Arkisto: ‘Business Intelligence’ -kategoria

Kiitos vuodesta 2011!

31.12.2011

Vuodenvaihde on otollinen kohta vetää yhteen vuoden aikana tapahtunut. (Meillä on itse asiassa vuoden aikana kaksikin otollista kohtaa, sillä Infobuildin tilivuosi vaihtuu vasta maalis- huhtikuun vaihteessa. Joten voimme tehdä analysointia myös keväällä… )

Vuosi 2011 toi mukanaan InfoBuildille uusia asiakkaita ja mielenkiintoisia hankkeita, olemassa olevien asiakkaiden uusia projekteja, paljon myyntikäyntejä, sopimusneuvotteluja ja demojen tekemistä, Human Capital -tutkimuksen tekemistä, tapahtumia ja muita markkinointitoimia, koulutuksia, tiivistä yhteistyötä Information Buildersin kanssa, uutta henkilökuntaa ja uusia kumppaneita. Itse summaisin vuoden kolmeen sanaan: haastavaa mutta hauskaa!

Tänä vuonna kuulimme paljon mielenkiintoisia esityksiä ja haastatteluja suoraan asiakkailtamme ja kumppaneiltamme.
Asiakkaistamme Kela oli puhumassa käyttäjäyhdistys FUSEn kevättapahtumassa ja Information Builderin Summit 2011 -tapahtumassa Dallasissa, Tallink ja Viron Poliisi puolestaan syksyn Information Builders Nordic Summitissa. Newsletterissämme vuonna 2011 kuulimme kuinka Esmerk (12/11), Suomen Akatemia (08/11) ja Viron poliisi (04/11) hyödyntävät ratkaisujamme.

Vuoden 2011 Newslettereissä saimme kuulla myös kuinka kumppanimme Logica (08/11)  ja Polar Cape (12/11) näkevät Business Intelligencen, tiedon laadun ja master datan hallinnan hyödyt liiketoiminnassa.

Päämiehemme Information Builders pärjäsi erinomaisesti monessa analyytikkoarviossa.
Voit ladata sivulta http://www.informationbuilders.com/new/analyst_reports seuraavat analyytikkoraportit:

  • The BARC BI Survey 10
  • Gartner BI Platforms User Survey, 2011
  • Gartner 2011 Magic Quadrant for Business Intelligence Platforms
  • Forrester BI Wave: Enterprise Business Intelligence Platforms: Q4, 2010
  • Dresner Advisory Services Wisdom of Crowds: Business Intelligence Market Study, 2011
  • Dresner Advisory Services Mobile Business Intelligence Market Study

 

Vuoden 2012 alkupuolen näköpiirissä on paljon vastaavaa, hauskaa mutta haastavaa työsarkaa. Näistä kerromme nettisivuillamme, tapahtumissamme, tässä blogissa, newsletterissä ja tietysti tavatessamme :-)

 

Kiitokset kuluneesta vuodesta ja oikein hyvää vuotta 2012 InfoBuildin puolesta,

 

Mikko Muurinen

Parhaat WebFOCUS -käytännöt

21.10.2011

Usein WebFOCUS-sovelluskehittäjien kanssa keskustellessani esille nousee tarve tietää parhaista käytännöistä. Joskus olisi mukava tietää, miten sovelluksia kehitetään muissa organisaatioissa ja millaisia käytäntöjä muualle on kertynyt. Suomenkielistä materiaalia olisi monen mukaan mieluisampaa käyttää kuin englanninkielistä…

Tätä tarvetta varten keräsimme InfoBuildin konsulttien voimin “Parhaat WebFOCUS-käytännöt“-dokumentiin käytännönläheisiä vinkkejä WebFOCUS-sovelluskehityksestä. Dokumentissa käsitellään mm. yleisosien käyttöä, kommentointia, suorituskykyä, testausta ja virheiden etsintää, versionhallintaa ja tietoturvaa. Tätä dokumenttia on tarkoitus päivittää mahdollisimman tiuhaan aina asiakkaiden toiveiden ja kysymysten pohjalta, joten esim. tämän blogin kommenttikenttää käyttämällä voit vaikuttaa ohjeistuksen sisältöön. Dokumentti on ladattavissa osoitteesta http://www.infobuild.fi/download/Parhaat_WebFOCUS-kaytannot.pdf

 

