Tunnisteet ‘analysointi’

Linkkitiistai 29.11.2011

29.11.2011

Marraskuun linkkitiistai keskittyy kahteen BeyeNETWORKin juttusarjaan. Toinen käsittelee syvällisesti analytiikkaa ja toinen uusia teknologioita tietovarastointiin liittyen.

Wayne Eckerson on kirjoittanut BeyeNETWORKin blogissaan ansiokkaan kuusiosaisen juttusarjan analytiikan käytöstä, sen hyödyistä, eri näkökulmista, arkkitehtuuriratkaisuista, parhaista käytännöistä ja mallien luomisesta ja testaamisesta. Juttusarjassa riittää lukemista ja ajateltavaa pitkäksi aikaa…

William McKnight puolestaan käsittelee artikkelisarjassaan teknologioita, jotka muuttavat näkemyksiämme tietovarastoinnista. Käsittelyssä ovat olleet jo Master datan hallinta, sarakepohjaiset tietokannat ja Hadoop.

 

 

Mikko Muurinen

Ennustamalla kilpailuetua

21.1.2011

Miten Business Intelligence saadaan kasvattamaan liikevaihtoa ja tehostamaan sisäisiä prosesseja entistä paremmin?

Perinteinen Business Intelligence on ollut pitkälti peruutuspeiliin katsomista. Skenaarioiden laatiminen, erilaiset “what-if”-analyysit sekä optimointi- ja simulointimallit ovat olleet erittäin vähällä käytöllä.

Useat yritykset ovat alkaneet kuitenkin tunnistaa hallussaan olevan tiedon suuren merkityksen kilpailuetuna. Päätöksentekoa halutaan perustaa enemmän faktaan ja kerättävää tietoa todella hyödyntää. Eteenpäin katsominen on keino ottaa etumatkaa kilpailijoihin.

Tämän päivän pirstaleisessa toiminta- ja järjestelmäympäristössä Business Intelligence vaatii yhä enemmän monessakin mielessä. Mitä enemmän tietoa ja tietolähteitä, sen suurempaa roolia tiedon laatu ja eheys esittää. On aivan turha laatia ennusteita, jos taustatiedot eivät ole kunnossa.

Kun tietoa tarvitaan yhä useammasta lähteestä, on integraation oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Ei voida ajatella, että koodataan liittymiä viikkotolkulla, jotta saadaan tarvittavat tiedot eri järjestelmistä. On myös varottava, ettei kerättävästä tiedosta synny taas uutta siiloa, joihin vain harvoilla on pääsy.

Jotta saadaan todellista kilpailuetua, ennustemallien tuottamia tietoja pitää pystyä jakamaan laajalti läpi organisaation, esim. dashboardeina tai eri tavoin visualisoituna. Käytön on oltava helppoa ja tiedot on tuotava osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa ja sen prosesseja.

Jollei ratkaisuita saada otettua käyttöön pienissä vaiheissa, nopeasti, edullisesti ja helposti, eivät hankkeet pysty lunastamaan paikkaansa nopeasti muuttuvan liiketoiminnan apuna. Jos projekti kestää useita kuukausia, ovat liiketoiminnan
tarpeet ja painopisteet saattaneet muuttua jo merkittävästi. Eteenpäin katsominen ei ole myöskään  kertaluonteinen projekti, vaan malleja ja skenarioita kannattaa jatkuvasti kehittää eteenpäin…

Suurin hidaste yrityksissä ei ole teknologia, vaan se, että mallintaminen vaatii ajattelutyötä ja aikaa. Vain harvalla on liiketoimintansa ennakointiin liittyvää osaamista. Kannattaa kasvattaa asteittain tietojen analysointiin, skenario-ajatteluun ja ennustamiseen liittyvää osaamista, sillä saattaa olla ratkaiseva vaikutus yrityksen tulevaan kilpailuetuun.

Vaikkei kaikkea – varsinkaan ulkoisia vaikutuksia - kuitenkaan pystytä jatkossakaan ennakoimaan, kannattaa mm. skenarioiden avulla varautua mahdollisiin tilanteisiin. Erilaisiin skenarioihin laadittujen ennustemallien avulla voidaan nähdä mahdollisia eteen tulevia tilanteita ja arvioida niiden todennäköisyyksiä.

