Arkisto: ‘Linkkitiistai’ -kategoria

Linkkitiistai 22.6.2010

22.6.2010

Kesälomien kynnyksellä linkkitiistaihin on kasattu näkökulmia tiedon laadusta ja master-tiedon hallinnasta; niiden vastuukysymyksistä, hyödyistä ja kustannuksista.

BeyeNETWORKin tuoressa artikkelissa Craig Izydor tuo hyvin esille kuinka liiketoimintajohdon on oltava viime kädessä vastuussa tietojen laadusta. Ilman johdon ymmärrystä ja tukea ei tiedon laadun ja luotettavuuden ongelmista päästä. Johdon on luotava yrityksissä tietoisuus siitä, ettei ulkoisen tai sisäisen tiedon huonoa laatua sallita. 

Dan Power perustelee Hub Solution Design Blogissa miksi master-data -ratkaisut ovat järkeviä. On hyvä olla olemassa oikeasti neutraali paikka asiakas-, tuote- ja muiden master-tietojen hallintaan. CRM-ja ERP-järjestelmiä ei vain ole suunniteltu käsittelemään master-dataa tehokkaasti. Niissä ei ole tietojen laadun hallinnan prosesseja koko yrityksen master-tietojen täydelliseen, ajantasaiseen ja yhdenmukaiseen hallintaan.

Samassa blogissa käsiteltiin viime vuonna master-tiedon merkitystä operatiiviselle Business Intelligencelle. Reaali-aikainen raportointi tuo erilaisia vaatimuksia MDM-ratkaisuille kuin operatiivisten järjestelmien tarpeet.

International Association for Information and Data Quality (IAIDQ) :n uutiskirjeessä professori Carlo Batini ja tutkija Monica Scannapieco käyvät perusteellisesti läpi kuinka suoritetaan kustannus-hyöty-analyysejä tiedon laadun alueella. Artikkelissa kerrotaan, miten mitataan puutteellisen tiedon laadun aiheuttamat kustannukset, kustannukset tiedon laadun parantamistyöstä ja hyödyt tällaisesta parantamisesta. 

Muutkin IDQ Newsletterin artikkelit ovat mielenkiintoista ja osuvaa luettavaa tiedon laadun aihepiiristä kiinnostuneille.

Lopuksi Wayne Eckerson vastaa TDWI:n sivuilla seitsemään yleisimpään master-tiedon hallinnan hankkeista kysyttyyn kysymykseen:

1. Mikä on paras paikka aloittaa MDM-hanke?
2. Miten rahoittaa MDM-hanke?
3. Millainen arkkitehtuurin tulisi olla?
4. Mikä rooli tietovarastolla on?
5. Mitä organisatorisia sudenkuoppia tulee vastaan?
6. Mitä teknisiä sudenkuoppia tulee vastaan?
7. Miten toteuttaa onnistunut MDM-hanke?

 

Näiden linkkien myötä toivotan kaikille lukijoille oikein hauskaa Juhannusta!

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 27.4.2010

27.4.2010

Huhtikuun linkkitiistaihin kerääntyi paljon materiaalia Gartnerin vuotuisesta Business Intelligence -konferenssista (http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1118023). Varsinkin Intelligent Enterprise -verkkojulkaisu on kattanut monenlaisesta näkökulmasta tilaisuudessa käsiteltyjä aiheita ja trendejä.

Doug Henchen ja Rajan Chandras käsittelevät molemmat Gartnerin näkemystä BI-järjestelmien omistamiskustannuksista. Loppupäätelmänä on, että asiakkaiden tulee ymmärtää kaikki kustannusten komponenttien, esim. lisenssien, työn, infrastruktuurin ja ylläpidon osuudet ja vaikutukset kokonaisuuteen.

Gartnerin seminaarissa käsiteltiin myös järjestelmien hankintoja ja sen yhteydessä tehtäviä sopimuksia, lisenssi- ja ylläpitomalleja. On varottava joutumasta epäedulliseen lukkiutumis-suhteesen toimittajan kanssa, huomioitava tulevat ylläpitomaksut, huolehdittava ja ettei osteta “hyllylisenssejä”. On aina oleellista myös miettiä mitkä omista vaatimuksista ovat oikeita ja kuinka kriittistä on, että kukin toiminnallisuus toteutetaan kuin on vaadittu. Usein liiketoiminnan ja IT:n yhteistyöllä voidaan saavuttaa uusia toimintatapoja tai “oikopolkuja” ja siten kustannussäästöjä.

