Arkisto: ‘Linkkitiistai’ -kategoria

Linkkitiistai 22.2.2011

22.2.2011

Helmikuun linkkitiistaissa esittelen päämiehemme Information Buildersin hyödyllisiä tietolähteitä:

Uutisia yrityksestä, tuotteista ja asiakasratkaisuista:

Käyttäjäfoorumi Focal Point on erittäin aktiivinen WebFOCUS- ja iWay-kehittäjien keskustelupalsta, palstalla on jo yli 5500 rekisteröityä käyttäjää ja 90000 viestiä.

Information Builders on tietysti mukana sosiaalisessa mediassa:

Näitä tietolähteitä seuraamalla saat ajantasaista tietoa uusimmista tuoteominaisuuksista, asiakkaiden menestystarinoista ja analyytikkoarvioista.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 25.1.2011

25.1.2011

Tammikuussa on ollut tapana käydä läpi Business Intelligenceen liittyviä ennustuksia kulloisellekin vuodelle. Linkkitiistain kirjoituksissa on tällä kertaa perinteisten näkemysten lisäksi toiveita, pelkoja ja hypetettyjen trendien kritiikkiäkin.

Business Intelligencen viisi pääteemaa vuonna 2011 ovat InformationWeekin Cindi Howsonin mukaan visualisoinnin, mobiililaitteiden ja sosiaalisen median parempi hyödyntäminen, BI:n ulottaminen yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle ja uusien versioiden ja migraatioiden vakava pohtiminen

Data Doghousen Rick Sherman nostaa esille sekä 11 omaa näkemystään tämän vuoden trendeiksi, että 11 eniten hypetettyä trendiä ja analysoi niitä, yhdistäen teemat osuvasti Dave Matthews Bandin ja Led Zeppelinin kappaleisiin.

Information Managementin blogissa profiloidaankin trendien sijaan analyytikkoja, jotka ovat tehneet ennusteita seuraavalle vuodelle, ja yritetään löytää selityksiä kyseisille trendi-ennusteille.

Doug Lautzenheiser kertoo omaa konsulttiyritystään eniten vuonna 2011 työllistävät aiheet: Dashboardit ja vanhojen BI-ratkaisuiden konvertointi selainpohjaisiksi.

Chris Kentouris listaa viisi eniten arvopaperikaupassa vuonna 2011 tuskaa tuottavaa ongelmaa, jotka liittyvät tiedon saatavuuteen ja sen hyödyntämiseen.

Lopuksi vielä Craig Schiffin BeyeNetworkin kolumni, jossa hän esittää kolme toivomusta vuodelle 2011 suorituskyvyn hallintaan liittyen.

 

Nämä aiheet ovat varmasti, jolleivät läpilyöviä trendejä, varmasti keskustelua herättäviä…

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 30.11.2010

30.11.2010

Marraskuun linkkitiistai on taas Master Data -tiistai. Master-tiedon hallinta on tällä hetkellä selvästi kuuma aihe blogeissa ja kolumneissa.

William Sharp kirjoittaa “Data Discovery” -prosessista, joka hyödyllinen keino saada näkemys tietojen nykytilasta. Prosessi ei ole kuitenkaan ihmeratkaisu tiedon laadun hallintaan, master- tiedon hallintaan tai data governanceen.

Master data -hankkeissa usein käsitellään vain omia sisäisiä tietoja, mutta usein unohdetaan master-tiedot, jotka saattavat ollakin kumppaneiden (tavarantoimittajat ja alihankkijat, myyntiedustajat ja jakelijat tai palveluntuottajat)  hallinnassa. Henrik Liliendahl Sørensen alustaa tästä asiasta blogissaan, joka on jatkoa hyvälle kirjoitukselle tiedon ja tiedon laadun tulevaisuudesta. Sørensen jakaa tiedon kolmeen laatuun, globaaliin (jaettu tieto), bilateraaliin (kumppanin kanssa jaettu) ja yksityiseen (oman yrityksen) dataan, joita kaikkia tulee pystyä hallitsemaan ja hyödyntämään liiketoiminnassa.

