Strategista kilpailuetua - blogi

Linkkitiistai 26.1.2010

2010-01-26T13:34:00.089+02:00

Tässä linkkitiistain kirjoituksessa käydään läpi muutamia Business Intelligenceen ja data-integraatioon liittyviä ennustuksia vuodelle 2010. Kirjoituksissa on hyvin monenlaisia näkemyksiä tulevasta vuodesta ja tulevaisuden suuntauksista.

BeyeNETWORKin kolumnissa Suresh Katta nostaa seuraaviksi trendeiksi mm. analytiikan nousemisen osaksi yritysten ydinstrategioita, mobiilikäytön lisääntymisen sekä visualisoinnin ja käyttöliittymäparannusten tuovan lisää käyttäjäkuntaa. Rajesh Ramaswamy puolestaan arvioi Business Intelligencen venyttävän rajojaan ja ilmenemään yhä mobiilimpana ja muihin järjestelmiin upotetumpana.

BeyeNETWORK: Top 10 Trends in Business Intelligence and Analytics, Suresh Katta, 7.1.2010
BeyeBlogs: Trends for 2010, Rajesh Ramaswamy, 11.12.2009

Focus-foorumin Michael E. Dortch arvioi Business intelligencen muuttuvan mm. yhä näkymättömämmäksi ja laajemmin käytetyksi. Hän arvioi myös Cloud-mallin yleistyvän ja yhteyksien ryhmätyövälineisiin lisääntyvän.

Focus: Business Intelligence: 5 Things to Watch for in 2010, Michael E. Dortch, 15.12.2009

Intelligent Enterprisen Cindy Howson ennustaa mm. muistinvaraisten tietovarastojen ja Cloud-mallin yleistyvän. Hänen mukaansa myös pienet ja keskisuuret yritykset alkavat hyödyntää BI:tä enemmän.
Seth Grimes ei tee tälle vuodelle ennustuksia, sen sijaan hän kertoo, mitä aiheita tulee käsittelemään vuonna 2010. Listalle mahtuvat esim. tiedon epävarmuus, lukujen väärin tulkitseminen ja tekstitiedon visualisointi.

Intelligent Enterprise: Predicting BI Highlights for 2010, Cindi Howson 12.1.2010
Intelligent Enterprise: Eleven BI/Analytics Topics for 2010, Seth Grimes, 30.12.2009

Forresterin analyytikko James Kobielus arvioi itsepalveluna saatavan operatiivisen BI:n nostavan informaatiotyöntekijän takaisin kuskin paikalle. Myös hän arvioi käyttäjäystävällisen ennustemallien käyttämisen lyövän läpi tänä vuonna.

Forrester: Advanced Analytics Predictions For 2010, James Kobielus, 15.12.2009

ebizQ:n Nenshad Bardoliwallan ennustuksissa nousee esiin luottamus siihen, että reaali-aikainen ja ennusteisiin kykenevä BI alkaa vihdoin lunastaa siihin kohdistettuja odotuksia. Hän ennustaa myös pyörittelytoiminnallisuuksien jäävän taka-alalle kun keskitytään päätöksentekoa tukevien järjestelmien rakentamiseen.

ebizQ: Top 10 BI Predictions for 2010, Nenshad Bardoliwalla, 14.12.2009

Rick Sherman ennustaa The Data Doghouse-blogissaan mm. data-integraation tarpeen ja kysynnän ylittävän toteuttamiskapasiteetin, aiheen kasvavan perinteisen ETL- ja tietovarasto-ajattelun ulkopuolelle, sekä ETL:n "väärinkäytön" kasvavan vuonna 2010.

The Data Doghouse: Ten Data Integration Trends for 2010, Rick Sherman, 26.1.2010

Lopuksi vielä yhdet ennustukset ranskaksi: MagIT:n Jean-Michel Franco ennustaa tulevan vuosikymmenen ratkaisuiden tuovan mm. uusia jakelumuotoja, ennustettavuutta, lisäävän itsepalvelua ja myös antavan käyttäjille mahdollisuuden rikastaa tietoa.

MagIT: Tribune: BI 201x, l’an 4 de la Business Intelligence ? (partie 1), Jean-Michel Franco, 15.1.2010

Nähtäväksi jää, kuinka hyvin nämä ennustukset tulevat toteutumaan kuluvana vuonna...

Mikko Muurinen

Business Intelligence -trendit 2010

2010-01-19T09:13:00.000+02:00

Vaihtui vuosikymmen ja vuosi, kuten Hector jo niin monta vuosikymmentä sitten lauloi... Nähtäväksi jää, millaisen kuosin liiketoimintatiedon hyödyntäminen 2010-luvulla saa. Vaihtuuko esim. jokin perinteinen raportointitapa uuteen?

Vanhaan tuttuun tapaan tässäkin blogissa tehdään omia arvioita tulevan vuoden trendeistä. En nyt heittele kivoja ja uusia teknisiä trendejä, vaan pohdin sitä, mitkä hiljaiset signaalit viime vuosina ovat voimistuneet asiakkaidemme kehitysprojekteissa. Tässä siis ennusteita vuoden 2010 Business Intelligence -trendeistä:

Ulkoisen ja sisäisen tiedon kattava yhdistäminen
Yksi keskeinen, jo vahvistunut suuntaus on se, että pyritään yhdistämään sisäiseen tietoon mahdollisimman paljon tietoa ympäröivästä maailmasta. Omat talous-, projekti- ja asiakastiedot saavat tukea mm. yleisistä talousluvuista, kilpailijatiedosta, uutisista, wiki-tyyppisestä tiedosta ja analyytikkoarvioista.

Kun näitä tietoja yhdistellään, esim. karttakäyttöliittymälle, saadaan huomattavan paljon kattavampi kokonaiskuva oman yrityksen tilanteesta suhteessa markkinoihin ja kilpailijoihin. Jokapäiväistä päätöksentekoa voi tukea helposti saattamalla tällainen palvelu kaikkien tarvitsijoiden saataville.

Business Intelligencen hyödyntäminen uusilla osa-alueilla
Vuosien varrella olemme useasti törmänneet sellaisiin osa-alueisiin, joissa yrityksissä on yleisemminkin paljon kehitettävää raportointi- / liiketoimintatiedon hyödyntämisen mielessä... Alla muutamia niistä:

Asiakkaille tarjottava raportointi
Yrityksistä ulospäin lähtevä tieto on usein hyvin alkeellista tai puutteellista. Asiakaspalvelua ja asiakastyytyväisyyttäkin voitaisiin parantaa tarjoamalla parempaa laatua myös raportoinnissa.

Tällaisia asiakkaille tarjottavia lisäpalveluita voisivat olla esim. ajastetusti tai hälytysrajoihin perustuva asiakkaille lähetettävä henkilökohtainen raportointi (mm. kuukausiyhteenvedot jne.) tai asiakkalle tarjottava mahdollisuus päästä extranet-palvelun kautta pyörittelemään omia tietojaan.

HR-raportointi

HR:n tarpeet ovat jääneet usein talous- ja tuotantonäkökulmien alle niin toiminnanohjausjärjestelmien, kuin muidenkin järjestelmien raportoinnissa ja niiden tietojen hyödyntämisessä. Eri järjestelmistä löytyvää HR-tietoja voitaisiin hyödyntää huomattavasti enemmän esim. päivittäisjohtamisen tukena, työsuhteiden elinkaarten analysoinnissa ja osaamisen hallinnassa.

Henkilöstöhallinnossa pitäisi pystyä arvioimaan mahdollisimman hyvin tulevia tilanteita. Eteenpäin katsominen ja proaktiivinen toiminta kaipaisi esim. mahdollisuuksia mallintaa, simuloida ja ennustaa erilaisia skenarioita olemassa olevan tiedon pohjalta.

Tällä hetkellä monessa yrityksessä henkilöstöön liittyvien tietojen yhdistely on pitkälti käsityötä, eikä erilaisia esittämis- ja visualisointikeinoja käytetä ymmärrettävyyden parantamiseksi samalla tavalla kuin esim. johdon raportoinnissa.

Toiminnanohjausjärjestelmän tietojen raportointi

ERPeissä käyttämättä makaava tieto voisi olla erittäin tärkeä voimavara yrityksille. Toiminnanohjausjärjestelmiin on usein satsattu paljon rahaa ja resursseja, mutta raportointi on usein jäänyt vakioraporttien varaan.

Tietojen jakaminen ERP-järjestelmän käyttäjien ulkopuolelle saattaa olla mahdotonta tai vaatia ylimääräisiä työvaiheita. Tietojen yhdistäminen erp-järjestelmän ”tietosiiloista” sekä muista sisäisistä ja ulkoisista lähteistä on tehty hankalaksi. Tietojen esittäminen ja visualisointi sekä helppokäyttöisyys ei ole perinteisesti se asia, joista ERP-järjestelmiä kiitellään. Tämän lisäksi raporttien kehittämisen työmäärät voivat olla ERPien välinein melkoisia ja raportit vaikeasti toteutettavia.

Tämä vuosi on useimmissa yrityksessä liiketoimintatiedon kehittämisen aikaa. Miten pystytään ennakoimaan tapahtuvat muutokset niin taloudessa, henkilöstössä, asiakaskunnassa ja prosessien toimivuudessa? Miten varmistetaan, että päätöksen tukena oleva tieto on ajantasaista, ristiriidatonta ja luotettavaa? Miten saadaan lukuisista järjestelmistä, uutislähteistä, tiedostoista ja ulkoisista palveluista koottua kokonaiskuva liiketoiminnan sujumisesta? Uskoisin, että mm. tällaisten kysymysten parissa meilläkin riittää työsarkaa kuluvana vuonnakin.
Seuraavassa Linkkitiistai-kirjoituksessa poimin näitä pohdintoja täydentämään ja haastamaan muutamia muita näkemyksiä netistä...