“Pelastaako erillinen Data Warehouse Appliance Rescue tietovarastosi?”, oli analyytikko Donald Feinbergin kysymys, johon hän itse vastasi lyhyesti: Ei. Huonoa tiedon laatua tai tietovarastosuunnittelua ei pystytä peittämään laitteisto/softa-ratkaisuilla.

Myös muissa julkaisuissa käsiteltiin samaa tilaisuutta, ohessa pari poimintaa. SearchCIO:n blogissa Summitin keskeiset aihepiirit on vedetty hyvin ja tiiviisti yhteen. Emiel van Bockel puolestaan julkaisi omat muistiinpanonsa Lontoon seminaarista.

Viimeisenä vielä Doug Henchenin hauska artikkeli päämiehemme Information Buildersin toimitusjohtajasta Gerry Cohenista. Gerry on todellinen hands-on-johtaja, artikkelissa ei välttämättä edes paljastu missä mittakaavassa…
;)

 

Hyvää keväänjatkoa ja Vappua!

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 23.3.2010

23.3.2010

Maaliskuun linkkitiistain kirjoituksessa käsitellään montaa aihetta: päätöksenteon tukea, tiedon laatua, epäonnistuneita visualisointeja, BI – mashupeja, sekä uusimpia trendejä.

Ensimmäinen linkki pitää sisällään oikeastaan kolmella sivustolla käydyn keskustelun.
on target -blogissa vedetään yhteen ja kommentoidaan keskustelua, joka käynnistyi James Taylorin kommentteista Stephen Few:n blogikirjoitukseen. Kirjoituksessa keskitytään siihen, miten useimmat BI hankkeet ovat vain IT:n yrityksiä yhdistää suuret määrät ajan kuluessa kerättyä tietoa. Tämän takia suurin osa  BI-työkaluista on vääriä valintoja päätöksenteon tukeen.

Data Quality Pro Expert Journalissa Dylan Jones antaa vinkkejä siihen, miten saadaan tiedon laadun hankeet haluttaviksi, sen sijaan, että ajettaisiin näitä hankkeita kovassa muutosvastarintassa kuin käärmettä pyssyyn. Projektit onnistuvat, jos yksittäiset työntekijät hyötyvät konkreettisesti käyttöön otettavista tietojen laatua parantavista prosesseista.

EagerEyes on Robert Kosaran ylläpitämä nettisivusto, jossa käsitellään tiedon visualisointia ja visuaalista viestintää. Hyvien käytäntöjen lisäksi blogissa esitellään välillä varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, jos tietojen visualisoinnissa ei pidä järkeä mukana. Ohessa muutama tällainen esimerkki:

Seth Grimes on kirjoittanut artikkelin Business Intelligence -mashupeista, joiden avulla voidaan laajentaa itsepalveluna tarjottavaa BI:tä. Niiden avulla käyttäjät voivat nähdä ja tehdä enemmän, sekä myös käsitellä tarvittaessa helposti kolmansien osapuolten tietoja, ilman, että uusien tietolähteiden tai siilojen luomista tarvittaisiin. BI-mashupit voivat lisätä käyttäjien tyytyväisyyttä, parantaa heidän toimintakykyään ja vähentää tukikustannuksia.

Poimin myös kaksi BeyeNETWORKin artikkelia, joissa pohditaan trendejä ja suuntauksia Business Intelligence -markkinoilla.

Lyndsay Wise on koonnut TDWI:n vuotuisessa BI-konferenssissa käymistään keskusteluista esityksestä yhteen yleisiä suuntauksia  BI-markkinoilla. Tekniikoista nousevat esiin mm. Data Warehouse -laitteet, upotettu analytiikka, tiedonhallinnan alustat, interaktiivinen tiedon visualisointi. Keskeinen seikka on myös se, että yrityksissä pyritään yhä enemmän käyttämään Business Intelligenceä luomaan lisäarvoa liiketoiminnalle.

Steve Dine pohtii puolestaan kolumnissaan, ovatko ryhmätyöominaisuudet ja yhteisen näkemyksen muodostaminen seuraava iso juttu BI-maailmassa?

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 23.2.2010

23.2.2010

Helmikuun linkkitiistain kirjoitus on ensimmäinen uudella blogialustalla. Googlen Blogger sai vaihtua Wordpressiin… Tällä kerralla nostan esille BI -ratkaisuiden  erittäin keskeisen teeman – kuinka saadaan ratkaisu mahdollisimman helppokäyttöiseksi ja myös houkuttelevaksi käyttää.