Niels Lademark Heegaard kirjoittaa Information Managementin kolumnissa siitä, kuinka Master-tiedon hallinta on ennen kaikkea organisaation muutoshanke. Liiketoiminnan on otettava vastuu muutoksesta ja katsoa tekniikoiden yli. Sekä liiketoiminnan että tietohallinnon prosesseja ja käytäntöjä joudutaan usein muuttamaan jotta saadaan master-tiedon hyödyt ulotettua mahdollisimman laajalle.

Liiketoimintatarpeen, tietolähteiden, tietojen volyymien ja jatkokäsittelytarpeiden tunnistaminen ovat kriittisiä elementtejä uuden tietovaraston määrittelyssä. Lyndsay Wise avaa BeyeNetworkin blogissa hieman näiden tekijöiden merkitystä.

 

Lopuksi vielä kymmenen linkin paketti. Hub Designs -blogin parhaat käytännöt-sarja kävi läpi kymmenen erittäin hyvää mallia master-tiedon hallinnan ratkaisuihin.

Hub Designs, Dan Power, 11.10.-22.10.2010:

 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 26.10.2010

26.10.2010

Lokakuun linkkitiistai käsittelee Business Intelligencen parhaita käytäntöjä ja sitä, miten hyödyt saadaan täysimittaisesti käyttöön. Ensin muutama poiminta BeyeNETWORKin eri kolumneista, sitten kolme poimintaa Information Managementin kolumneista.

Jim Gallo kirjoittaa ketterien menetelmien hyödyistä Business Intelligence -hankkeissa. Ketterät menetelmät soveltuvat tämäntyyppisiin hankkeisiin hyvin, sillä niiden perusajatus perustuu liiketoimintatarpeisiin, eikä lähdejärjestelmiin tai dataan. Gallo purkaa uudessa juttusarjassaan myös kaksitoista ketterään BI:hin liittyvää myyttiä, ensin ajatuksen uutuuden ja  dokumentoinnin tarpeettomuuden.

James Taylor pohtii blogissaan BI:n parhaita käytäntöjä. Jos syy BI-välineen hankintaan on se, että saadaan BI-ratkaisu, ollaan hakoteillä. Liiketoiminnan tarpeiden ja päätöksenteon ymmärtäminen on oleellista. Toisessa kirjoituksessaan hän kritisoi markkinointipuheita, joissa yritetään tuoda “tuoreita näkökulmia bisnesanalytiikkaan” argumenteilla, jotka eivät ota päätöksentekoa millään lailla mukaan kuvioon.

Lunastaako Business Intelligence lupauksensa, kysytään Information Managementin kolumnissa. Leah MacMillan vetää yhteen erilaisia menestystekijöitä, joita tarvitaan hyötyjen realisoinnissa. Tiedon saatavuus ja ymmärrettävyys, ennakoivan analytiikkan käyttö kilpailuetuna ja ratkaisuiden luotettavuus ovat avainasemassa. BI otetaan laajamittaisesti käyttöön kun saadaan helposti ajantasaista ja oleellista tietoa. Hyödyt ovat laajimmat kun kaikki pääsevät tietoihin kiinni ja ymmärtävät mitä on tapahtunut ja miksi, jotta voivat tehdä päätöksiä tästä tiedosta.

Toisessa kolumnissa David Rich käsittelee tarkemmin ennakoivaa analytiikkaa kilpailuetuna. useat yritykset käyttävät ennakoivia menetelmiä yksittäisissä ratkaisuissa, mutta vain harvat ovat ottaneet sen useammassa merkityksessä käyttöön luomaan kilpailuetua.