Mitkä ovat teidän ennusteenne vuodelle 2010? Kommentteja?

Mikko Muurinen

Luetuimmat blogikirjoitukset 2009

2009-12-31T12:40:00.000+02:00

Vuoden viimeisenä päivänä vedämme yhteen blogimme tämän vuoden viisi luetuinta kirjoitusta.

Luetuimmat blogikirjoitukset 2009

Business Intelligence -trendit 2009
16.1.2009
Miten hyödyntää SaaS-ohjelmien tietoja?
1.7.2009
OLAP ei ole kuutio
25.3.2009
Maailma muuttuu, muuttuuko Business Intelligence?
8.5.2009
Mikä mättää tiedon hyödyntämisessä?
31.8.2009

Palaamme taas vuodenvaihteen jälkeen mm. uusien trendien ja Business Intelligence-vinkkien kera...

Onnellista vuotta 2010!

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 22.12.2009

2009-12-22T13:02:00.000+02:00

Joulun lähestyessä linkkitiistain linkeissä perehdytään tiedon laadun tärkeyteen niin Business Intelligence -ratkaisuissa kuin yleensä liiketoiminnassa.

Hub Solution Designsin blogissa Dan Power käy läpi tutkimuksia, joissa on tutkittu useaan kertaan tallennetun tiedon kustannusvaikutuksia. Duplikaattitieto voi olla todellinen kustannustekijä mm. siinä, että se saattaa lisätä postituskuluja, aiheuttaa tyytymättömyyttä asiakkaissa, aikaansaada manuaalista korjaustyötä, vaikeuttaa uusien järjestelmien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä lisätä päällekkäistä työtä. Esimerkiksi eräs tutkimus paljasti, että keskimäärin yksittäinen duplikaattitieto sairaalan potilastietojärjestelmissä maksaa organisaatiolle n. 96 dollaria. Useat tutkimukset osoittavat, että ennen tiedon laadun ja master tiedon hallinnan kehittämistä duplikaattitietoa saattaa olla jopa 10-20 % kaikesta tietojärjestelmien tiedoista.

Hub Solution Designs: Hidden Costs of Duplicate Customer Data, Dan Power, 13.12.2009

BeyeNETWORKin jutussa tarkastellaan, kuinka tiedon laadun parantaminen pienentää yritysten riskejä, mahdollistaa yritysten kasvaa ja skaalautua, sekä pienentää epävarmuustekijöitä päätöksenteossa. Jutussa annetaan käytännön ohjeita lähestymistavan valintaan sekä organisointiin. Lähestymistapoja John Thuma linjaa kolme: ei tehdä mitään, "do nothing approach (DNA)", korjataan tiedon laatua integraatiovaiheessa, "fix it in integration or ETL" (FINE), tai valvotaan tiedon laatua lähdejärjestelmissä, "source system governance"

BeyeNETWORK: Practical Approaches to Data Quality Management in Business Intelligence and Performance Management, John Thuma, 20.10.2009

Vanhempi artikkeli hollantilaisen konsulttiyrityksen newsletterissä vuodelta 2006 pitää sisällään vieläkin ajankohtaisia teesejä tiedon laadusta. Artikkeli vetää yhteen tiedon laadun hallinnan perusteita, kuten sitä, että tiedon laadun parantaminen on prosessi, ei projekti. Tieto ei ole vain järjestelmien sivutuote, vaan sitä tulisi pitää strategisena resurssina. Artikkelissa tulee hyvin myös esille se, että tiedon laadun hallinta on kilpailuedun keskeinen osa.

XLNT Consulting: Tom's Ten Data Tips, Tom Breur, 5/2006

Data Quality Pro -verkkoyhteisön blogissa kerrotaan kyselystä, jossa tutkittiin tiedon laadun prosesseista Business Intelligence -ratkaisuiden yhteydessä. Suuri osa vastanneista oli tyypillisessä tilanteessa: on toteutettu päätöksen tekoa tukevia BI-järjestelmiä, mutta päätösten ja järjestelmän tiedon laatuun ei olla kiinnitetty huomiota. 50 % vastanneista kertoi, että BI-järjestelmässä on havaittu vakavia tiedon laatuun liittyviä ongelmia.

Data Quality Pro: Data Quality in Business Intelligence: Survey Results, Dylan Jones, 5/2009

Uudet linkit seuraavan kerran vuoden 2010 puolella. Oikein hyvää joulua kaikille!

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 24.11.2009

2009-11-24T08:00:00.002+02:00

Linkkitiistai on jälleen lukutiistai.

Tieteiden historiaa on hyvä tarkastella aika ajoin, jotta tämänhetkisiin ratkaisuihin esim. tietotekniikassa saadaan perspektiiviä. Perustarpeet tietojen välittämisessä ovat olleet aina samankaltaisia. Seuraavat kirjat käyvät läpi luonnontieteiden, avaruuskilvan ja tietotekniikan historiaa tuoreista näkökulmista:

Susiluoto, Ilmari (2006): Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys
http://wsoy.fi/yk/products/show?isbn10=951-0-31431-5

Ilpo Lagerstedt (2008): Rakettimiehiä – Kilpajuoksu Kuuhun.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjat/?action=kirja&pid=1088

Bryson, Bill (2006): Lyhyt historia lähes kaikesta
http://wsoy.fi/yk/products/show?isbn10=951-0-30972-9

Suuruuden laskuoppi -kirjassa Ilmari Susiluoto käy läpi Neuvostoliiton koko tietoteknisen kehityksen salaisimmista it-sotateollisuus-hankkeista yleisempään tietoyhteiskuntaan. Susiluoto kertoo seikkaperäisesti ja selvästi intohimolla tarinaa ihmisistä itänaapurin tietoteknisen kehityksen taustalla. Kirja tuo aivan uuden perspektiivin aiempiin länsimaisiin tietoteknisiin historiikkeihin.

Ilpo Lagerstedtin Rakettimiehiä-kirjassa käydään läpi avaruuden valloituksen historia toisen maailmansodan lopusta alkaen. Kirja tarjoaa mielenkiintoista ja ihmiskeskeistä tietoa esim. kuulennoista ja avaruusohjelmien vaiheista. Tarinaa kerrotaan kiehtovasti mutta seikkaperäisesti. Kirjan miinuspuolena on se, että se on häpeällisen huonosti toimitettu. Kirjassa niin paljon kirjoitusvirheitä, että tulee mieleen, onko sitä oikoluettu lainkaan. Kirjaa voi siis suositella vain niille, jotka pystyvät sivuuttamaan poikkeuksellisen paljon kirjoitusvirheitä.

Bill Bryson käy läpi luonnontieteiden suuria arvoituksia läpi kirjassaan Lyhyt historia lähes kaikesta. Erittäin helppolukuinen, viihdyttävä ja hyvin käännetty kirja, joka koostaan huolimatta pitää hallussaan loppuun saakka. Bryson korostaa sattuman vaikutusta sekä sitä, ettei ihminen ole minkään kehitysprosessin huipentuma.

Joulun vapaiden lähestyessä on hyvä varata lukemista etukäteen... Mars kirjastoon näitä kirjoja metsästämään.

Hyviä lukuhetkiä,
Mikko Muurinen

Ilmaisia Business Intelligence -vinkkejä, osa 2

2009-11-19T07:25:00.001+02:00

Kirjoitussarja Business Intelligencen hyödyntämisvinkeistä jatkuu...

Vinkki 2: Anna asiakkaiden kanssa työskenteleville (ja työskentelevistä) tarvittava tieto

Harvemmin törmää erinomaiseen asiakaspalveluun. Kun niin tapahtuu, on usein seurauksena selkeä etu kilpailijoihin nähden. Itse sain todella hyvän kokemuksen erään aiemmin minulle tuntemattoman yrityksen asiakaspalvelusta, kun heiltä otettiin minuun yhteyttä erittäin ammattitaitoisesti. Yritys pääsi minun mielessäni heti aiemmin käyttämiemme kilpailijoiden tasalle ja harkitsemme varmasti vakavasti heidän kanssaan toimimista kun seuraava tarve tulee.

Yleisesti yrityksen tulos rakentuu asiakkaiden kanssa työskentelevien henkilöiden jokapäiväisten yksittäisten pienten päätösten seurauksena. Kun ero kilpailijoiden välillä on pieni, ratkaiseviksi tekijöiksi nousevat helposti inhimilliset seikat; kuinka asiakaspalvelija on toiminut ja käyttäytynyt sekä kuinka hyvin hän on asiansa osannut.

Jos yrityksestänne valitaan satunnaisesti henkilö, joka on nk. "operatiivisissa tehtävissä", kuinka hyvin luulet hänen tietävän firman liiketoiminnan todellisen tilanteen ja sen, kuinka hänen toimintansa siihen vaikuttaa?

Kuinka moni tietää, onko ollut palkkansa arvoinen kuluneen viikon tai puolen vuoden aikana? Miten omat toimet ovat vaikuttaneet siihen, onko kassassa enemmän rahaa kuin kuukausi sitten? Entä asiakastyytyväisyystavoitteiden saavuttamiseen?