Näiden suomenkielisten vinkkien lisäksi ohessa muutama syventävämpi lähde, joihin kannattaa tutustua, varsinkin, jos tavoitteena on esim. ulospäin suunnattujen sovellusten tietoturvan varmistaminen:

Best Practices in Information Delivery – A Roadmap for Implementing Business Intelligence Solutions” – dokumentti tarjoaa yleisiä ohjeita Business Intelligence -järjestelmän suunnitteluun ja projektitoteutukseen. Se on suunnattu erityisesti projektipäällikköille ja vastuuhenkilöille, jotka vastaavat BI-järjestelmän suunnittelusta. Tämä White Paper löytyy osoitteesta

WebFOCUS Implementation Guide for PCI Security Standards” -dokumentti kertoo, kuinka WebFOCUS konfiguroidaan täyttämään PCI (Payment Card Industry) tietoturva-standardin vaatimukset. Lue dokumentti osoitteesta

Information Assurance Best Practices“-dokumentti puolestaan kertoo, kuinka WebFOCUS konfiguroidaan vastaamaan Open Web Application Security Project (OWASP):n määrittämiin nettisovellusten haavoittuvuuksiin ja uhkiin. Näin saadaan turvattua tietojen saatavuus, eheys, luottamuksellisuus ja kiistämättömyys. Tämä dokumentti löytyy osoitteesta

Hyviä paikkoja parhaiden käytäntöjen löytämiseen ovat myös Focal Point -keskustelupalsta ja tietysti Information Buildersin ohjepankki.

 

Kommentoi mitä vinkilistalta puuttuu, mistä haluat tietää lisää, mikä oli uutta, mitkä olisivat sinun parhaat vinkkisi jne.!

 

Mikko Muurinen

Mikä ihmeen Big Data?

17.8.2011

 

Jos lukee IT-alan julkaisuja, huomaa nopeasti, että tapetilla on taas uusi kuuma aihe, josta kaikki puhuvat. Big Datasta kirjoitettuja juttuja lentää silmille yhä useammin. Big Data nostettiin hiljan myös Gartnerin Hype Cyclen for Emerging Technologies 2011 -analyysiin.

Mitä Big Data sitten onkaan?

Big Data: water wordscape

Big Datalla tarkoitettiin aluksi sellaista tietomäärää, jota ei käytännössä pystytty lataamaan relaatiotietokantoihin analysoitavaksi. Joko sitä oli liian paljon tai sitten se oli strukturoimatonta.

Tiedon määrän kasvu on tunnetusti ollut eksponentiaalista ja kaiken tarvittavan tiedon hakeminen, lataaminen, varastointi, jakelu, analysointi ja visualisointi on vaikeutunut kaiken aikaa. Tietoa tursuaa esim. uudenlaisista antureista, RFID-tägeistä tai reaaliaikaisemmasta prosessien seurannasta. Kaikesta tarvittavasta tiedosta on lisäksi reilusti suurin osa struktroimatonta, esim. uutistietoa, analyysejä tai dokumentteja.

Pelkkä tiedon määrä ei pysynyt pitkään ainoana Big Datan määrittäjänä. Joillain isot tietomassat saattavat tarkoittaa petatavuja, joissain yrityksissä vaikeuksia tulee jo huomattavasti pienemmillä määrillä. Useat tietokantateknologiat ja tietovarastot kykenevät fyysisesti käsittelemään suuriakin tietomassoja, mutta silti ongelmat eivät ratkenneet.

Kuvaukseen piti lisätä myös tiedon määrän (Volume) lisäksi tiedon muutos- tai tarvitsemisnopeus (Velocity) ja monipuolisuus (Variety). Mikä tahansa näistä kolmesta saattaa aiheuttaa ongelmia perinteisissä tiedon hallinnan ratkaisuissa…

Big Dataan liitetään usein myös pilvipalvelu-konsepti, sekä käsittelyn hajauttamisen, että erilaisten tietolähteiden hyödyntämisen näkökulmasta. Suhteellisen edullinen skaalautuvuus esim. MapReduce -tyyliseen käsittelyyn, jossa jaetaan sama kysely sadoille tai tuhansille koneille, mahdollistaa aivan uudentyyppisten analyysien teon. Enää ei tarvitse odottaa yön yli analyysien valmistumista.

