa erilaisia skenarioita olemassa olevan tiedon pohjalta.

Tällä hetkellä monessa yrityksessä henkilöstöön liittyvien tietojen yhdistely on pitkälti käsityötä, eikä erilaisia esittämis- ja visualisointikeinoja käytetä ymmärrettävyyden parantamiseksi samalla tavalla kuin esim. johdon raportoinnissa.

Toiminnanohjausjärjestelmän tietojen raportointi

ERPeissä käyttämättä makaava tieto voisi olla erittäin tärkeä voimavara yrityksille. Toiminnanohjausjärjestelmiin on usein satsattu paljon rahaa ja resursseja, mutta raportointi on usein jäänyt vakioraporttien varaan.

Tietojen jakaminen ERP-järjestelmän käyttäjien ulkopuolelle saattaa olla mahdotonta tai vaatia ylimääräisiä työvaiheita. Tietojen yhdistäminen erp-järjestelmän ”tietosiiloista” sekä muista sisäisistä ja ulkoisista lähteistä on tehty hankalaksi. Tietojen esittäminen ja visualisointi sekä helppokäyttöisyys ei ole perinteisesti se asia, joista ERP-järjestelmiä kiitellään. Tämän lisäksi raporttien kehittämisen työmäärät voivat olla ERPien välinein melkoisia ja raportit vaikeasti toteutettavia.

Tämä vuosi on useimmissa yrityksessä liiketoimintatiedon kehittämisen aikaa. Miten pystytään ennakoimaan tapahtuvat muutokset niin taloudessa, henkilöstössä, asiakaskunnassa ja prosessien toimivuudessa? Miten varmistetaan, että päätöksen tukena oleva tieto on ajantasaista, ristiriidatonta ja luotettavaa? Miten saadaan lukuisista järjestelmistä, uutislähteistä, tiedostoista ja ulkoisista palveluista koottua kokonaiskuva liiketoiminnan sujumisesta? Uskoisin, että mm. tällaisten kysymysten parissa meilläkin riittää työsarkaa kuluvana vuonnakin.
Seuraavassa Linkkitiistai-kirjoituksessa poimin näitä pohdintoja täydentämään ja haastamaan muutamia muita näkemyksiä netistä…

Mitkä ovat teidän ennusteenne vuodelle 2010? Kommentteja?

Mikko Muurinen

Business Intelligence -blogissa alkaa nyt kirjoitussarja, jossa käydään tosielämän esimerkkien kautta läpi muutamia tärkeitä asioita, joita kannattaa huomioida omien liiketoimintatietojen hyödyntämisessä.

Vinkki 1: Panosta tiedon laatuun edes ulospäin näkyvissä järjestelmissä

Kuinka monta kertaa olet saanut lehtitarjouksen lehdestä, joka sinulle tulee jo? Autohuoltotarjouksia edellisille autoillesi? Laskuja virheellisellä nimellä tai osoitteella? Virheellistä saatavuustietoa nettipalvelusta?

Vaihdoin itse muutama vuosi takaperin sähköntoimittajaa. Jostain syystä uuden toimittajan järjestelmiin oli kirjaantunut osoite vähän virheellisesti kirjoitettuna. Posti toi joskus laskut oikeaan aikaan, mutta joinain kertoina erillisen selvitysmerkinnän kanssa… Halusin selvittää asian ja otin yhteyttä asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu ottikin korjaustiedot vastaan ja laskut tulivat taas oikeaan osoitteeseen. Jonkin ajan kuluttua laskut alkoivat taas kiertää postin selvityksen kautta, osoite oli palautunut vääräksi, mutta asiakaslehti tuli kummallista kyllä oikealla osoitteella…

Pyysin asiaa korjattavaksi ja näin taas tapahtui. Jostain kumman syystä aiempi virheellinen osoite ponnahti taas hiljattain laskujen ongelmaksi. Kun tällä kertaa otin asiaa korjattaessa puheeksi sen, että voisimme tulla keskustelemaan tiedon laatuun liittyvissä asioissa, todettiin yrityksestä, että kaikki tiedon laatuun liittyvät ratkaisut ovat kunnossa. Ovatkohan?

Tämän esimerkin kaltaisia tapauksia sattuu tässäkin maassa varmasti jollekulle päivittäin. Liiketoimintatietojen lähteet alkavat itsepalvelun lisäämisen ja järjestelmien liittymien ansiosta olla yhä moninaisempia. Huonot tietojen syöttämisen käyttöliittymät, ohjeistukset ja prosessit tuovat lisää mahdollisuuksia inhimillisille virheille. Kerran jossain järjestelmässä korjattu tieto ei leviä muualle ja saattaa korvautua satunnaisesti virheellisellä tiedolla muualta.

Se mitä huono tiedon laatu maksaa, ei synny ainoastaan siitä, että jokin prosessi ei toimi ja se joudutaan tekemään uudestaan. Kustannuksia voi tulla myös laadun varmistamisen manuaalisesta työstä, sekä siitä, että jotkin prosessit eivät toimi niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Huono tiedon laatu voi tarkoittaa turhia kustannuksia esim. suoralähetysten kohderyhmän väärin mitoittamisessa, vastuukysymyksiä virhetilanteissa, asiakastyytymättömyyttä, turhaa manuaalityötä, toistettavia työvaiheita tai menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia.

Liiketoimintatiedon oikeellisuus on yksi yrityksen luotettavuuden kulmakivistä. Ainakin ulospäin näkyvissä palveluissa sen kannattaisi olla kunnossa. Tiedon laadun pitää näkyä viivan alapuolella.

Seuraavissa kirjoituksissa käsitellään mm. asiakaspalvelun tarvitsemia tietoja, raportointitarpeiden ja hyödyntäjien kartoitusta sekä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemista.

Mikko Muurinen