Monessa paikassa vielä alkutekijöissään oleva kannattavuusraportointi pitäisikin uskaltaa ulottaa - tavoitteiden seurannan ohella - mahdollisimman monen käytettäväksi.

Tämän lisäksi kokonaiskuva asiakkaasta eri järjestelmissä, ennusteineen ja arvioineen tulisi saattaa "lattiatasolle" saakka.

Miten arvokasta olisikaan asiakkaalle, että henkilöllä, joka hänen asiaansa hoitaa, olisi tarvittavat tiedot käsillä, päätöksenteon apuna ja asiakkaalle lisäarvoa tuottamassa?

Sen lisäksi että tietoa annetaan jokaiselle tarvitsevalle, sitä pitää tuottaa myös henkilöstöstä. Henkilöstörakenteen ja suoritteiden lisäksi tärkeitä tietoja ovat mm. työtyytyväisyys sekä ilmapiiriin ja jaksamiseen liittyvät asiat.

Pienikin henkilöstön motivaation tai työjaksamisen parannus voi olla ratkaiseva tekijä kilpailuedun syntymisessä. Lähiesimiehet toivottavasti saavat signaaleja työssä jaksamisesta, mutta tieto saattaa olla kadoksissa jo kolmannella portaalla, jossa voitaisiin paremmin tehdä esim. osamiseen, koulutukseen ja jaksamiseen liittyviä linjauksia. Joskus tuloksen syntyminen voi olla kiinni niinkin pienestä asiasta kuin äänenpaino tai sanaton viestintä.

Kannattaa siis pitää huoli siitä, että asiakkaiden kanssa työskentelevien tietotarpeet täyttyvät, mutta myös siitä, että osaamista ja jaksamista seurataan.

Ensi kerralla vinkkejä raportointitarpeiden ja hyödyntäjien kartoituksesta. sekä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemista.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 27.10.2009

2009-10-27T10:45:00.003+02:00

Linkkitiistain lokakuun linkeissä tutustutaan kahteen tutkimukseen, mobiililaitteisiin, BI-investointien hyödyntämiseen sekä Business Intelligence -ratkaisuiden käytettävyyteen.

TDWI:n artikkelissa vedetään yhteen Aberdeen Groupin tutkimusta parhaista BI-käytännöistä laman aikana. Taantumasta selviämiseen tarvitaan sekä strategisia toimia, organisaation kykyä ja mahdollistavia teknologioita. Tutkittujen yritysten suunnittelemat toimet olivat myynnin analysointi ja vahvimmille markkinoille paneutuminen sekä kasvun optimointi ilman lisäpääomaa. BeyeNetworkin artikkelissa John Colbert käy läpi BPM Partnersin tekemää tutkimusta kuinka budjetointia ja suunnittelua hoidetaan keskisuurissa yrityksissä. Tutkimus nostaa esiin monta saavutettua etua suorituskyvyn hallinnan ratkaisuiden hyödyntämisestä excel-pyörittelyn sijaan.

TDWI: BI or Bust Study Highlights Best Practices for a Tough Economy, James E. Powell, 26.8.2009
BeyeNetwork: New Research on Spreadsheet Usage for Budgeting and Planning in Midsize Organizations, John Colbert, 15.9.2009

Toisessa TDWI:n jutussa Carl Weinschenk tarkastelee, kuinka mobiililaitteet muuttavat Business Intelligencen roolia ja hyödyntämistä. BI:n mobilisointi vaatii yritykseltä perusteellisempia muutoksia kun vain uusien teknologioiden hankkimista. On tärkeää vakavasti tarkastella koko Business Intelligence -aluetta ja infrastruktuuria.

TDWI: How Mobile Devices Change BI, Carl Weinschenk, 9.9.2009

Financial Chroniclen artikkeli käsittelee sitä, kuinka tärkeää on hyödyntää yritysten sisäistä informaatiota siten, että sen avulla pystytään lisäämään kyvykkyyttä. BI:llä voi olla ratkaiseva rooli yritysten päätöksenteossa. Artikkelissa pohditaan mm. Business Intelligencen käytettävyyttä, tiedon saatavuutta ja BI:n käyttöä Saas-palveluna.

Financial Chronicle: How to drive greater returns on your BI investments, Sunny Pokala, 6.10.2009

Hieman vanhempi, mutta vielä hyvin ajankohtainen juttu löytyy destinationCRM.com-verkkojulkaisusta. Siinä käsitellään neljää suunnitteluperiaatetta, joiden avulla Business Intelligence -järjestelmien käytettävyytä voidaan lisätä.

destinationCRM.com: 4 Simple Tips for Business Intelligence, Mike Psenka, 10.7.2008

Mikko Muurinen

Ilmaisia Business Intelligence -vinkkejä, osa 1

2009-10-21T14:50:00.002+03:00

Business Intelligence -blogissa alkaa nyt kirjoitussarja, jossa käydään tosielämän esimerkkien kautta läpi muutamia tärkeitä asioita, joita kannattaa huomioida omien liiketoimintatietojen hyödyntämisessä.

Vinkki 1: Panosta tiedon laatuun edes ulospäin näkyvissä järjestelmissä

Kuinka monta kertaa olet saanut lehtitarjouksen lehdestä, joka sinulle tulee jo? Autohuoltotarjouksia edellisille autoillesi? Laskuja virheellisellä nimellä tai osoitteella? Virheellistä saatavuustietoa nettipalvelusta?

Vaihdoin itse muutama vuosi takaperin sähköntoimittajaa. Jostain syystä uuden toimittajan järjestelmiin oli kirjaantunut osoite vähän virheellisesti kirjoitettuna. Posti toi joskus laskut oikeaan aikaan, mutta joinain kertoina erillisen selvitysmerkinnän kanssa... Halusin selvittää asian ja otin yhteyttä asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu ottikin korjaustiedot vastaan ja laskut tulivat taas oikeaan osoitteeseen. Jonkin ajan kuluttua laskut alkoivat taas kiertää postin selvityksen kautta, osoite oli palautunut vääräksi, mutta asiakaslehti tuli kummallista kyllä oikealla osoitteella...

Pyysin asiaa korjattavaksi ja näin taas tapahtui. Jostain kumman syystä aiempi virheellinen osoite ponnahti taas hiljattain laskujen ongelmaksi. Kun tällä kertaa otin asiaa korjattaessa puheeksi sen, että voisimme tulla keskustelemaan tiedon laatuun liittyvissä asioissa, todettiin yrityksestä, että kaikki tiedon laatuun liittyvät ratkaisut ovat kunnossa. Ovatkohan?

Tämän esimerkin kaltaisia tapauksia sattuu tässäkin maassa varmasti jollekulle päivittäin. Liiketoimintatietojen lähteet alkavat itsepalvelun lisäämisen ja järjestelmien liittymien ansiosta olla yhä moninaisempia. Huonot tietojen syöttämisen käyttöliittymät, ohjeistukset ja prosessit tuovat lisää mahdollisuuksia inhimillisille virheille. Kerran jossain järjestelmässä korjattu tieto ei leviä muualle ja saattaa korvautua satunnaisesti virheellisellä tiedolla muualta.

Se mitä huono tiedon laatu maksaa, ei synny ainoastaan siitä, että jokin prosessi ei toimi ja se joudutaan tekemään uudestaan. Kustannuksia voi tulla myös laadun varmistamisen manuaalisesta työstä, sekä siitä, että jotkin prosessit eivät toimi niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Huono tiedon laatu voi tarkoittaa turhia kustannuksia esim. suoralähetysten kohderyhmän väärin mitoittamisessa, vastuukysymyksiä virhetilanteissa, asiakastyytymättömyyttä, turhaa manuaalityötä, toistettavia työvaiheita tai menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia.

Liiketoimintatiedon oikeellisuus on yksi yrityksen luotettavuuden kulmakivistä. Ainakin ulospäin näkyvissä palveluissa sen kannattaisi olla kunnossa. Tiedon laadun pitää näkyä viivan alapuolella.

Seuraavissa kirjoituksissa käsitellään mm. asiakaspalvelun tarvitsemia tietoja, raportointitarpeiden ja hyödyntäjien kartoitusta sekä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemista.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 29.9.2009

2009-09-29T21:27:00.002+03:00

Silvio Berlusconin syntymäpäivän linkit käsittelevät tiedon laadun merkitystä ja tiedon mahdollisimman hyvää hyödyntämistä.

SearchDataManagement.com kertoo Gartnerin tekemästä tutkimuksesta, jossa 140 amerikkalaista yritystä arvioi sitä, kuinka paljon huonolaatuinen tieto maksaa yritykselle vuodessa. Tutkimus kertoo keskimääräisten summien olevan valtavia, jopa 8.2 miljoonaa dollaria vuodessa keskimääräisessä yrityksessä.

SearchDataManagement.com: Poor data quality costing companies millions of dollars annually, Jeff Kelly, 25.8.2009

Gopal Shenoyn blogissa pohditaan sitä, miten monissa yrityksissä on herätty siihen, että hyviä päätöksiä varten on kerättävä tietoa, mutta asiaa ei viedä pohtien loppuun saakka. Loppujen lopuksi pelkkä data ei autakaan päätöksenteossa, sillä pelkkä keräämisen takia kerätty tieto ei tue sen perusteella toimimista.