Monessa kohtaa yllämainittua kuvausta tulee kuitenkin mieleen, että tämähän on sitä samaa asiaa, josta ollaan puhuttu jo kauan… Massiiviset tietovarastot, data mining, reaaliaikainen BI, useiden tietolähteiden yhdistäminen jne. ovat olleet osana ratkaisuja jo pitkään. Itse asiassa suurin osa kaikista Big Datan yhteydessä mainituista hyödyistä ja käytännön esimerkeistä on tehty jo aiemminkin.

Mikä sitten on muuttunut? Se, että uudet ratkaisut mahdollistavat yhä edullisemmin ja helpommin Big Data -tyyppisen tiedon hyödyntämisen. Eli tietoa voi olla aiempaa enemmän, useammasta lähteestä, jopa reaaliaikaisena, ja sitä pystytään käsittelemään ja analysoimaan yhä edullisemmin ja tehokkaammin.

Enää ei tarvitse lisätä rautaa rajalle, tehdä hirveitä virityksiä  tai jatkuvaa optimointia tietokantoihin tietomassojen kasvaessa. Jos lähtisi esim. analysoimaan perinteisellä tavalla Twitter- ja muun sosiaalisen median viestien vaikutusta myyntiin ja asiakastyytyväisyyteen, saisi pistää melkoisesti rahaa tietovaraston rautaan, lisensseihin ja latausprosesseihin.

Kannattaa kuitenkin tehdä tässäkin asiassa “reality check” – miksei parikin. Suurta osaa bisnes-ongelmista ei ratkota lisäämällä tiedon määrää tai päivitysnopeutta. Tärkein osa koneistoa on analysoijan ja tiedon hyödyntäjän pääkopan sisällä. Jos ei osata muodostaa oikeita kysymyksiä, ei pystytä hyödyntämään suurta osaa tiedosta. Mikään kone ei tuota tietämystä ihmisen puolesta.

Tiedon laatu on myös entistä tärkeämpää. Mitä väliä on valtavista tietomassoista, jos tiedot ovat vääriä tai ristiriitaisia, poissa kontekstistaan tai muuten laaduttomia? Millaisin oletuksin tietoja kerätään, millaisin prosessein tieto on syntynyt ja mitä on mahdollisesti jätetty pois? Onko nämä seikat kuvattu tiedon hyödyntäjälle?

Big Data on vielä alkuvaiheissaan. Aikaiset omaksujat ovat alkaneet tutkia asiaa ja Big Data tulee nousemaan vielä hypetyksessä hieman ylemmäs, ennen kuin ensimmäiset isot epäonnistumiset ilmaantuvat ja turhat kuvitelmat karisevat.

Kypsyessään Big Data mahdollistaa useilla aloilla – ja yhä pienemmillekin yrityksille – uudenlaista Business Intelligenceä. Mutta ei kannata pidättää hengitystä… Mainstreamia Big Datasta tulee vasta muutaman vuoden kuluttua. Tällä hetkellä uusia mahdollisuuksia kannattaa kuitenkin käyttää tietyissä erityistapauksissa, joissa tarvitaan innovatiivisia ratkaisuita ja joihin nykyiset menetelmät eivät pure.

Kuitenkin jo nyt Business Intelligence- ja integraatioratkaisuissa kannattaa ottaa huomioon Big Datan vaatimukset niin erilaisten tietolähteiden reaaliaikaisessa käytössä, skaalautuvuudessa kuin käsittelyn hajauttamisessakin. Nousevatpa esiin sitten termit, teknologiat tai tuotenimet kuten cloud computing, Hadoop, NoSQL, NewSQL, MapReduce, MPP, BigTable, 1010data, Netezza tai Teradata, on oltava valmiita. Liiketoiminnan tarpeet saattavat tarvita uusien menetelmien hyödyntämistä nopeallakin viiveellä. Älä unohda myöskään tiedon laadun hallinnan nivomista näihin…

Minua kiinnostaisi tietää, onko teillä Big Dataan liittyviä haasteita tai kokemuksia… Laita kommenttia niin saadaan keskustelua pystyyn! Jos julkinen kommentointi ei houkuta, laita vaikka suoraan meiliä mikko.muurinen -at- infobuild.fi…

 

Ps. Kerään seuraavaan Linkkitiistaihin parhaimpia Big Dataan liittyviä linkkejä.