Kevin Quinn esittää 5 menestystekijää BI-hankkeiden onnistumiseen. Käyttäjien ymmärtäminen, klikkausten minimointi, tehokäyttäjien hyödyntäminen niin tiedon tuottajina kuin kuluttajina, mittaamiskulttuurin luominen sekä BI:n näkeminen strategisena päätöksenä ovat merkittävässä asemassa BI-hankkeiden onnistumisessa.

Myös Timo Elliotin blogissa käsitellään Business Intelligencen parhaita käytäntöjä. Business intelligence on liiketoimintaa ja ihmisiä, ei informaatiota ja teknologiaa. Informaatio on hyödytöntä, jollei se muuta tapaa, jolla yritys tekee bisnestä. Teknologia on hyödytöntä, jollei saada ihmisiä hyödyntämään sitä.

 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 28.9.2010

28.9.2010

Syyskuun linkkitiistai keskittyy BI:n olemukseen ja omaksumiseen.

Mitä Business Intelligence itse asiassa on, mihin vedetään rajat ja mitkä asiat eivät käsitteen sisälle kuulu?

Tätä asiaa on viime aikoina pohdittu useassakin julkaisussa. Richard Herchelin mielestä Business Intelligence on tavoite, ei keino. Keskustelussa unohdetaan usein se, onko tietojen, teknologian ja analytiikan tuoma älykkyys (intelligence) tuonut liiketoiminnalle (business) todella tulosta. Intelligent Enterprisen James Kobielus puolestaan miettii, mitä BI ei ole, miten analytiikka tai päätöksenteon tukijärjestelmät -termi suhteutuu BI:hin. CIO:n Thomas Wailgum taas on kerännyt erilaisia liiketoiminnan näkemyksiä käyttäjäorganisaatioista.

FierceCIO:n Caron Carlson johtaa tästä BI:n monimuotoisuudesta ajatuksen siitä, että BI:n tulee olla ketterää (agile), jotta pystytään vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin ja jopa muuttuvaan käsitekenttään. Toisessa kirjoituksessaan hän vetää ajatukset yhteen toteamalla, että samalla kun asiantuntijat jatkavat kinasteluaan siitä, mitä BI oikeastaan tarkoittaa, tuotteiden toimittajat laajentavat koko käsitettä ja lisäävät taas uusia toimintoja osaksi tarjontaa.

Linda Tucci kirjoittaa SearchCIO.comin artikkelissa BI -ratkaisuiden omaksumisesta. Vastuuhenkilöt saattavat hukkua tietoon ja raportteihin, mutta jos ne eivät ole lähtöisin liiketoiminnan tarpeista, ei Business Intelligence onnistu lyömään itseään läpi organisaatiossa. Tärkeintä on saada oikeaa tietoa oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Lyndsay Wise puolestaan käsittelee BeyeNetwork-verkkojulkaisun kirjoituksessaan sitä, kuinka luoda ratkaisuja, jotka ovat käyttäjälähtöisiä ja jotka tukevat erilaisia vuorovaikutus- ja tiedon yhdistämisen muotoja. Tällaisilla ratkaisuilla on suurempi mahdollisuus laajaan omaksumiseen.

 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 31.8.2010

31.8.2010

Elokuun linkkitiistain aiheena on tiedon laatu ja master-tiedon hallinta.

Data Quality Pron artikkelissa Mike Ferguson esittelee yritystason Master Datan hallinnan järjestelmän (Enterprise MDM system) ominaispiirteet, erot yksittäisiin MDM-ratkaisuihin sekä millaisia muutosprosesseja yritystason Master-tiedon hallintajärjestelmissä voidaan hyödyntää. Toisessa saman julkaisun artikkelissa Dylan Jones kuvaa kuinka huono tiedon laatu johtaa kierteeseen, jossa luottamuus tietoon vain lisääntyy ja tiedon laatu jatkaa rapautumistaan. Esimerkkinä hän käyttää UK National Health Service (NHS):n kokemuksia.