Product Management Tips: Lots of data, no information, Gopal Shenoy, 18.9.2009

Datan tärkeyttä yrityksen pääomana käsitellään puolestaan eri näkökulmista kolmessa BeyeNetworkin artikkelissa ja blogissa. Euro pystytään käyttämään vain kerran, yrityksen avainhenkilöt saattavat olla muualla huomenna, mutta hyvin hallittu tietämys ei kulu käytettäessä. Jos yrityksen suonissa virtaava data on virheellistä, ei yritys voi menestyä. Johdonmukaisen informaation ja raportoinnin tuottamisen on oltava jatkuva prosessi, ei kertatyö. Mitä sitten pitäisi tehdä huonolle tiedolle? Pitäisikö dataa puhdistaa esimerkiksi tietovarastoon vietäessä vai vasta sieltä ulos haettaessa? Joskus tietoisuus huonolaatuisesta datasta voi auttaa paljonkin yritysten prosessien ja järjestelmien kehittämisessä.

BeyeNetwork: Data is and will always be the ultimate proprietary asset, Ronald Damhof, 27.8.2009
BeyeNetwork: The Need to Simplify Data and Reporting, Timothy Leonard, 17.9.2009
BeyeNetwork: What to Do with Bad Data? When and How to Dispose of It, Tom Breur, 23.9.2009

Data Doghousen People, Process & Politics -sarjan viimeisimmässä osassa pohditaan integraatio-osaamiskeskuksen perustamisen erilaisten lähtökohtien ja organisointimallien hyviä ja huonoja puolia.

The Data Doghouse: People, Process & Politics: Pros & Cons of ICC Organizational Models, Rick Sherman, 25.8.2009

Mikko Muurinen

Mikä mättää tiedon hyödyntämisessä?

2009-08-31T10:16:00.006+03:00

Nyt jos koskaan on firmoille elintärkeää hyödyntää olemassa olevia tietojaan. Firmat, jotka eivät päästä henkilöstöään tai tärkeitä sidosryhmiään tietoon, tulevat jäämään jalkoihin nousun taas koittaessa. Ne jotka eivät anna kaikkien hyödyntää tietoa, menettävät monta mahdollisuutta. Ne, jotka eivät pidä huolta siitä, että tieto on oikeaa, tekevät vääriä johtopäätöksiä ja suunnittelevat toimintaansa väärin perustein.

Tyypillisesti liiketoimintatietoja pystyy hyödyntämään ainoastaan pieni osa yritysten henkilöstöstä. Lisäksi hyvin harva yritys hyödyntää yli puolta siitä tiedosta, mitä heillä on kerättynä.

Jos tietoihin kuitenkin päästään, ongelmaksi nousee usein se, että kokonaiskuvaa täytyy metsästää usealta luukulta. Jos tiedot pitää vielä yhdistää käsin, vaikeiden työkalujen ehdoilla, jää tämä usein tekemättä.

Kaiken lisäksi tiedot eivät usein ole ajantasaisia, oikealla tarkkuustasolla, ristiriidattomia tai ylipäätään laadukkaita.

Miksi ihmeessä tietämykseen tehtyjä investointeja ei hyödynnetä paremmin? Henkilöt ja asiakkaat vaihtuvat, teknologiat muuttuvat, mutta tieto, joka on kerätty, on pysyvä pääoma.

Ongelmat eivät ole ihan pieniä. Suomessakin yli puolet työvoimasta kuuluu Tilastokeskuksen mukaan nk. informaatioammattilaisiin. Jos esimerkiksi keskikokoisessa firmassa puolet porukasta yrittää turhaan etsiä, koota ja analysoida tietoa päivän viikossa, merkitsee se miljoonien kustannuksia vuodessa. IDC:n tutkimus¹ kertoo jopa 20% tietotyöläisten työajasta menevän tällaisiin tehtäviin... Ajatella, jos tästä saisi nipistettyä vaikkapa 5% pois!

Usein unohdetaan, että päätöksiä ja kilpailuetua syntyy jokapäiväisessä toiminnassa, ei ainoastaan johdon ja analyytikoiden työpöydillä. Jos taataan helppokäyttöinen pääsy informaatioon kaikille tarvitsijoille, hoidetaan jakelu kuntoon, yhdistellään tietoa valmiiksi ja huolehditaan tiedon oikea-aikaisuudesta ja oikeellisuudesta, ollaan jo ihan eri tasolla yrityksen lähtökohdissa päihittää kilpailijat.

Kannattaa nähdä hieman vaivaa ja miettiä, miten oikeasti oma yritys saadaan hyödyntämään jo tehtyjä investointeja ja tietopääomaa, tekniikasta asia ei ole kiinni. Vaatikaa sekä sisäisesti että yhteistyökumppaneilta Business Intelligence- eli liiketoimintatiedon hyödyntämisen alueella enemmän.

Haasteena voisi ehkä heittää ajatuksen; jos Business Intelligence ei ole säästänyt tai tuottanut miljoonaa, ei sitä käytetä oikein. Käytetäänkö teillä?

Oikein hyvää syksynalkua,

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 11.8.2009

2009-08-11T14:03:00.002+03:00

Kesälomien jälkeen on taas aika käydä läpi useita hyviä Business Intelligence- ja integraatio-aiheisia kirjoituksia. Linkit vievät kirjoituksiin, jotka käsittelevät Business Intelligencen hyötyjä ja niiden mittaamista, hyvää tietoa ja sen hallintaa sekä edellytyksiä onnistuneeseen data-integraatioon.

Sarah Burnett kirjoittaa vuoden takaisessa blogissaan siitä, miten tärkeää on esittää tieto sillä tavoin, että niiden perusteella on mahdollisimman helppo toimia. Tiedon pitää olla relevanttia, sidoksissa muihin muuttujiin, kerätty useasta luotettavasta lähteestä ja toimitettu oikeaan aikaan. Mitä helpompaa tietoa on käyttää laajalti ja ryhmän viisautta keräten, sen paremmin sen pohjalta tehdyt päätökset tukevat liiketoimintaa.

Sarah Burnett's Web Musings: Actionable Information, Sarah Burnett, 5.8.2008

Sekä Dorothy Millerin että Peter Thomasin kirjoitukset antavat hyviä vinkkejä siihen, mitä asioita kannattaa mitata BI:n hyödyn arvioinnissa. Hyvä BI antaa käyttäjille mahdollisuuden tehdä parempia liiketoimintapäätöksiä. Tästä syntyvät vaikutukset saattavat olla yrityksen kannalta massiivisia.

IT Business Edge: Measuring the Return on Investment for Business Intelligence, Dorothy Miller, 24.2.2009
Measuring the benefits of Business Intelligence, Peter Thomas, 26.2.2009

BI Question Blogissa Timo Elliott vetää yhteen onnistuneen BI:n edellytyksiä. Standardoimalla ja rationalisoimalla BI koko yrityksessä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, parempi hallinta tietoon sekä parempi tuki liiketoiminnan tavoitteiden seurannalle. Näistä seuraa suoria kilpailuetuja.

BI Question Blog: Implementing Business Intelligence Standards: Save Money and Improve Business Insight, Timo Elliott, 13.7.2009

Datan hallinnasta on kirjoitettu muutamassa blogissa. Markkinoinnin asiantuntija Mary Schmidt arvioi sitä, miten tärkeää on, että yrityksellä on hyvää dataa. Mitä kaikkea tiedon hallinta oikein on, kysytään puolestaan BeyeNetworkin blogissa.

It All Comes Back To The (Yawn) Data, Mary Schmidt, 3.8.2009
BeyeNetwork: What Does It Mean to 'Govern Data'?, Robert S. Seiner, 6.7.2009

Data Doghousen People, Process & Politics -sarja on päivittynyt kolmella uudella kirjoituksella. Rick Sherman jatkaa aihetta kertomalla edellytyksistä, joilla taataan data-integraation hyöty liiketoiminnalle. Tarvitaan konkreettisia liiketoiminta-ongelmia, joita lähdetään ratkomaan. Integraatioratkaisuiden hankinta-portfoliolla voidaan taata integraatioratkaisuiden hyödynnettävyys yli liiketoiminta- ja it-sektorien. Integraatio-kompetenssi-keskuksen avulla voidaan organisoida ja järkeistää integraatioponnistukset koko yrityksen tasolla.

The Data Doghouse: People, Process & Politics: Integration Competency Centers, Rick Sherman, 31.7.2009
The Data Doghouse: People, Process & Politics: Integration Portfolio, Rick Sherman, 14.7.2009
The Data Doghouse: People, Process & Politics: Business & Integration, Rick Sherman, 24.6.2009

Mikko Muurinen

Miten hyödyntää SaaS-ohjelmien tietoja?

2009-07-01T08:44:00.001+03:00

Internetin kautta palveluna käytettäviä myynnin, markkinoinnin ja asiakkuudenhallinnan tietoja käsitteleviä CRM-ohjelmistoja voidaan hyödyntää yrityksissä paljon nykyistä tehokkaammin. Ohjelmistojen integraatio säästäisi työaikaa, toisi liiketoimintaan enemmän ennustettavuutta ja parantaisi strategisen asiakastiedon hyödyntämistä.

Palveluna käytettävien software as a service (SaaS) -ohjelmistojen käyttö on kovaa vauhtia yleistymässä. IDC:n arvion mukaan palveluna tarjottavien ohjelmistojen käyttö kasvaa vuoden 2009 aikana 40 %, ja eri arviot ennustavat SaaS-ohjelmistoille 9–30 % markkinaosuutta muutaman vuoden sisällä. SaaS-palveluista suosittuja ovat erityisesti CRM- ja taloushallintosovellukset.