UX Magazinen Max Steenbergen nostaa esille seikkoja, joita erityisesti dashboardien tai mittaristojen käyttöliittymien suunnittelussa ja sommittelussa tulisi ottaa huomioon. Saman julkaisun Theresa Neil  vetää erittäin hyvin yhteen käyttöliittymätyypit, joita nettipohjaisten sovellusten suunnittelussa voidaan hyödyntää. Katso erityisesti Theresan esimerkki Slideshare-esitys sivun loppuosassa. Theresan ja Bill  elokuussa 2009 pitämien esitelmien kalvosarjat ovat myös erittäin hyödyllisiä lisiä aihepiiriin.

Jakob Nielsenin useit.com on tietysti käytettävyyden kehittämisen keskeinen tietolähde. Oheiset kirjoitukset ovat oivia aloituspisteitä laajan aiheen pariin.

Lopuksi vielä kaksi sivustoa, joista saa paljon hyviä ajatuksia ja vinkkejä: Suomalainen UI Pattern Factory kerää hyviä esimerkkejä erilaisista käyttöliittymäelementeistä ja neuvoo milloin ja miten kutakin tulee käyttää. Stephen Few kirjoittaa Visual Business Intelligence -blogiinsa tavanomaista bloggailua syvemmin Business Intelligence -ratkaisuiden käytettävyydestä ja tietojen visualisoinnista. Few’n kirjat kuuluvat tietysti suositeltavaan alan kirjallisuuteen.

Näitä vinkkejä kannattaa käydä läpi kun arvioidaan nykyisen mittariston toimivuutta, suunnitellaan uutta tai vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja toteutukseen. 

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 26.1.2010

26.1.2010

Tässä linkkitiistain kirjoituksessa käydään läpi muutamia Business Intelligenceen ja data-integraatioon liittyviä ennustuksia vuodelle 2010. Kirjoituksissa on hyvin monenlaisia näkemyksiä tulevasta vuodesta ja tulevaisuden suuntauksista.

BeyeNETWORKin kolumnissa Suresh Katta nostaa seuraaviksi trendeiksi mm. analytiikan nousemisen osaksi yritysten ydinstrategioita, mobiilikäytön lisääntymisen sekä visualisoinnin ja käyttöliittymäparannusten tuovan lisää käyttäjäkuntaa. Rajesh Ramaswamy puolestaan arvioi Business Intelligencen venyttävän rajojaan ja ilmenemään yhä mobiilimpana ja muihin järjestelmiin upotetumpana.

Focus-foorumin Michael E. Dortch arvioi Business intelligencen muuttuvan mm. yhä näkymättömämmäksi ja laajemmin käytetyksi. Hän arvioi myös Cloud-mallin yleistyvän ja yhteyksien ryhmätyövälineisiin lisääntyvän.

Intelligent Enterprisen Cindy Howson ennustaa mm. muistinvaraisten tietovarastojen ja Cloud-mallin yleistyvän. Hänen mukaansa myös pienet ja keskisuuret yritykset alkavat hyödyntää BI:tä enemmän.
Seth Grimes ei tee tälle vuodelle ennustuksia, sen sijaan hän kertoo, mitä aiheita tulee käsittelemään vuonna 2010. Listalle mahtuvat esim. tiedon epävarmuus, lukujen väärin tulkitseminen ja tekstitiedon visualisointi.

Forresterin analyytikko James Kobielus arvioi itsepalveluna saatavan operatiivisen BI:n nostavan informaatiotyöntekijän takaisin kuskin paikalle. Myös hän arvioi käyttäjäystävällisen ennustemallien käyttämisen lyövän läpi tänä vuonna.

ebizQ:n Nenshad Bardoliwallan ennustuksissa nousee esiin luottamus siihen, että reaali-aikainen ja ennusteisiin kykenevä BI alkaa vihdoin lunastaa siihin kohdistettuja odotuksia. Hän ennustaa myös pyörittelytoiminnallisuuksien jäävän taka-alalle kun keskitytään päätöksentekoa tukevien järjestelmien rakentamiseen.

Rick Sherman ennustaa The Data Doghouse-blogissaan mm. data-integraation tarpeen ja kysynnän ylittävän toteuttamiskapasiteetin, aiheen kasvavan perinteisen ETL- ja tietovarasto-ajattelun ulkopuolelle, sekä ETL:n “väärinkäytön” kasvavan vuonna 2010.