Hub Solution Designsin Rob DuMoulin kirjoittaa uusimmassa osassa datan profiloinnista kertovassa sarjassa siitä, miten tietojen profilointi hyödyttää sekä IT:tä että liiketoimintaa.

Data Doghousen Rick Sherman kirjoittaa blogissa sarjaa, jossa käsitellään tietovarastoinnin ja Business intelligencen parissa mahdollisesti ilmeneviä “onnettomia tapauksia”. Elokuun kirjoitus käsittelee huonon tiedon laadun vaikutusta tietovarastoihin ja raportointiin. Tietovarastoinnin yhteydessä tulisi aina mitata tiedon laatua ja johdonmukaisuutta sekä liittää nämä mittarit palvelukuvaukseen. Profiloinnin avulla saadaan eri lähdejärjestelmistä tulevan tiedon tilaa arvioitua. Aiemmassa kirjoituksessaan Sherman kritisoi BI- ja DW-hankkeita, joissa vain toistetaan vanhojen raportointi- ja tietojärjestelmien ominaisuuksia, eikä hyödynnetä uusia mahdollisuuksia.

 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 22.6.2010

22.6.2010

Kesälomien kynnyksellä linkkitiistaihin on kasattu näkökulmia tiedon laadusta ja master-tiedon hallinnasta; niiden vastuukysymyksistä, hyödyistä ja kustannuksista.

BeyeNETWORKin tuoressa artikkelissa Craig Izydor tuo hyvin esille kuinka liiketoimintajohdon on oltava viime kädessä vastuussa tietojen laadusta. Ilman johdon ymmärrystä ja tukea ei tiedon laadun ja luotettavuuden ongelmista päästä. Johdon on luotava yrityksissä tietoisuus siitä, ettei ulkoisen tai sisäisen tiedon huonoa laatua sallita. 

Dan Power perustelee Hub Solution Design Blogissa miksi master-data -ratkaisut ovat järkeviä. On hyvä olla olemassa oikeasti neutraali paikka asiakas-, tuote- ja muiden master-tietojen hallintaan. CRM-ja ERP-järjestelmiä ei vain ole suunniteltu käsittelemään master-dataa tehokkaasti. Niissä ei ole tietojen laadun hallinnan prosesseja koko yrityksen master-tietojen täydelliseen, ajantasaiseen ja yhdenmukaiseen hallintaan.

Samassa blogissa käsiteltiin viime vuonna master-tiedon merkitystä operatiiviselle Business Intelligencelle. Reaali-aikainen raportointi tuo erilaisia vaatimuksia MDM-ratkaisuille kuin operatiivisten järjestelmien tarpeet.

International Association for Information and Data Quality (IAIDQ) :n uutiskirjeessä professori Carlo Batini ja tutkija Monica Scannapieco käyvät perusteellisesti läpi kuinka suoritetaan kustannus-hyöty-analyysejä tiedon laadun alueella. Artikkelissa kerrotaan, miten mitataan puutteellisen tiedon laadun aiheuttamat kustannukset, kustannukset tiedon laadun parantamistyöstä ja hyödyt tällaisesta parantamisesta. 

Muutkin IDQ Newsletterin artikkelit ovat mielenkiintoista ja osuvaa luettavaa tiedon laadun aihepiiristä kiinnostuneille.

Lopuksi Wayne Eckerson vastaa TDWI:n sivuilla seitsemään yleisimpään master-tiedon hallinnan hankkeista kysyttyyn kysymykseen:

1. Mikä on paras paikka aloittaa MDM-hanke?
2. Miten rahoittaa MDM-hanke?
3. Millainen arkkitehtuurin tulisi olla?
4. Mikä rooli tietovarastolla on?
5. Mitä organisatorisia sudenkuoppia tulee vastaan?
6. Mitä teknisiä sudenkuoppia tulee vastaan?
7. Miten toteuttaa onnistunut MDM-hanke?