Pps. Tilaa blogin RSS-syöte, niin saat uusimmat blogikirjoitukset suoraan syötteiden lukuohjelmaasi, eikä sinun tarvitse käydä tarkistamassa päivityksiä sivustolta!

 

Mikko Muurinen

 

Dallasin terveisiä!

23.6.2011

Päämiehemme vuoden asiakastapahtumien kohokohta, Information Builders Summit 2011, pidettiin tänä vuonna Dallasissa. Tämänvuotinen tapahtuma oli suomalaisittain historiallinen, sillä ensimmäistä kertaa tapahtumassa oli asiakasesitys myös Suomesta. Kelan Petri Roponen piti loistavan esityksen Kelan tilastotietojen internet-jakelusta.

Yhteensä Summitissa oli osallistujia yli tuhat, esityksiä n. 140, joista asiakasesityksiä kolmannes, erilaisia koulutus- ja “laboratorio”-sessioita, kumppaneiden standejä ja expert-room tiukkojen kysymysten tekoa varten.

Summitin esitykset on ladattavissa osoitteesta: http://www.informationbuilders.com/events/summit/summit11/agenda.

Summitissa oli myös paljon BI-alan analyytikkoja paikalla, ohessa muutama ulkopuolinen arvio tapahtumasta.

Chicagon metropolialueen suunnitteluviraston toteuttaman MetroPulseChicago.org  -palvelun esittely oli yksi Summitin suosituimpia esityksiä. Ratkaisua on kuvattu tarkemmin Sun-Timesin tekemässä Chicagon CTO:n haastattelussa.

Lämpöä Dallasissa riitti, ulkona 38-39 astetta, sisällä ilmastointi kuitenkin pauhasi ja housunlahkeet lepattivat. Seminaarin virallisen osuuden lisäksi vieraita viihdytettiin mm. rodeossa.

Toivottavasti pääset ensi vuonna mukaan!

Mikko Muurinen

Kuinka hyödyt ulkopuolisesta tiedosta?

25.4.2011

Kuinka sisäinen liiketoimintatieto ja ulkoinen tieto esim. asiakkaista ja toimintaympäristöstä voidaan yhdistää kokonaiskuvaksi?

Esimerkiksi asiakkaisiin liittyvää tietoa on valtavasti sisäisissä järjestelmissä, mutta myös ulkoisissa tietolähteissä, kuten uutisissa, analyytikkoarvioissa ja rekistereissä. Miten näitä tietoja pystytään käyttämään yhdessä päätöksenteon tukena?

Suomalaisille yrityksille helmikuussa tekemämme selvityksen mukaan yrityksen ulkopuolisen tiedon hyödyntäminen onnistuu hyvin tai melko hyvin ainoastaan neljällä prosentilla vastaajista (lataa kysely osoitteesta http://www.infobuild.fi/human_capital_intelligence.php).

Perinteisiä tietovarastoratkaisuja on mahdotonta taivuttaa sisältämään kaikkea erilaista tietoa. Raportoinnin onkin käytettävä tietoja useasta ulkoisesta ja sisäisestä lähteestä reaaliaikaisesti ja lukuisissa eri muodoissa. Myöskään kuutio-ajattelu ei esim. uutistietojen yhdistelyyn sovellu.

Tietojen visualisointimenetelmät, kuten kartat, helpottavat kokonaiskuvan ymmärtämistä ja sisäistämistä. Esim. kilpailijoiden ja asiakkaiden sijainnit, uutiset tärkeistä projekteista ja aluekohtaiset indeksit on helppo nähdä yhdellä silmäyksellä.

Kun tätä yhdisteltyä tietoa analysoidaan monipuolisesti, saadaan päätöksenteon tueksi enemmän faktaa ja ennusteita. Muista, ettei päätöksenteko ole pelkästään pomoportaan asia. Joka päivä tehdään lukemattomia tärkeitä päätöksiä: mitä tälle asiakkaalle tulisi tarjota, millainen asiakassuhde on ollut, mikä on ajankohtaisia tälle asiakkalle. Tueksi tarvitaan oikeaa ja riittävää tietoa.

Mikko Muurinen

3 syytä iPad:in onnistumiseen mobiili-BI:ssä

28.3.2011

Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan parin vuoden sisällä kolmasosa kaikesta BI-käytöstä tulee tapahtumaan mobiililaitteilla. Suomessakin kiinnostus mobiili-BI:tä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Miksi nyt, mobiiliratkaisujahan on ollut olemassa jo pitkään?