Monia yrityksiä houkuttaa SaaS-mallin helppous: ei asennuksia, ei ylläpitoa. Ongelmana on kuitenkin usein integroitavuus muihin tietojärjestelmiin. Kun SaaS-ohjelmisto pyörii muista järjestelmistä erillään, sen sisältämää tietoa ei pystytä kunnolla hyödyntämään.

Tietojen tuominen SaaS-ohjelmistoista toisi yrityksille monia hyötyjä. Esimerkiksi myynnin ja varastonhallinnan tietojen yhdistäminen helpottaisi kysynnän ennakointia, jolloin varastoja voisi optimoida entistä paremmin. Myynnin tietojen yhdistäminen taloushallintoon taas parantaisi talouskehityksen ennakoitavuutta.

Myynnin, markkinoinnin, laskutuksen, puhelinpalvelun ja muiden järjestelmien tietoja voisi myös integroida yhdeksi asiakaskohtaiseksi näkymäksi, jolloin asiakkuuksien kehitystä voitaisiin seurata paljon paremmin ja asiakaspalvelu nopeutuisi. Myös asiakaspalautteena tulevat tiedot tuotteiden ja palvelujen puutteista voitaisiin hyödyntää tehokkaammin, jos tiedot integroitaisiin myynnin, tuotekehityksen ja laadunhallinnan järjestelmiin.

Integrointipanostus kannattaa, sillä jo melko pienessäkin yrityksessä työntekijöiltä kuluu niin paljon vuosittaista työaikaa manuaaliseen tiedonhakuun ja -käsittelyyn, että investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Puhumattakaan sen aiheuttamista kustannuksista, kun tärkeä tieto jää kokonaan käyttämättä ja bisnespäätöksiä tehdään mutu-tuntumalla.

Markku Sillanmikko

Linkkitiistai 23.6.2009

2009-06-23T13:09:00.002+03:00

Tällä kertaa tarkastelemme Business Intelligence -kulttuuria ja sen ihmisnäkökulmaa, Business Intelligence- ja liiketoimintasovellusten yhteiseen kehittämiseen liittyviä kuvioita sekä sitä, kuinka yritykset voivat välttää joutumasta erillisten ja keskenään keskustelemattomien data-siilojen vangiksi.

BeyeNETWORKin blogissa Dave Wells kirjoittaa Business Intelligencen ihmisaspektista ja Business Intelligence -kulttuurista. Business Intelligence pitäisi määrittää enemmän ihmiskeskeisesti. Intelligence - älykkyys syntyy siitä, että pystytään järkeistämään, suunnittelemaan, ratkaisemaan ongelmia, abstraktoimaan, ymmärtämään, innovoimaan ja oppimaan. Nämä ovat inhimillisiä ominaisuuksia. Teknologian tulee avustaa, ei olla lähtökohta.

BeyeNETWORK: Analytic Culture – Does It Matter?, Dave Wells, 3.6.2009

CIO Newsin artikkelissa käsitellään sitä, kuinka tärkeää on saada liiketoimintasovellusten kehittäjät työskentelemään tiiviisti BI-kehittäjien, jotta saadaan luotua integroitu liiketoimintatiedon hyödyntämisen strategia. Shaku Atre kirjoittaa BeyeNETWORKin kolumnissa samaan asiaan liittyen siitä, kuinka nykyisten BI-ratkaisuiden kehittämisessä tulee ottaa entistä laajemmalti asioita huomioon.

CIO News: Integrated business intelligence strategy spans app, BI developers, Christina Torode, 9.6.2009
BeyeNETWORK: What Is So Different About Business Intelligence Today?, Shaku Atre, 18.6.2009

Rick Sherman pohtii Data Doghousen kahdessa blogikirjoituksessa erilaisia syitä, joiden takia yritykset ajautuvat erillisiin data-siiloihin yhtenäisen ja keskitetyn "yksi versio totuudesta" tavoitteen sijaan. Yritykset eivät ajoissa näe integraatioon liittyviä ongelmia, vaan elävät erillisten ERP, DW, BI, CPM, MDM, CDI ja PIM -ratkaisuiden tietokantojen kanssa. Tietojen yhdistäminen kokonaisen liiketoimintanäkymän saamiseksi voi olla hyvin työlästä. Ristiriitaiset tiedot johtuvat usein siitä, että taustalla olevat järjestelmät määrittelevät samojakin tietoja eri tavoin.

The Data Doghouse: People, Process and Politics - We All Hate Data Silos, So Why do They Happen?, 29.5.2009
The Data Doghouse: People, Process & Politics: Stop the (Integration) Madness, 18.6.2009

Mikko Muurinen

Summit 2009 tarjosi paljon

2009-06-17T08:08:00.001+03:00

Tämänvuotinen Information Builders Summit –käyttäjäkonferenssi Nashvillessä osoitti asennetta. Viesti oli selkeä; vaikka elämmekin globaalisti vaikeampia aikoja, tärkeiksi koettuja asioita ei tule sivuuttaa. Siispä myöskään näiden asioiden käsittelemiseen tarkoitettua foorumia ei lähdetty millään tavoin karsimaan saati peruuttamaan. Ihmiset tarvitsevat tietoa myös – tai oikeastaan etenkin – näinä vaikeina aikoina.

Maailmantalouden tilanteesta, sekä tietyn influenssapandemian uhasta huolimatta konferenssin avauspäivänä suuri sali täyttyi laajasta kirjosta business intelligence -osaajia – niin käyttäjiä kuin kehittäjiäkin. Tilaisuuden ensimmäisen ohjelmanumeron tarjonneen koomikon poistuessa lavalta hymyt konferenssivieraiden suupielillä kertoivat, ettei kukaan tullut paikalle ainakaan synkistelemään. Countrymusiikin kyllästämä Nashville ei muutenkaan ollut huono valinta konferenssin pitopaikaksi tyytyväisen ja virkeän oloisista vieraista päätellen.

Itse konferenssin informaatioanti jakaantui karkeasti teknis- ja businesspainotteisiin linjoihin. Teknisemmille osaajille tarjottiin pintaa syvemmälle meneviä esityksiä Information Buildersin tuotepaletista sekä erityisiä tilaisuuksia ("labroja") joissa käyttäjä itse pääsi käsiksi työkaluihin.
Enemmän liiketoimintapuolelle kallellaan oleville vieraille mielenkiintoista antia olivat erityisesti luennot, joissa asiakkaat itse esittelivät edellä mainitun tuotepaletin kautta toteutettuja yrityskohtaisia ratkaisuja.

Esitellyt ratkaisut osoittivat, kuinka erilaisin ja innovatiivisin tavoin oikeanlaisen liiketoimintatiedon jakaminen ja hyväksikäyttö voidaan valjastaa kilpailuetua luovaksi tekijäksi yrityksissä. Ratkaisujen tuottamat tulokset puhuivat myös omaa kieltään; oikeanlaisen informaation jakaminen ja niiden pohjalta oikeiden päätösten tekeminen on tärkeä tekijä yrityksen menestyksessä. Menestyskään ei tarkoita ainoastaan kustannussäästöjä tai kasvaneita tulovirtoja; esimerkiksi yhdysvaltalaisen kaupungin Richmondin poliisilaitos esitteli oman business intelligence -ratkaisunsa, jonka avulla rikollisuus kaupungissa oli huomattavasti vähentynyt.

Tilaisuuksien ja esittelyjen lisäksi tämän käyttäjäkonferenssin tiedonjaossa oli kyse vieraiden keskinäisestä kanssakäymisestä. Konferenssi oli oivallinen tilaisuus verkostoitua ja ennen kaikkea jakaa tietoa siitä, kuinka yritykset saavat heille räätälöidyistä business intelligence -ratkaisuista parhaan mahdollisen tuloksen irti. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka avoimesti vieraat olivat myös kokemuksiaan valmiita jakamaan. Kuten aiemmin todettua, varsinkin nyt on erityisen tärkeää, että oikea tieto tavoittaa oikeat henkilöt, jotta näistä haastavista ajoista myös päästäisiin yli. Tätä tarkoitusta tämänvuotinen käyttäjäkonferenssi palveli onnistuneesti.

Anssi Falk

Linkkitiistai 26.5.2009

2009-05-26T10:43:00.003+03:00

Linkkitiistai on taas lukutiistai.

Ennustaminen, erilaisten syiden ja seurausten ymmärtäminen ja tuleviin tapahtumiin varautuminen ovat yleensä oleellinen osa liiketoiminnan johtamista ja otettava huomioon siten myös business intelligence- tai liiketoimintatiedon hallinta-ratkaisuissa. Seuraavat tiedettä popularisoivat kirjat vievät lukijan hyvin vauhdikkaalla ja kiinnostavalla tavalla mukaan monisyiseen ja ongelmalliseenkin aihepiiriin:

Taleb, Nassim Nicholas (2007): Musta Joutsen - Erittäin epätodennäköisen vaikutus
http://beta.wikiversity.org/wiki/Nassim_Nicholas_Taleb_(2007):_Musta_Joutsen

Levitt, Steven D., Dubner, Stephen, J. (2006): Freakonomics - outoustalous
http://readme.fi/product.php?isbn=9789525592436

Gladwell, Malcolm (2007): Leimahduspiste.
http://beta.wikiversity.org/wiki/Gladwell,_Malcolm_(2000):_The_Tipping_Point

Nassim Nicholas Talebin kirja Musta Joutsen kertoo erittäin epätodennäkösistä tapahtumista, joita on mahdoton ennustaa ja joiden vaikutukset ovat erittäin vakavia.
Kirjassa käsitellään ennustamista melko monipuolisesti, useasta näkökulmasta, kritisoiden asiantuntijoita ja erilaisia menetelmiä.