Lopuksi vielä yhdet ennustukset ranskaksi: MagIT:n Jean-Michel Franco ennustaa tulevan vuosikymmenen ratkaisuiden tuovan mm. uusia jakelumuotoja, ennustettavuutta, lisäävän itsepalvelua ja myös antavan käyttäjille mahdollisuuden rikastaa tietoa.

Nähtäväksi jää, kuinka hyvin nämä ennustukset tulevat toteutumaan kuluvana vuonna…

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 22.12.2009

22.12.2009

Joulun lähestyessä linkkitiistain linkeissä perehdytään tiedon laadun tärkeyteen niin Business Intelligence -ratkaisuissa kuin yleensä liiketoiminnassa.

Hub Solution Designsin blogissa Dan Power käy läpi tutkimuksia, joissa on tutkittu useaan kertaan tallennetun tiedon kustannusvaikutuksia. Duplikaattitieto voi olla todellinen kustannustekijä mm. siinä, että se saattaa lisätä postituskuluja, aiheuttaa tyytymättömyyttä asiakkaissa, aikaansaada manuaalista korjaustyötä, vaikeuttaa uusien järjestelmien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä lisätä päällekkäistä työtä. Esimerkiksi eräs tutkimus paljasti, että keskimäärin yksittäinen duplikaattitieto sairaalan potilastietojärjestelmissä maksaa organisaatiolle n. 96 dollaria. Useat tutkimukset osoittavat, että ennen tiedon laadun ja master tiedon hallinnan kehittämistä duplikaattitietoa saattaa olla jopa 10-20 % kaikesta tietojärjestelmien tiedoista.

BeyeNETWORKin jutussa tarkastellaan, kuinka tiedon laadun parantaminen pienentää yritysten riskejä, mahdollistaa yritysten kasvaa ja skaalautua, sekä pienentää epävarmuustekijöitä päätöksenteossa. Jutussa annetaan käytännön ohjeita lähestymistavan valintaan sekä organisointiin. Lähestymistapoja John Thuma linjaa kolme: ei tehdä mitään, “do nothing approach (DNA)”, korjataan tiedon laatua integraatiovaiheessa, “fix it in integration or ETL” (FINE), tai valvotaan tiedon laatua lähdejärjestelmissä, “source system governance”

Vanhempi artikkeli hollantilaisen konsulttiyrityksen newsletterissä vuodelta 2006 pitää sisällään vieläkin ajankohtaisia teesejä tiedon laadusta. Artikkeli vetää yhteen tiedon laadun hallinnan perusteita, kuten sitä, että tiedon laadun parantaminen on prosessi, ei projekti. Tieto ei ole vain järjestelmien sivutuote, vaan sitä tulisi pitää strategisena resurssina. Artikkelissa tulee hyvin myös esille se, että tiedon laadun hallinta on kilpailuedun keskeinen osa.

Data Quality Pro -verkkoyhteisön blogissa kerrotaan kyselystä, jossa tutkittiin tiedon laadun prosesseista Business Intelligence -ratkaisuiden yhteydessä. Suuri osa vastanneista oli tyypillisessä tilanteessa: on toteutettu päätöksen tekoa tukevia BI-järjestelmiä, mutta päätösten ja järjestelmän tiedon laatuun ei olla kiinnitetty huomiota. 50 % vastanneista kertoi, että BI-järjestelmässä on havaittu vakavia tiedon laatuun liittyviä ongelmia.

Uudet linkit seuraavan kerran vuoden 2010 puolella. Oikein hyvää joulua kaikille!

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 24.11.2009

24.11.2009

Linkkitiistai on jälleen lukutiistai.

Tieteiden historiaa on hyvä tarkastella aika ajoin, jotta tämänhetkisiin ratkaisuihin esim. tietotekniikassa saadaan perspektiiviä. Perustarpeet tietojen välittämisessä ovat olleet aina samankaltaisia. Seuraavat kirjat käyvät läpi luonnontieteiden, avaruuskilvan ja tietotekniikan historiaa tuoreista näkökulmista:

Susiluoto, Ilmari (2006): Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys
http://wsoy.fi/yk/products/show?isbn10=951-0-31431-5

Ilpo Lagerstedt (2008): Rakettimiehiä – Kilpajuoksu Kuuhun.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjat/?action=kirja&pid;=1088

Bryson, Bill (2006): Lyhyt historia lähes kaikesta
http://wsoy.fi/yk/products/show?isbn10=951-0-30972-9

Suuruuden laskuoppi -kirjassa Ilmari Susiluoto käy läpi Neuvostoliiton koko tietoteknisen kehityksen salaisimmista it-sotateollisuus-hankkeista yleisempään tietoyhteiskuntaan. Susiluoto kertoo seikkaperäisesti ja selvästi intohimolla tarinaa ihmisistä itänaapurin tietoteknisen kehityksen taustalla. Kirja tuo aivan uuden perspektiivin aiempiin länsimaisiin tietoteknisiin historiikkeihin.