Syynä tähän ovat tabletit, iPad etunenässä. Tablettien nopea leviäminen ja helppokäyttöisyys ovat saaneet yritykset pohtimaan niiden hyödyntämistä myös bisneksen tukena. Tutkimusyhtiö Forresterin mukaan jo n. 30 %:lla yrityksiä on suunnitelma viedä liiketoimintasovelluksia tableteille. Yli 40 % on kiinnostuneita, mutta vielä ilman suunnitelmaa.

Miten iPad ja muut tabletit sitten sopivat Business Intelligence -käyttöön?

Hyvin – on kolme keskeistä syytä, joiden vuoksi ne ovat kuin luotuja Business Intelligence -käyttöön:

Tieto hyvin nopeasti mihin tahansa
iPadin ja muiden tablet-koneiden avulla päästään lähemmäs tilannetta, jossa kaikki tiedontarvitsijat saavat aina ajantasaista tietoa. Tietoa voidaan jakaa kaikille, ei vain johtajille, vaan myös myyjille, asiakaspalvelun esimiehille ja kaikille liikkuville työntekijöille, jotka hyötyvät lähes reaaliaikaisesta tilannekuvasta. Tabletit ja niiden sovellukset käynnistyvät erittäin nopeasti, eikä tarvita isompien koneiden vaatimaa pöytä- tai “sylitilaa”.

Koko juuri sopiva tietojen monipuoliseen tarkasteluun
Tablet-laitteiden koko on erityisen sopiva mittaristoille ja raporteille, joissa on hieman enemmän tietoa ja mahdollisesti graafeja. Kännyköistä ainoastaan isoimpien koskentusnäyttöisten puhelinten, kuten iPhonen näytöiltä voi kuvitella raportteja käytettävän, mutta ei missään nimessä näppäimellisten puhelinten pienistä näytöistä.

Aivan uudenlaisia käyttäjiä BI:n piiriin
Tablettien avulla BI:n hyötyjä saadaan sellaiselle porukalle, joka ei käytä perinteisiä BI-ratkaisuja, varsinkaan opettele BI-työkalujen käyttöä raporttien laatimista varten. Pitää kuitenkin muistaa se, että jos käyttäjä ei ollut analyyttinen käyttäjä aiemmin, ei hänestä tule sellaista pelkästään mobiiliratkaisuilla. On pidettävä huoli siitä, että tällaisille käyttäjille tehdään erittäin helppokäyttöisiä ratkaisuja, joista he saavat tarvitsemansa informaation. Tällöin saadaan levitettyä BI:tä kaikille, ilman että käyttäjät edes ajattelevat hyödyntävänsä BI:tä.

Näiden syiden vuoksi useimmissa yrityksissä kannattaa pohtia mobiilin Business Intelligenceä. Onko teillä jo mobiili-BI-strategia?

Mikko Muurinen

Ennustamalla kilpailuetua

21.1.2011

Miten Business Intelligence saadaan kasvattamaan liikevaihtoa ja tehostamaan sisäisiä prosesseja entistä paremmin?

Perinteinen Business Intelligence on ollut pitkälti peruutuspeiliin katsomista. Skenaarioiden laatiminen, erilaiset “what-if”-analyysit sekä optimointi- ja simulointimallit ovat olleet erittäin vähällä käytöllä.

Useat yritykset ovat alkaneet kuitenkin tunnistaa hallussaan olevan tiedon suuren merkityksen kilpailuetuna. Päätöksentekoa halutaan perustaa enemmän faktaan ja kerättävää tietoa todella hyödyntää. Eteenpäin katsominen on keino ottaa etumatkaa kilpailijoihin.

Tämän päivän pirstaleisessa toiminta- ja järjestelmäympäristössä Business Intelligence vaatii yhä enemmän monessakin mielessä. Mitä enemmän tietoa ja tietolähteitä, sen suurempaa roolia tiedon laatu ja eheys esittää. On aivan turha laatia ennusteita, jos taustatiedot eivät ole kunnossa.

Kun tietoa tarvitaan yhä useammasta lähteestä, on integraation oltava mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Ei voida ajatella, että koodataan liittymiä viikkotolkulla, jotta saadaan tarvittavat tiedot eri järjestelmistä. On myös varottava, ettei kerättävästä tiedosta synny taas uutta siiloa, joihin vain harvoilla on pääsy.