Katsotaanko teillä enemmän peruutuspeiliin kuin tuulilasista eteenpäin? 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 26.10.2010

26.10.2010

Lokakuun linkkitiistai käsittelee Business Intelligencen parhaita käytäntöjä ja sitä, miten hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön. Ensin muutama poiminta BeyeNETWORKin eri kolumneista, sitten kolme poimintaa Information Managementin kolumneista.

Jim Gallo kirjoittaa ketterien menetelmien hyödyistä Business Intelligence -hankkeissa. Ketterät menetelmät soveltuvat tämäntyyppisiin hankkeisiin hyvin, sillä niiden perusajatus perustuu liiketoimintatarpeisiin, eikä lähdejärjestelmiin tai dataan. Gallo purkaa uudessa juttusarjassaan myös kaksitoista ketterään BI:hin liittyvää myyttiä, ensin ajatuksen uutuuden ja  dokumentoinnin tarpeettomuuden.

James Taylor pohtii blogissaan BI:n parhaita käytäntöjä. Jos syy BI-välineen hankintaan on se, että saadaan BI-ratkaisu, ollaan hakoteillä. Liiketoiminnan tarpeiden ja päätöksenteon ymmärtäminen on oleellista. Toisessa kirjoituksessaan hän kritisoi markkinointipuheita, joissa yritetään tuoda “tuoreita näkökulmia bisnesanalytiikkaan” argumenteilla, jotka eivät ota päätöksentekoa millään lailla mukaan kuvioon.

Lunastaako Business Intelligence lupauksensa, kysytään Information Managementin kolumnissa. Leah MacMillan vetää yhteen erilaisia menestystekijöitä, joita tarvitaan hyötyjen realisoinnissa. Tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys, ennakoivan analytiikkan käyttö kilpailuetuna ja ratkaisuiden luotettavuus ovat avainasemassa. BI otetaan laajamittaisesti käyttöön kun saadaan helposti ajantasaista ja oleellista tietoa. Hyödyt ovat laajimmat kun kaikki pääsevät tietoihin kiinni ja ymmärtävät mitä on tapahtunut ja miksi, jotta voivat tehdä päätöksiä tästä tiedosta.

Toisessa kolumnissa David Rich käsittelee tarkemmin ennakoivaa analytiikkaa kilpailuetuna. useat yritykset käyttävät ennakoivia menetelmiä yksittäisissä ratkaisuissa, mutta vain harvat ovat ottaneet sen useammassa merkityksessä käyttöön luomaan kilpailuetua.

Kevin Quinn esittää 5 menestystekijää BI-hankkeiden onnistumiseen. Käyttäjien ymmärtäminen, klikkausten minimointi, tehokäyttäjien hyödyntäminen niin tiedon tuottajina kuin kuluttajina, mittaamiskulttuurin luominen sekä BI:n näkeminen strategisena päätöksenä ovat merkittävässä asemassa BI-hankkeiden onnistumisessa.

Myös Timo Elliotin blogissa käsitellään Business Intelligencen parhaita käytäntöjä. Business intelligence on liiketoimintaa ja ihmisiä, ei informaatiota ja teknologiaa. Informaatio on hyödytöntä, jollei se muuta tapaa, jolla yritys tekee bisnestä. Teknologia on hyödytöntä, jollei saada ihmisiä hyödyntämään sitä.

 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 19.8.2008

20.8.2008

Linkkitiistai käsittelee tällä kertaa pitkälti sitä, mitä hyötyjä on Business Intelligence -ratkaisuiden ulottamista koko organisaation päätöksenteon tueksi. Lisäksi linkitämme myös ilmaiseen suorituskykymittari (KPI) -palveluun ja hyviin SOA-palveluiden hallintaratkaisuiden valintavinkkeihin.

Business Intelligence -ratkaisuiden kypsymisestä ja evoluution uusimmista piirteistä kirjoitetaan BI Reviewin kesäkuun kolumnissa. Hakuteknologian, RSS-syötteiden, yhteisöllisyyden ja työpöytä-widgetien lisäksi kirjoittajat pohtivat koko käyttökulttuurin muutosta ja hyötyjen levittämistä koko organisaatioon.

IntelligentEnterprisen Doug Henschen kirjoittaa BI-ratkaisuiden kehittyneistä analysointi- ja ennakointimahdollisuuksista. On eri asia ymmärtää missä yritys tällä hetkellä makaa kuin se, missä tilassa se tulee olemaan.

TDWI:n kolumnissa Michael Corcoran pohtii kuutta Business Intelligence -alan trendiä, jotka kannattaa ottaa huomioon, jotta BI-ratkaisut saataisiin hyödyntämään yhä suurempaa käyttäjäkuntaa ja maksamaan itsensä nopeammin takaisin.