Ilpo Lagerstedtin Rakettimiehiä-kirjassa käydään läpi avaruuden valloituksen historia toisen maailmansodan lopusta alkaen. Kirja tarjoaa mielenkiintoista ja ihmiskeskeistä tietoa esim. kuulennoista ja avaruusohjelmien vaiheista. Tarinaa kerrotaan kiehtovasti mutta seikkaperäisesti. Kirjan miinuspuolena on se, että se on häpeällisen huonosti toimitettu. Kirjassa niin paljon kirjoitusvirheitä, että tulee mieleen, onko sitä oikoluettu lainkaan. Kirjaa voi siis suositella vain niille, jotka pystyvät sivuuttamaan poikkeuksellisen paljon kirjoitusvirheitä.

Bill Bryson käy läpi luonnontieteiden suuria arvoituksia läpi kirjassaan Lyhyt historia lähes kaikesta. Erittäin helppolukuinen, viihdyttävä ja hyvin käännetty kirja, joka koostaan huolimatta pitää hallussaan loppuun saakka. Bryson korostaa sattuman vaikutusta sekä sitä, ettei ihminen ole minkään kehitysprosessin huipentuma.

Joulun vapaiden lähestyessä on hyvä varata lukemista etukäteen… Mars kirjastoon näitä kirjoja metsästämään.

Hyviä lukuhetkiä,
Mikko Muurinen

Linkkitiistai 27.10.2009

27.10.2009

Linkkitiistain lokakuun linkeissä tutustutaan kahteen tutkimukseen, mobiililaitteisiin, BI-investointien hyödyntämiseen sekä Business Intelligence -ratkaisuiden käytettävyyteen.

TDWI:n artikkelissa vedetään yhteen Aberdeen Groupin tutkimusta parhaista BI-käytännöistä laman aikana. Taantumasta selviämiseen tarvitaan sekä strategisia toimia, organisaation kykyä ja mahdollistavia teknologioita. Tutkittujen yritysten suunnittelemat toimet olivat myynnin analysointi ja vahvimmille markkinoille paneutuminen sekä kasvun optimointi ilman lisäpääomaa. BeyeNetworkin artikkelissa John Colbert käy läpi BPM Partnersin tekemää tutkimusta kuinka budjetointia ja suunnittelua hoidetaan keskisuurissa yrityksissä. Tutkimus nostaa esiin monta saavutettua etua suorituskyvyn hallinnan ratkaisuiden hyödyntämisestä excel-pyörittelyn sijaan.

Toisessa TDWI:n jutussa Carl Weinschenk tarkastelee, kuinka mobiililaitteet muuttavat Business Intelligencen roolia ja hyödyntämistä. BI:n mobilisointi vaatii yritykseltä perusteellisempia muutoksia kun vain uusien teknologioiden hankkimista. On tärkeää vakavasti tarkastella koko Business Intelligence -aluetta ja infrastruktuuria.

Financial Chroniclen artikkeli käsittelee sitä, kuinka tärkeää on hyödyntää yritysten sisäistä informaatiota siten, että sen avulla pystytään lisäämään kyvykkyyttä. BI:llä voi olla ratkaiseva rooli yritysten päätöksenteossa. Artikkelissa pohditaan mm. Business Intelligencen käytettävyyttä, tiedon saatavuutta ja BI:n käyttöä Saas-palveluna.

Hieman vanhempi, mutta vielä hyvin ajankohtainen juttu löytyy destinationCRM.com-verkkojulkaisusta. Siinä käsitellään neljää suunnitteluperiaatetta, joiden avulla Business Intelligence -järjestelmien käytettävyytä voidaan lisätä.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 29.9.2009

29.9.2009

Silvio Berlusconin syntymäpäivän linkit käsittelevät tiedon laadun merkitystä ja tiedon mahdollisimman hyvää hyödyntämistä.