Jotta saadaan todellista kilpailuetua, ennustemallien tuottamia tietoja pitää pystyä jakamaan laajalti läpi organisaation, esim. dashboardeina tai eri tavoin visualisoituna. Käytön on oltava helppoa ja tiedot on tuotava osaksi jokapäiväistä päätöksentekoa ja sen prosesseja.

Jollei ratkaisuita saada otettua käyttöön pienissä vaiheissa, nopeasti, edullisesti ja helposti, eivät hankkeet pysty lunastamaan paikkaansa nopeasti muuttuvan liiketoiminnan apuna. Jos projekti kestää useita kuukausia, ovat liiketoiminnan
tarpeet ja painopisteet saattaneet muuttua jo merkittävästi. Eteenpäin katsominen ei ole myöskään  kertaluonteinen projekti, vaan malleja ja skenarioita kannattaa jatkuvasti kehittää eteenpäin…

Suurin hidaste yrityksissä ei ole teknologia, vaan se, että mallintaminen vaatii ajattelutyötä ja aikaa. Vain harvalla on liiketoimintansa ennakointiin liittyvää osaamista. Kannattaa kasvattaa asteittain tietojen analysointiin, skenario-ajatteluun ja ennustamiseen liittyvää osaamista, sillä saattaa olla ratkaiseva vaikutus yrityksen tulevaan kilpailuetuun.

Vaikkei kaikkea – varsinkaan ulkoisia vaikutuksia - kuitenkaan pystytä jatkossakaan ennakoimaan, kannattaa mm. skenarioiden avulla varautua mahdollisiin tilanteisiin. Erilaisiin skenarioihin laadittujen ennustemallien avulla voidaan nähdä mahdollisia eteen tulevia tilanteita ja arvioida niiden todennäköisyyksiä.

Katsotaanko teillä enemmän peruutuspeiliin kuin tuulilasista eteenpäin? 

Mikko Muurinen

Luetuimmat blogikirjoitukset 2010

21.12.2010

Taas on aika katsoa, mitkä ovat olleet blogimme tämän vuoden viisi luetuinta kirjoitusta. Marraskuun lopun reaaliaikaista BI:tä käsittelevä juttu on noussut hyvin lyhyessä ajassa kärkiviisikkoon!

Luetuimmat blogikirjoitukset 2010

Ensi vuonna taas uusia trendejä ja lisää Business Intelligence-vinkkejä…

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2011!

Mikko Muurinen

Reaaliaikainen Business Intelligence – WTF

26.11.2010

Pidin 24.11.2010 Sytyke ry:n syyskokouksessa esitelmän reaaliaikaisesta Business Intelligencestä. Ohessa tilaisuuden kalvot ja tiivistelmä aiheesta.



Reaaliaikainen Business Intelligence yhdistää perinteisen Business Intelligencen ja prosessikeskeisen liiketoimintatapahtumien seurannan ominaisuuksia. Datakeskeiseen ja analysointipainotteiseen, usein taaksepäin katsovaan malliin tuodaan ajankohtaisuutta ja prosessilähtöisyyttä. Reaaliaikaiseen Business Intelligenceen kuuluu myös automatisoinnin ja sääntöjen hyödyntäminen aiempaa enemmän. Perinteisen liiketoimintatiedon hyödyntämisen tietojen yhdistely tuodaan prosessien seurannan tueksi.

Termi ”Liiketoimintatiedon hyödyntäminen” ei ehkä kuvaa yhtä hyvin kuin englanninkielinen”Business Intelligence” sitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä tästä näkökulmasta – bisneksen edistäminen älykkäästi ja tietoon perustuen.

Päätöksenteon tueksi pitäisi saada kokonaiskuva siitä, mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu juuri nyt, sekä myös siitä mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi. Oleellista on saada apua päätöksiin, mitä pitäisi tehdä, jotta myönteiset tapahtumat voitaisiin hyödyntää ja kielteiset vaikutukset minimoida. Erilaiset skenariot, mallit ja trendityhdistettynä hyvinajantasaiseen taustatietoonauttavat tulevaisuuteen valmistautumisessa.

Ajantasainen,  useasta lähteestä rikastettu tieto, jonka käsittelystä on karsittu kaikki turhat manuaaliset vaiheet, luo kilpailuetua. Tämä kääntyy lopulta puhtaaksi taloudelliseksi eduksi.