 

Näiden linkkien myötä toivotan kaikille lukijoille oikein hauskaa Juhannusta!

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 27.4.2010

27.4.2010

Huhtikuun linkkitiistaihin kerääntyi paljon materiaalia Gartnerin vuotuisesta Business Intelligence -konferenssista (http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1118023). Varsinkin Intelligent Enterprise -verkkojulkaisu on kattanut monenlaisesta näkökulmasta tilaisuudessa käsiteltyjä aiheita ja trendejä.

Doug Henchen ja Rajan Chandras käsittelevät molemmat Gartnerin näkemystä BI-järjestelmien omistamiskustannuksista. Loppupäätelmänä on, että asiakkaiden tulee ymmärtää kaikki kustannusten komponenttien, esim. lisenssien, työn, infrastruktuurin ja ylläpidon osuudet ja vaikutukset kokonaisuuteen.

Gartnerin seminaarissa käsiteltiin myös järjestelmien hankintoja ja sen yhteydessä tehtäviä sopimuksia, lisenssi- ja ylläpitomalleja. On varottava joutumasta epäedulliseen lukkiutumis-suhteesen toimittajan kanssa, huomioitava tulevat ylläpitomaksut, huolehdittava ja ettei osteta “hyllylisenssejä”. On aina oleellista myös miettiä mitkä omista vaatimuksista ovat oikeita ja kuinka kriittistä on, että kukin toiminnallisuus toteutetaan kuin on vaadittu. Usein liiketoiminnan ja IT:n yhteistyöllä voidaan saavuttaa uusia toimintatapoja tai “oikopolkuja” ja siten kustannussäästöjä.

“Pelastaako erillinen Data Warehouse Appliance tietovarastosi?”, oli analyytikko Donald Feinbergin kysymys, johon hän itse vastasi lyhyesti: Ei. Huonoa tiedon laatua tai tietovarastosuunnittelua ei pystytä peittämään laitteisto/softa-ratkaisuilla.

Myös muissa julkaisuissa käsiteltiin samaa tilaisuutta, ohessa pari poimintaa. SearchCIO:n blogissa Summitin keskeiset aihepiirit on vedetty hyvin ja tiiviisti yhteen. Emiel van Bockel puolestaan julkaisi omat muistiinpanonsa Lontoon seminaarista.

Viimeisenä vielä Doug Henchenin hauska artikkeli päämiehemme Information Buildersin toimitusjohtajasta Gerry Cohenista. Gerry on todellinen hands-on-johtaja, artikkelissa ei välttämättä edes paljastu missä mittakaavassa…
;)

 

Hyvää keväänjatkoa ja Vappua!

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 23.3.2010

23.3.2010

Maaliskuun linkkitiistain kirjoituksessa käsitellään montaa aihetta: päätöksenteon tukea, tiedon laatua, epäonnistuneita visualisointeja, BI – mashupeja, sekä uusimpia trendejä.

Ensimmäinen linkki pitää sisällään oikeastaan kolmella sivustolla käydyn keskustelun.
on target -blogissa vedetään yhteen ja kommentoidaan keskustelua, joka käynnistyi James Taylorin kommentteista Stephen Few:n blogikirjoitukseen. Kirjoituksessa keskitytään siihen, miten useimmat BI hankkeet ovat vain IT:n yrityksiä yhdistää suuret määrät ajan kuluessa kerättyä tietoa. Tämän takia suurin osa  BI-työkaluista on vääriä valintoja päätöksenteon tukeen.

Data Quality Pro Expert Journalissa Dylan Jones antaa vinkkejä siihen, miten saadaan tiedon laadun hankeet haluttaviksi, sen sijaan, että ajettaisiin näitä hankkeita kovassa muutosvastarintassa kuin käärmettä pyssyyn. Projektit onnistuvat, jos yksittäiset työntekijät hyötyvät konkreettisesti käyttöön otettavista tietojen laatua parantavista prosesseista.