Levittin ja Dubnerin Freakonomics-kirja käsittelee jokapäiväisten, mutta näennäisesti toisiinsa liittymättömien asioiden välisiä syy-seuraus-yhteyksiä. Kirja nostaa esiin useita outojakin yhteyksiä, jotka todistavat usein yleistä käsitystä vastaan. Lue myös uusia juttuja Freakonimics-blogista...

Malcolm Gladwellin Leimahduspiste kuvaa ideoiden, menestystuotteiden, trendien ja käyttäytymismallien leviämisen logiikkaa. Gladwell rinnastaa niiden leviämisen epidemioihin, ja osoittaa niiden leviävän kuin virusten. Gladwellin kaikki kirjat ovat herättäneet paljon keskustelua, ja Gladwell on saanut kiertää suosittuja talk show't kertomassa esim. uusimmasta kirjastaan Outliers.

Kesä on lukemisen kulta-aikaa... Mainitut kirjat löydät hyvinvarustellusta kirjastosta tai jos pidät oman kappaleen omistamisesta, vaihtoehtoisesti kirjakaupasta.

Hyviä lukuhetkiä,
Mikko Muurinen

Maailma muuttuu, muuttuuko Business Intelligence?

2009-05-08T07:40:00.002+03:00

Valtaosa yritysten toiminnoista on ollut huikean mylläyksen kohteena viimeisten vuosien ajan. Henkilöstöosastoja ei voi verrata muutaman vuoden takaiseen. Viestintäyksiköiden tehtävät ovat laajentuneet. Talousosastoilla ollaan aivan uudenlaisten haasteiden edessä. Kentällä vaatimukset ovat kasvaneet ja työn luonne muuttunut.

Organisaatioyksiköille on määritelty uusia tavoitteita, ulottuvuuksia, johtamismenetelmiä ja mittareita. Sama on tapahtunut yksittäisille työtehtäville ja toimenkuville.

Tämä trendi jatkuu varmasti myös jatkossa. Staattiseen yritysmaailmaan ei ole paluuta.

Keskeytä blogin lukeminen hetkeksi. Käy katsomassa nykyisestä BI- tai raportointijärjestelmästäsi, onko siinä otettu kaikki uudet kysymykset huomioon. Tee se nyt.

Siis heti.

Ok, pystytkö nyt kertomaan miten järjestelmissä otetaan muuttunut liiketoimintaympäristö huomioon? Lähestytäänkö järjestelmässä asioita työkalu- vai tuloslähtöisesti? Kuluuko asiantuntijoiden työaikaa vaikean systeemin selittämiseen? Tarkastellaanko yrityksen tilaa taustapeilistä?

Luulen, ettei suuressa osassa yrityksiä BI ole pysynyt vaatimusten mukana. Johtuisiko se väärästä ajattelumallista?

Olemassa olevia ajattelumalleja on vaikeaa kyseenalaistaa. Klaudios Ptolemaioksen maakeskeinen teoriakin vallitsi 1500 vuotta. Ihmiset uskoivat siihen, koska se toimi ainakin suurin piirtein, eikä juuri kenenkään intresseissä ollut teorian kyseenalaistaminen. Teoria murtui vasta 1600-luvun alussa Johannes Keplerin työn myötä.

Mitä uudet ajattelumallit voisivat olla Business Intelligencessä? Ehkä enemmän pitäisi viedä liiketoimintatiedon hyödyntämistä lähelle liiketoimintaa... Järjestelmien tulisi käyttäjilleen jotain eteenpäin kertomisen arvoista.

Operatiivista raportointia voi kohdentaa liiketoimintaprosesseissa todettuihin ongelmakohtiin ja tapahtumiin. Pelkkä raporttiportaaliin tai dashboardeihin tukeutuminen ei tyydytä kaikkia tarpeita. Kun esim. asiakaspalvelija saa rutiinista poikkeavan tapauksen, hänen päätöksentekoaan voidaan auttaa antamalla automaattisesti tietoa, kuinka muualla on vastaavissa tapauksissa menetelty.

Tietämystä ja toimintamalleja pitää pystyä tekemään päätöksentekoa varten jo ennakkoon. On erittäin tärkeää helpottaa mm. erilaisten skenarioiden vertailua. Sama asiakaspalvelija voisi saada huomattavaa apua siitä, jos hänellä olisi tilanteen ollessa päällä, käytössään tietoa, kuinka erilaisten päätöksen yksityiskohtien muutokset vaikuttavat lopputulokseen. Ennustemallit, simulointi ja analysointi tulisi tuoda helpossa ja kevyessä muodossa osaksi operatiivista toimintaa.

Mikään ajattelumallin muutos ei merkitse välttämättä suuria kustannuksia, päinvastoin, kustannustehokkuuden tulee olla tavoitteena ja asenteena.

Vaatikaa järjestelmätoimittajilta, meiltä ja muilta, enemmän. Vaatikaa että ratkaisut perustuvat omiin toimintamalleihinne. Nykytilanteessa kilpailuetua ei voi saavuttaa työkalulähtöisesti, samoin standardivälinein. Niillä voidaan pysyä vain pinnalla.

Onko sinun firmassasi kilpailuetu paremmassa jamassa kuin kolme vuotta sitten?

Kommentoi.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 21.4.2009

2009-04-21T10:43:00.000+03:00

Tällä kertaa tarkastelemme operatiivista Business Intelligenceä sekä sitä, kuinka tavanomaisia BI:n hyötyjä voidaan laajentaa esim. nk. closed loop -ratkaisuilla tai yhdistämällä BI-ominaisuudet hakuteknologioiden kanssa.

James Taylor hahmottelee BeyeNETWORKin blogissa askelia, joita yritysten tulisi ottaa siirtyessään perinteisestä BI:stä kohti operatiivista business intelligenceä ja päätöksenteon tukijärjestelmiä. Neil Raden puolestaan pohtii tarkemmin syitä, miksi operatiivinen business intelligence on niin tärkeää. Usein BI-järjestelmät ovat suunniteltu informoimaan ihmisiä, ei auttamaan reagoinnissa. Enterprise Systemsin Linda Brigg kirjoittaa artikkelissaan kuinka business intelligence voi suoraan vaikuttaa tulokseen, kun se on yhä laajemman käyttäjäkunnan saatavilla.

BeyeNETWORK: First Steps To and Beyond Operational Business Intelligence, James Taylor, 30.9.2008
BeyeNETWORK: Why You Should Be Thinking About Operational BI, Neil Raden, 10.4.2009
Enterprise Systems: Q&A: Pushing BI Beyond Business Managers, Linda Briggs, 25.3.2009

BeyeNETWORKin blogissa Colin White kirjoittaa, että tehokas päätöksenteko vaatii muutakin kuin aina vain enemmän ja enemmän tietoa. Informaation pitää olla helposti kulutettavaa ja integroitu nk. closed-loop päätöksentekojärjestelmään. Jake Freivaldin kolumnissa ebizQ:ssa puhutaan siitä, kuinka suurin osa yrityksen tiedoista saataisiin tarvitsevien saataville. Yli 80 prosenttia tiedoista on strukturoimatonta, kuten dokumentteja, sähköposteja jne., eikä niitä voida saada helposti analyysien ja päätöksenteon tueksi, ellei tehokkaasti hyödynnetä esim. hakuteknologioita.

BeyeNETWORK: Closed-Loop Business Intelligence: Reality or Simply Another Buzzword?, Colin White, 22.4.2009
ebizQ: BI + Search: Opening Doors to Enterprise Data, Jake Freivald, 30.3.2009

Lopuksi vielä kaksi kirjoitusta tärkeistä Business Intelligence -hankkeen käynnistämisessä huomioitavista asioista. Doug Lautzenheiser kirjoittaa blogissaan mitkä asiat tulisi ottaa huomioon BI-tiimien, standardien ja infrastruktuurien suunnittelussa. Information Managementin artikkelissa käydään tarkasti läpi esimerkkejä siitä, kuinka hankkeiden alkuvaiheessa voidaan kaivaa oikeat business caset ja liiketoimintahyödyt tavoitteiksi.

Business Intelligence Foundations, Doug Lautzenheiser, 26.3.2009
Information Management: Show Me the Money: A DM/BI Business Value Primer, Bob Lambert & Tri Truong, 24.3.2009

Mikko Muurinen

OLAP ei ole kuutio

2009-03-25T10:21:00.002+02:00

OLAP liitetään usein Business Intelligencestä puhuttaessa kuutioiden pyörittämiseen ja lataukseen. OLAP, Online Analytical Processing - termi ei kuitenkaan pidä sisällään mitään viittausta taustalla käytettäviin tekniikoihin. Termi kertoo oivallisesti keskeisen asian, eli kyse on onlinenä tapahtuvasta analyyttisestä prosessoinnista.

Erilaisten määritelmien keskeiset ja melko yhteiset kantavat teemat ovat näkökulmien vaihtamisen mahdollisuus monien ulottuvuuksien välillä, tarkempaan tietoon porautuminen sekä datan manipulaatio. Määritelmissä harvoin sanellaan tiedon tallentamismuodoista mitään.

Loppukäyttäjän kannalta ei pitäisikään olla millään tavalla merkityksellistä millä lailla järjestellyistä tietolähteistä tieto tulee, kuutiosta, kartiosta vai juuttisäkistä... Kuten ei väliä ole myöskään sillä, tehdäänkö analysointia OLAP-palvelimen muistissa, oman työaseman muistissa vai missä. Kunhan oikea lopputulos ja tehokkuus saavutetaan loppukäyttäjälle helpolla tavalla, ei käytettävä menetelmä ole käyttäjälle mitenkään oleellinen.