On tärkeää selvitettää liiketoiminnan tiedon tarpeiden vasteaikatarpeet, jotta voidaan priorisoida kehitystä oikeisiin kohteisiin. Kaikki liiketoiminnan prosessit eivät tarvitse sekunnilleen ajantasaista tietoa. Mitä enemmän prosessin kriittiset vaiheet ovat ihmisten vastuulla, sitä suurempia viiveitä yleensä syntyy. Ihmiset eivät voi reagoida jatkuvasti reaaliaikaisesti tapahtumiin. Onkin tärkeää minimoida ja automoida sellaisia vaiheita, joihin voidaan vaikuttaa tiedon keräämis- ja käsittelyvaiheissa, analysointivaiheessa ja tiedon pohjalta tehtävän toiminnan vaiheissa.

Koska maailma ei ole yksinkertainen ja yritysten tietolähteet ja tietotarpeet syntyneet ja kehittyneet eri tavoin ja eri aikoina, on tärkeää ottaa reaaliaikaisessa Business Intelligencessä huomioon kaikki erilaiset tietojen integrointitavat. Tietoja pitää pystyä käyttämään suoraan sen syntysijoilta, suoraan operatiivisista järjestelmistä. Tietoa pitää pystyä keräämään, muuntamaan ja lataamaan esimerkiksi historiatietoja sisältäviin tietovarastoihin ja datamarteihin. Lähteiden muuttunutta tietoa pitää siirtää nähtäväksi esim. Change Data Capture –menetelmin tietokannoista tai sitten tapahtumia kuuntelemalla palveluväyläratkaisuista tai viestijonoista. Tietokantojen replikointiominaisuuksiakin voi tarvittaessa hyödyntää, unohtamatta erilaisia historiallisia järjestelmiä, tiedostoja jne.

Kuten perinteisessä Business Intelligencessä, ratkaisuissa tulisi kiinnittää huomiota joustavuuteen, sillä jollei reaaliaikainen BI-järjestelmä pysty muuttumaan jatkuvasti muuttuvan liiketoiminnan myötä, se on turha investointi. Myös tietojen konteksti ja metatietojen hyödyntäminen on tärkeää. Käyttäjille tulisi tuottaa mahdollisimman oleellista, selkeää ja helppokäyttöistä tietoa.

Oleellisinta on kuitenkin se, että reaaliaikainen BI upotetaan jokapäiväiseen operatiiviseen toimintaan, suoraan sinne, missä jokapäiväisiä pieniä päätöksiä tekevät ihmiset ovat. Jos tarvittavaa tietoa saadakseen pitää poistua esim. asiakaspalveluprosessin muusta ympäristöstä ja hakea tietoa vaikka kuinkakin hienon BI-portaalin kautta, jää oikea-aikaisuuden hyöty saavuttamatta ja usein mahdollisuudet käyttämättä. Parasta olisi jos reaaliaikaista BI:tä ei kukaan edes erikseen huomaisi, oikean muotoista ja oleellista tietoa vain olisi siellä missä sitä tarvitaan…

Mikko Muurinen

Tiedon laadun parantamisen menetelmät

11.8.2010

Huono tiedonlaatu ei ole välttämätön paha, jota pitäisi opetella sietämään. Huonosta laadusta kertyy kustannuksia mm. haaskatun työajan, laskutuksen tehottomuuden sekä väärin kohdistetun tiedotuksen ja markkinoinnin vuoksi.

Kuinka sitten toteutetaan jatkuva tiedonlaadun valvontaprosessi? Jatkuva prosessin käynnistäminen sisältää seuraavat vaiheet:

1. Sovitaan/määritellään yritykselle tiedonlaatukriteerit
2. Kehitetään kriteereille kvantitatiiviset mittarit
3. Rakennetaan mittarien arvojen kehitystä kuvaavat sivut esim. yrityksen sisäisille verkkosivuille (mahdollisesti rajoitettuun käyttöön)
4. Huolehditaan siitä, tiedon korjaamisen vastuut tulevat organisaatioissa määritellyiksi ja siitä, että seuranta jatkuu.

Alla kuvataan vaihejaon sisältöä, menettelytapoja ja teknologioita.