SearchDataManagement.com kertoo Gartnerin tekemästä tutkimuksesta, jossa 140 amerikkalaista yritystä arvioi sitä, kuinka paljon huonolaatuinen tieto maksaa yritykselle vuodessa. Tutkimus kertoo keskimääräisten summien olevan valtavia, jopa 8.2 miljoonaa dollaria vuodessa keskimääräisessä yrityksessä.

Gopal Shenoyn blogissa pohditaan sitä, miten monissa yrityksissä on herätty siihen, että hyviä päätöksiä varten on kerättävä tietoa, mutta asiaa ei viedä pohtien loppuun saakka. Loppujen lopuksi pelkkä data ei autakaan päätöksenteossa, sillä pelkkä keräämisen takia kerätty tieto ei tue sen perusteella toimimista.

Datan tärkeyttä yrityksen pääomana käsitellään puolestaan eri näkökulmista kolmessa BeyeNetworkin artikkelissa ja blogissa. Euro pystytään käyttämään vain kerran, yrityksen avainhenkilöt saattavat olla muualla huomenna, mutta hyvin hallittu tietämys ei kulu käytettäessä. Jos yrityksen suonissa virtaava data on virheellistä, ei yritys voi menestyä. Johdonmukaisen informaation ja raportoinnin tuottamisen on oltava jatkuva prosessi, ei kertatyö. Mitä sitten pitäisi tehdä huonolle tiedolle? Pitäisikö dataa puhdistaa esimerkiksi tietovarastoon vietäessä vai vasta sieltä ulos haettaessa? Joskus tietoisuus huonolaatuisesta datasta voi auttaa paljonkin yritysten prosessien ja järjestelmien kehittämisessä.

Data Doghousen People, Process & Politics -sarjan viimeisimmässä osassa pohditaan integraatio-osaamiskeskuksen perustamisen erilaisten lähtökohtien ja organisointimallien hyviä ja huonoja puolia.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 11.8.2009

11.8.2009

Kesälomien jälkeen on taas aika käydä läpi useita hyviä Business Intelligence- ja integraatio-aiheisia kirjoituksia. Linkit vievät kirjoituksiin, jotka käsittelevät Business Intelligencen hyötyjä ja niiden mittaamista, hyvää tietoa ja sen hallintaa sekä edellytyksiä onnistuneeseen data-integraatioon.

Sarah Burnett kirjoittaa vuoden takaisessa blogissaan siitä, miten tärkeää on esittää tieto sillä tavoin, että niiden perusteella on mahdollisimman helppo toimia. Tiedon pitää olla relevanttia, sidoksissa muihin muuttujiin, kerätty useasta luotettavasta lähteestä ja toimitettu oikeaan aikaan. Mitä helpompaa tietoa on käyttää laajalti ja ryhmän viisautta keräten, sen paremmin sen pohjalta tehdyt päätökset tukevat liiketoimintaa.

Sekä Dorothy Millerin että Peter Thomasin kirjoitukset antavat hyviä vinkkejä siihen, mitä asioita kannattaa mitata BI:n hyödyn arvioinnissa. Hyvä BI antaa käyttäjille mahdollisuuden tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä. Tästä syntyvät vaikutukset saattavat olla yrityksen kannalta massiivisia.

BI Question Blogissa Timo Elliott vetää yhteen onnistuneen BI:n edellytyksiä. Standardoimalla ja rationalisoimalla BI koko yrityksessä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, parempi hallinta tietoon sekä parempi tuki liiketoiminnan tavoitteiden seurannalle. Näistä seuraa suoria kilpailuetuja.

Datan hallinnasta on kirjoitettu muutamassa blogissa. Markkinoinnin asiantuntija Mary Schmidt arvioi sitä, miten tärkeää on, että yrityksellä on hyvää dataa. Mitä kaikkea tiedon hallinta oikein on, kysytään puolestaan BeyeNetworkin blogissa.

Data Doghousen People, Process & Politics -sarja on päivittynyt kolmella uudella kirjoituksella. Rick Sherman jatkaa aihetta kertomalla edellytyksistä, joilla taataan data-integraation hyöty liiketoiminnalle. Tarvitaan konkreettisia liiketoiminta-ongelmia, joita lähdetään ratkomaan. Integraatioratkaisuiden hankinta-portfoliolla voidaan taata integraatioratkaisuiden hyödynnettävyys yli liiketoiminta- ja it-sektorien. Integraatio-kompetenssi-keskuksen avulla voidaan organisoida ja järkeistää integraatioponnistukset koko yrityksen tasolla.

Mikko Muurinen