Pikemminkin, analyyttiseen käsittelyyn pitäisi saada tietoa useista tietolähteistä ja ajantasaisena. Esimerkiksi asiakastietoa pitäisi pystyä lennosta yhdistelemään laskutus-, tilaus- ja tuotantojärjestelmistä saatavaan ajantasaiseen tietoon. Tätä tietoa pitää pystyä pilkkomaan ja pyörittämään analysoinnin tueksi ilman, että se pitää ladata johonkin tiettyyn, ennalta määrättyyn muotoon, jota voidaan käyttää vain tietyillä välineillä. Teknologian kehittyminenhän on poistanut rajoitteet tietomassojen pyörittelystä vain tietyllä tavalla.

Määriteltyjen kuutioiden pitääkin olla vain yksi monista analysoinnin muuttuvista tietolähteistä, ei ainoa mahdollinen. Tietojen ei myöskään pidä olla vain luettavissa, mutta usean käyttäjän päivitettävissä ja käytettävissä.

Analysoinnin pitää myös olla päätelaitteeseen sitomatonta. Jos tukeudutaan asennettavaan työkaluun, ollaan väistämättä rajoitettu käyttömahdollisuuksia. Aina ei BI-hankkeissa kuitenkaan muisteta, että liiketoimintatiedon hallinnassa lähestymisen pitää lähteä liiketoiminnan tarpeiden ja halujen ratkaisemisesta, ei tuotteista tai työkaluista.

Hankkeissa kannattaa pitää mielessä se, että loppukäyttäjät tarvitsevat tietoa jotakin liiketoiminnan ratkaistavaa ongelmaa varten, eivät tietorakennemallia.

Vai keksiikö joku pakottavaa tarvetta, miksi OLAPin pitäisi olla esim. kuutiomuotoon sidottu?

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 3.3.2009

2009-03-03T12:41:00.004+02:00

Maaliskuun alun linkkeinä on kirjoituksia, joissa käsitellään Business Intelligencen kulutuksen helppoutta, reaaliaikaisen tiedon hyödyntämistä, data-integraation nykymahdollisuuksia sekä R tilasto-ohjelmistoa.

Claudia Imhoff kirjoittaa BeyeNETWORKin blogissa kuinka Business Intelligencen ei tulisi olla vain helppokäytöistä, vaan myös helposti kulutettavaa. BI-hankkeissa tulisi keskittyä myös siihen, miten, missä ja kuinka ihmiset hyödyntävät iformaatiota, eikä vain kuinka valitaan aineisto, muotoillaan raportti, luodaan graafi jne.

BeyeNETWORK: Easy To Use? Nah. We Need BI That Is Easy To Consume!, Claudia Imhoff, 19.2.2009

Doug Henschen kirjoittaa InformationWeekissä kuinka reaaliaikaista tietoa ja analyyttistä näkemystä voidaan käyttää ratkaisemaan todellisia liiketoiminnan ongelmia. Tuottava teollisuus ja jälleenmyyjät ovat tarttumassa uudenlaiseen kysynnän ennustamiseen, jonka takia ajantasaisen ja yksityiskohtaisen tiedon tarve on kasvamassa huomattavasti. BusinessWeekin artikkelissa puolestaan käsitellään BI-ratkaisuiden kykyä auttaa yrityksiä analysoimaan tietojaan kustannusten säästämiseksi tai myyntimahdollisuuksien luomiseksi.

InformationWeek: In A Down Economy, Companies Turn To Real-Time Analytics To Track Demand, Doug Henschen, 28.2.2009
BusinessWeek: Business Intelligence Software's Time Is Now, Rachael King, 2.3.2009

Data-integraation imago-ongelmaa käsitellään Information Managementin Rick Shermanin kolumnissa. Data-integraatio mielletään vain ETL:n synonyymiksi, joka puolestaan on rinnastettu tietovarastointivälineeksi. Nykyiset mahdollisuudet integroida tietoja kaikkiin yrityksen liiketoimintatilanteisiin ja tarpeisiin usein unohdetaan. Shermanin mukaan yritykset ovat haaskanneet paljon mahdollisuuksia jättämällä informaatioonsa aukkoja. Tietojen integroinnin ja puuttuvan tiedon paikkaamisen kustannukset ovat olleet siilo-ajattelun takia kovia.

Hub Solution Designsin blogissa katsotaan, miten yksi informaation hallinan pala, master-tiedon hallinta, MDM, sopii yritysten arkkitehtuureihin, varsinkin SOA-mielessä. Saman blogin vanha kirjoitus kymmenestä parhaasta MDM-ratkaisun käytännöstä on tässä yhteydessä vielä oikein hyvin ajan tasalla.

Information Management: Beyond ETL and Data Warehousing, Rick Sherman, 19.2.2009
Hub Solution Designs: MDM and SOA, a Strong Partnership, Joan Lawson, 19.1.2009
Hub Solution Designs: Ten Best Practices for Master Data Management and Customer Data Integration, Dan Power, 10.10.2007

Lopuksi vielä hieman Open Source -tilasto-ohjelmisto R:stä. Data Evolution -blogissa referoidaan paneelikeskustelua R-ohjelmiston käytöstä muutamissa suurissa R-käyttäjäyrityksissä, kuten Google ja Facebook. Kirjoituksessa on hyvin vedetty yhteen R:n vahvuudet ja heikkoudet yrityskäytössä.

Data Evolution Blog: How Google and Facebook are using R, Michael E. Driscoll, 19.2.2009

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 10.2.2009

2009-02-10T07:00:00.000+02:00

Tämänviikkoisissa nostoissa esitellään kirjoituksia, joissa käsitellään Business Intelligence -termin määritelmän muuttumista, Business Intelligence -hankkeiden epäonnistumismahdollisuuksia, mobiili-BI:n ensiaskelia sekä SOA-palveluiden hallinnan valintastrategioita.

Visual Business Intelligence -blogin Stephen Few kommentoi Beye Networkin Dave Wellsin ajatuksia Business Intelligencen muuttuvasta määritelmästä. Alkuperäisiin määritelmiin palaaminen on tarpeen, jotta tavoitteet saataisiin taas selkeiksi.

Visual Business Intelligence: About Face — Returning BI to Its Roots, Stephen Few, 26.12.2008
Beye Network: The Changing Face of Business Intelligence, Dave Wells, 18.11.2008

Timo Elliott pohtii BI Questions Blogissaan mikä voisi mennä pieleen Business Intelligence -hankkeissa vuonna 2009. Ilman BI:n kunnollista organisointia on erittäin todennäköistä, että projektit eivät saa kaikkia näkökulmia mukaan, Excel-viidakot jäävät valtaan eikä tiedon hyödyntäminen lisäänny. Toisessa kirjoituksessaan hän esittää tyypillisen skenarion "klassisesta" BI:stä. Tyypillisesti BI-projektit keskittyvät teknologiaan ja alustoihin, eivät ihmisiin ja kulttuuriin.

BI Questions Blog: What Might Go Wrong in Business Intelligence in 2009, Timo Elliott, 14.12.2008
BI Questions Blog: Classic BI. Sigh., Timo Elliott, 5.8.2008

Kanadan Computerworldin artikkelissa pohditaan kuinka tarjoilla onnistuneesti data-analyysimahdollisuuksia suurille käyttäjämäärille. Onnistuminen riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin käyttäjien tarpeet tunnetaan.

Computerworld Canada: How would you like your BI?, Kathleen Lau, 9.1.2009

Lopuksi SOA Magazine antaa kymmenen hyvää neuvoa kuinka organisaatiot saavat täyden hyödyn SOA-palveluiden hallintaratkaisuistaan.

SOA Magazine: Ten Strategies for Overcoming the Technological Impact of SOA Governance, Robert Schneider, 17.11.2008

Mikko Muurinen

Business Intelligence -trendit 2009

2009-01-16T09:52:00.002+02:00

Uusi vuosi, uudet kujeet... Perinteiseen blogityyliin vuoden alkaessa on hauska tehdä omia arvioita tulevan vuoden trendeistä. InfoBuildin Strategista kilpailuetua -blogin uuden vuoden tina -tyyliin tehtyjä, enemmän tai vähemmän itse itseään toteuttavia ennusteita vuoden 2009 Business Intelligence -trendeistä, olkaa hyvät:

Yksi ja ainoa asiasana vuodelle 2009: TALOUS

Taantuman jatkuessa riskien välttäminen nousee esille liki kaikissa yrityksissä. Vuonna 2009 kannattaa ottaa enemmän selville oman yrityksen tilanteesta, markkinoista ja kustannustekijöistä. Tärkeitä ja vaikeita säästö- ja leikkauspäätöksiäkin tehtäessä on parasta olla varma, että nuo päätökset tehdään oikean tiedon pohjalta.

Ennuste Business Intelligence -alueen kehittymisestä nyt taantumankin aikana on siksi melko positiivinen. Trendinä toivottavasti tulemme näkemään Business Intelligencen kehittämistä yhä enemmän kilpailuedun tuomiseen.

Tulojen vähentyessä ja toiminnan hidastuessa oman toiminnan kehittäminen nousee esille. Kehittämishankkeita esim. tulosohjauksen, rullaavan suunnittelun, analysoinnin, tietojen visualisoinnin ja jakelun suhteen nousee esille kaikilla toimialoilla.