Tiedonlaadun kriteerit ja niiden määritteleminen

Tiedonlaadun hallinnan kannalta perusvaatimus on, että organisaation laatukriteerit ovat hyvin määritellyt. Yksinkertainen tapa päästä alkuun tässä määrittelyssä on profilointi. Tiedon profiloinnin avulla luodaan karkea peruskäsitys eli profiili tarkasteltavan tietolähteen sisällöstä (tiedostosta, tietokantataulusta, reaaliaikaisesta taustajärjestelmäliittymästä, sanomaliikenteestä jne.).

Alla on esimerkki erään hypoteettisen yrityksen resurssihakemiston (Active Directory / LDAP) sisällöstä.

Profiilista näkyy esim. välittömästi, että hiukan alle puolella hakemiston subjekteista (luonnollisilla henkilöillä, palvelimilla tms.) ei ole määritelty sähköpostiosoitetta.  Monissa tapauksissa ei tarvitse tai pidäkään olla, mutta joissakin tapauksissa kyse on virheestä. Profiloinnin avulla saadaan nopeasti ja helposti käsitys siitä, miten tietyn tieto-elementin arvot ovat jakautuneet, mitkä ovat tyypillisimmät arvot, maksimit, minimit jne., samoin minkälaisia sisällön muotoja (patterns) datasta löytyy.

Profiloinnin perusteella voidaan sitten määritellä kyseistä tietoa koskevat laatukriteerit, esimerkiksi:

  • Jokaisella vakituisella työntekijällä pitää olla sähkopostiosoite
  • Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@yritys.fi, missä nimi löytyy yrityksen työntekijälistalta, jne.

Huomattakoon, että laatukriteerit voivat olla huomattavasti ylläkuvattuja elementtikohtaisia sääntöjä monimutkaisempia; esim. voidaan vaatia, että viite-eheydet eri tietolähteiden välillä pätevät vähintään 90%:ssa tapauksista yms.  

Tiedonlaadun mittaaminen

Laatua on perinteisesti totuttu mittaamaan virheiden lukumäärillä: mitä vähemmän virheitä, sitä parempi laatu. Tiedon laadun mittaamisessa keskeistä on aika. Yleensä halutaan, että virheet paljastuvat heti (reaali-ajassa tai lähes reaali-ajassa) ja toisaalta halutaan että pitkän aikavälin (esim. vuosien mittainen) kehitys on selvästi nähtävissä. Kuvassa on yksinkertaistettu esimerkki, jossa näkyy virheiden lukumäärän väheneminen yhdeksän hypoteettisen laatukriteerin osalta.

Tyypillinen vaatimus myös on, että laatua mitataan ”on the spot”, eli paikanpäällä: esim. virheelliset sovellusliittymät halutaan kontrolliin (erikseen parametroitavilla kriteereila) ja vaikkapa hälytys lähetetyksi vastuuhenkilöille jo ennenkuin näistä sisääntulleet virheet ovat päässeet tärvelemään tietokantatauluja tai sovellusliittymiä.

Esityskerros ja tiedonlaadun valvonnan jatkuvuus

Useimmissa asiakasorganisaatiossa halutaan selvästi erilliset vastuut toisaalta tiedonlaadun seurannan ja toisaalta tiedon virheiden korjaamisen välille. Vaikka laadun seuranta kannattaa toteuttaa keskitetysti, ja operatiivisista sovelluksista erillisenä toimintona, on tietojen korjaamisen vastuu usein turvallisinta säilyttää näillä sovelluksilla ja niistä vastaavilla henkilöillä.

Tästä näkökulmasta tiedonlaadun valvonta on tyypillinen (johdon) raportointisovellus, jossa tuotettavien raporttien helppokäyttöisyys, havainnollisuus, eri kriteereillä tapahtuvat porautumiset sekä tarkentuvat haut samoin kuin raporttien jakelun helppous ja nopeus ovat avaintekijöitä eri ratkaisuja toteutettaessa.

Tiedonlaadun parantaminen vaatii jatkuvaa ja systemaattista kehittämistä. Kaikki edelläkuvattu voidaan toteuttaa ”pitkästä tavarasta” ohjelmoimalla ja yrityksen omin voimin, mutta modernit profilointi-, sovellusintegrointi- ja raportointiratkaisut voivat oikein käytettyinä tehostaa toimintaa ratkaisevasti.

Markku Sillanmikko