EagerEyes on Robert Kosaran ylläpitämä nettisivusto, jossa käsitellään tiedon visualisointia ja visuaalista viestintää. Hyvien käytäntöjen lisäksi blogissa esitellään välillä varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos tietojen visualisoinnissa ei pidä järkeä mukana. Ohessa muutama tällainen esimerkki:

Seth Grimes on kirjoittanut artikkelin Business Intelligence -mashupeista, joiden avulla voidaan laajentaa itsepalveluna tarjottavaa BI:tä. Niiden avulla käyttäjät voivat nähdä ja tehdä enemmän, sekä myös käsitellä tarvittaessa helposti kolmansien osapuolten tietoja, ilman, että uusien tietolähteiden tai siilojen luomista tarvittaisiin. BI-mashupit voivat lisätä käyttäjien tyytyväisyyttä, parantaa heidän toimintakykyään ja vähentää tukikustannuksia.

Poimin myös kaksi BeyeNETWORKin artikkelia, joissa pohditaan trendejä ja suuntauksia Business Intelligence -markkinoilla.

Lyndsay Wise on koonnut TDWI:n vuotuisessa BI-konferenssissa käymistään keskusteluista esityksestä yhteen yleisiä suuntauksia  BI-markkinoilla. Tekniikoista nousevat esiin mm. Data Warehouse -laitteet, upotettu analytiikka, tiedonhallinnan alustat, interaktiivinen tiedon visualisointi. Keskeinen seikka on myös se, että yrityksissä pyritään yhä enemmän käyttämään Business Intelligenceä luomaan lisäarvoa liiketoiminnalle.

Steve Dine pohtii puolestaan kolumnissaan, ovatko ryhmätyöominaisuudet ja yhteisen näkemyksen muodostaminen seuraava iso juttu BI-maailmassa?

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 23.2.2010

23.2.2010

Helmikuun linkkitiistain kirjoitus on ensimmäinen uudella blogialustalla. Googlen Blogger sai vaihtua WordPressiin… Tällä kerralla nostan esille BI -ratkaisuiden  erittäin keskeisen teeman – kuinka saadaan ratkaisu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja myös houkuttelevaksi käyttää.

UX Magazinen Max Steenbergen nostaa esille seikkoja, joita erityisesti dashboardien tai mittaristojen käyttöliittymien suunnittelussa ja sommittelussa tulisi ottaa huomioon. Saman julkaisun Theresa Neil  vetää erittäin hyvin yhteen käyttöliittymätyypit, joita nettipohjaisten sovellusten suunnittelussa voidaan hyödyntää. Katso erityisesti Theresan esimerkki Slideshare-esitys sivun loppuosassa. Theresan ja Bill  elokuussa 2009 pitämien esitelmien kalvosarjat ovat myös erittäin hyödyllisiä lisiä aihepiiriin.

Jakob Nielsenin useit.com on tietysti käytettävyyden kehittämisen keskeinen tietolähde. Oheiset kirjoitukset ovat oivia aloituspisteitä laajan aiheen pariin.

Lopuksi vielä kaksi sivustoa, joista saa paljon hyviä ajatuksia ja vinkkejä: Suomalainen UI Pattern Factory kerää hyviä esimerkkejä erilaisista käyttöliittymäelementeistä ja neuvoo milloin ja miten kutakin tulee käyttää. Stephen Few kirjoittaa Visual Business Intelligence -blogiinsa tavanomaista bloggailua syvemmin Business Intelligence -ratkaisuiden käytettävyydestä ja tietojen visualisoinnista. Few’n kirjat kuuluvat tietysti suositeltavaan alan kirjallisuuteen.

Näitä vinkkejä kannattaa käydä läpi kun arvioidaan nykyisen mittariston toimivuutta, suunnitellaan uutta tai vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja toteutukseen. 

Mikko Muurinen