Myös Enterprise Systems -verkkolehden artikkeli keskittyy siihen, miten BI-investoinnit saadaan tuottaviksi – tuomalla ratkaisut jokapäiväisiin päätöksentekotilanteisiin kaikkialle organisaatiossa.

Vladimir Stojanovski kirjoittaa IT-Toolboxin blogikirjoituksessa suorituskyvyn hallinnasta (performance management).Suorituskyvyn seuranta parantaa suorituksia, mutta myös parantaa motivaatiota, viestintää, asioiden sisäistämistä sekä demokratiaa.

Key Performance Indicator (KPI) Library on ilmainen (mutta rekisteröitymisen vaativa) käyttäjäyhteisö, johon käyttäjät voivat määritellä erilaisia toiminnan seurannan mittareita. Kategorisoituja ja kommentoituja mitareita määritelmineen on tätä kirjoitettaessa kerääntynyt lähes 1300 kappaletta.

Sitten vielä SOA-palveluiden hallintaan liittyvä linkki:

InfoWorldin Dave Linthicum antaa muutaman hyvän nyrkkisäännön SOA-palveluiden hallintaratkaisuiden valintaan.

Mikko Muurinen

Tarvitsen vastauksia, en raportteja!

04.6.2008

Yrityksen tietojen oikea-aikaisuuden tarve on kasvanut ympäröivän maailman muuttumisen myötä. Uutiset eivät ole enää päiviä jälkijunassa, vaan niitä virtaa luoksemme reaaliajassa. Pankin (useimpien ;-) ) nettipalvelussa voit tarkistaa todellisen ja reaaliaikaisen saldosi. Lentoja varatessa saat reaaliaikaiset tiedot paikkojen saatavuudesta, ja voit valita haluamasi istuimen.

Oikea-aikaisen ja yhä laajemmalle laajenevan tietojen tarpeen täyttäminen vaatii myös Business Intelligence-ratkaisuilta uudenlaista lähestymistapaa.

Oikeastaan paras BI on sitä, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt. Loppukäyttäjien ei tarvitse tietää, että jokin ratkaisu on BI-ratkaisu, kullekin tärkeintä on saada omat työnsä tehtyä mahdollisimman tehokkaasti ja vaivattomasti.

BI:n arvo operatiivisille työntekijöille tarkoittaa siis sitä, että BI on näkymätön. Pitkät luettelot teknisiä ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä muutamille tehokäyttäjille, eivät ole oleellisia. Operatiiviset työntekijät eivät voi osallistua kolmen päivän luokkakoulutukseen vain jonkin monimutkaisen työkalun oppimista varten.

BI:n on oltava joustava ja upotettavissa erilaisiin prosesseihin. Ratkaisun arkkitehtuurin tulee myös mahdollistaa komponenttien integroimisen muihin teknologioihin, jopa sellaisiin, joita ei vielä ole edes olemassa.

Joustavan käyttöliittymän tulee mahdollistaa yrityksen kaikille käyttäjille, raporttien saamisen lisäksi, helppojen, ratkaisulähtöisten ad hoc-analyysien tekemisen ilman, että täytyy siirtyä erilliseen työkaluohjelmistoon analyysia tai raporttia luomaan.

Tämä vaatimus juontaa siitä, että BI on enemmän kuin pelkkää raportointia. Myös metatiedot, analysointi, suorituskyvyn mittaaminen, paikkatiedon yhdistäminen raportteihin jne. on otettava huomioon.

Raportointi mittaa tapahtumia ja asioita, jotka ovat hyvin ymmärretty ja ennustettavissa. Analyysi puolestaan auttaa kehittämään ymmärrystä. Raportit estävät toistamasta virheitä, mutta analysoinnin ja ennakoinnin avulla voit välttää tekemästä uusia virheitä.

Pelkkä raporttien jakelun parantaminen ei muuta ihmisten käyttäytymistä tai paranna prosesseja. Analytiikka tulisikin rakentaa raportoinnin ohella osaksi yrityskulttuuria. Tämä onnistuu kehittämällä ratkaisuita, joita ihmiset haluavat käyttää ja pitämällä painopisteenä kokeilunhalun lisääminen sekä tutkiva ja leikittelevä lähestymistapa. Millainen on Business Intelligence-kulttuuri sinun yrityksessäsi?

Mikko Muurinen