Kun matkustamista ja aikaavieviä kokouksia tehostamissyistä karsitaan, Business Intelligence -ratkaisuiden mobiilikäyttö lisääntyy ja vaatimukset erilaisille ryhmätyömahdollisuuksille kasvavat. Trendinä 2009 on kasvava tarve saada tietoja saadaan oikea-aikaisesti ja missä vain.

Vuonna 2009 IT-rautakauppa varmasti hidastuu. Tästä syystä olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen raportoinnin alustana on yhä useammassa tapauksessa hyödyllistä ja tarpeen. Business Intelligencen laajentaminen ilman uusia hardware-investointeja on tämän vuoden trendi. Ratkaisuiden skaalautuvuus nousee päätöksentekokriteereissä entistä korkeammalle.

Näitä pohdintoja täydentämään ja haastamaan muutamia muita näkemyksiä:

BI Questions Blogin Timo Elliott on kerännyt listaa erilaisista ennusteista, kuinka Business Intelligence -alue tulee muuttumaan vuonna 2009. Listalla on hyvin monenlaisia näkemyksiä kuumista aiheista ja tulevaisuden suuntauksista.

BI Questions Blog: The Complete List of 2009 BI Predictions?, Timo Elliott, 5.1.2009

Mitkä ovat teidän ennusteenne vuodelle 2009? Kommentteja?

Mikko Muurinen

Joulupukin BI-ratkaisu

2008-12-18T13:31:00.003+02:00

Millainen voisi olla Joulupukin Business Intelligence -ratkaisu?

Asiakasnäkökulma:
Usean miljardin asiakkaan asiakastietokannan hyödyntäminen toiminnassa vaatii melkoisen tehokasta raportointiratkaisua. Tietoa täytyy saada yhteenvedetyllä tasolla Joulupukille ja toisaalta hyvin monella tapaa analysoitavaksi tonttuanalyytikoille. Erilaiset dashboardit tuovat asiakkaista tiivistettyä tietoa strategisen, taktisen ja operatiivisen joulutoiminnan tueksi.

Reaaliaikainen mobiiliraportointi tuo urkkijatontuille ajantasaista taustatietoa tarkkailtavista kohteista, takaisinkirjoitusmahdollisuudet antavat mahdollisuuden päivittää asiakastietoja suoraan kuusen oksilta. Asiakassegmentointiraporttien avulla tarkkailua ja arviointia voidaan kohdentaa juuri tarvittaviin kohteisiin.

Lahjatoiveiden trendit on analysoitava vuoden aikana tarkasti. Voidaan arvioida esim. mitkä alkuvuoden kuumat tuotteet ovat jouluun mennessä jo poissa muodista. Trendeihin liitetyt ennustemallit auttavat päätöksenteossa.

Asiakastyytyväisyysmittareiden avulla voidaan tarkentaa lahjojen valintaa, esim. ei enää pitkiä kalsonkeja Veikko-enolle, joka sai niitä edellisvuonna 5 paria.

Tilastollisten analyysien, ennakoinnin ja simuloinnin avulla saadaan haarukoitua oleelliset asiat useasta tietolähteestä tulevasta tiedosta. Hakuun pohjautuvan käyttöliittymän avulla saadaan koottua useat erityyliset tietolähteet helppokäyttöiseen muotoon.

Henkilöstönäkökulma:
Kausiluonteisen toiminnan resurssivaatimukset ovat valtaisat. Siksi mm. tonttuarmeijan muonitus, majoitus, työvuorosuunnittelu ja palkitsemisraportointi tuovat järjestelmälle vaatimuksia. Automatisoitu raportointi tuo henkilökunnalle tietoa omasta suorituskyvystä, kuinka hyvin ollaan päästy tavoitteisiin ja millä alueilla olisi vielä ennen aattoa kirittävää.

Projektien hallinnan raportoinnin projektitontuille ja esimiestontuille on oltava hyvin ajantasaista, sillä projektit ovat hyvin nopeatempoisia, eikä myöhästymisiä deadlinesta katsota asiakaskunnassa hyvällä.

Prosessinäkökulma:
Lahjatuotannon prosessien täytyy olla hyvässä kunnossa, sillä lahjatoiveiden saapumisesta toimitushetkeen on hyvin lyhyt aika. Pohjatyötä voidaan tehdä koko vuosi ja ennakointiominaisuuksien avulla arvioida kysyntää, mutta varsinaisten tilausten saavuttua prosessin täytyy toimia tehokkaasti. Laadunvalvontaraportointi hälyttää tarvittavat tontut mikäli havaitaan poikkeamia tuotannon laadussa.

Reaaliaikaiset hälytykset ja todella operatiivinen raportointi auttavat prosessien valvonnassa ja tehostamisessa. Trenditiedon avulla edellisvuosien havainnot voidaan ottaa huomioon tuotantoa optimoitaessa.

Logistiikkaan tarvittavaa tehoa tuo paikkatietoon pohjautuva Business Intelligence. Reittioptimointi tarvitsee tietoa useasta eri tietolähteestä, ulkopuolisista sää- ja lennonjohtotiedoista, toimitusten ennakoiduista painoista ja kohteista, parhaista suukkopaikoista, välivarastojen tilanteesta jne. Varsinainen toimitus täytyy tehdä yhden vuorokauden aikana, joten reittien on oltava mahdollisimman hyvän tiedon pohjalta suunniteltu.

Viranomaisraportointia Joulupukin täytyy toimittaa kaikkien maiden viranomaisille, joten raportoinnin on oltava hyvin joustavaa ja monikielistä.

Talousnäkökulma:
Lahjatuotannon talousvaikutuksia pitää pystyä seuraamaan läpi vuoden. Tavarantoimittajille ja alihankkijoille jaeltava raportointi auttaa heitä tehostamaan kumppanuutta. Kustannustehokkuutta täytyy lisätä, kuitenkaan laadusta, henkilöstön ja asiakkaiden tyytyväisyydestä tinkimättä.

Merkittävä osa lahjoista on myös käteistä rahaa, joten tiedot mm. valuuttakurssien liikkeistä ja maksuvalmiudesta ovat tärkeitä.

Muuta:
Hyvä käytettävyys on erittäin olellista koko järjestelmässä, kiireisillä käyttäjillä ei ole aikaa perehtyä työkaluihin, vaan raportoinnin ja Business Intelligencen on oltava suora osa muita prosesseja. Tietoja tonttujen kyselyihin on saatava reaaliaikaisesti ja joustavasti, yhdisteltynä eri järjestelmistä . Asiakkaille tarjottavaa raportointia voisi kehittää vielä huomattavasti, esim. kiltteysindeksin julkistaminen voisi parantaa yleistä kiltteyttä koko maailmassa.

Voisiko Joulupukin Business Intelligence -järjestelmä toimia näin? Kertokaa oma näkemyksenne...

Hyvää Joulua!

Mikko Muurinen ja muu InfoBuildin väki

Linkkitiistai 16.12.2008

2008-12-16T15:00:00.003+02:00

Linkkitiistain joulukuun nostossa esitellään kirjoituksia, joissa käsitellään Business Intelligence -hankkeiden viimeistelyvaikeuksia, operatiivista Business Intelligenceä, mobiili-BI:n ensiaskelia sekä Business Intelligencen laman-torjunta-ominaisuuksia.

JuiceAnalyticsin Zach Gemignani kirjoittaa seikoista, jotka usein Business Intelligence -ratkaisuissa jäävät loppusuoralla syystä tai toisesta (Zach esittää muutaman teorian) viimeistelyä vaille.

JuiceAnalytics: The Last Mile of Business Intelligence, Zach Gemignani, 1.11.2007

Intelligent Enterprisen kolumnisti Neil Raden kirjoittaa siitä, kuinka perinteinen Data Warehouse -keskeinen ajattelu alkaa vähitellen murtumaan. Ainoa oikea tapa ei ole käyttää yhtä tietolähdettä, vaan yhä useammin tarvitaan tukitietoa useista eri lähteistä.

intelligent enterprise: Surround the Warehouse: Prediction for 2009, Neil Raden, 11.12.2008

Toinen Intelligent Enterprisen artikkeli kertoo siitä, miten yritykset hyödyntävät ja aikovat hyödyntää mobiili-BI-ratkaisuja nyt ja lähitulevaisuudessa.

intelligent enterprise: Why BI Vendors Won't Drive Mobile BI, Doug Henschen, 11.12.2008

Business Intelligencen laman-torjunta-ominaisuuksista on kirjoittanut useampikin lähde. Ohessa viittaukset muutamaan artikkeliin:

Ovum: Business intelligence: a bull in a bear economy, Madan Sheina
Network World: Recession fears put focus on business intelligence, James Kobielus, 3.4.2008
ZDNet: Business intelligence tools up for the recession, Cath Everett, 1.12.2008
Tietoviikko: Bi voi auttaa taantumassa, Ville Mäkinen, 6.12.2008

Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!

Mikko Muurinen

Business Intelligencellä lamaa vastaan

2008-12-01T08:00:00.002+02:00

Kurja sanoa, mutta Business Intelligence ja raportointijärjestelmät ovat omiaan juuri tällaisina aikoina. Kun tilanteet yrityksissä ja niiden ympäristössä muuttuvat nopeasti, on pystyttävä ajantasaisesti seuraamaan muutoksia, saamaan oikeaa tietoa ja toimimaan sen perusteella.

Kun pitää kiristää vyötä, parhaiten pärjäävät ne, jotka tietävät eniten asiakkaistaan, toimittajistaan ja voivat käyttää tietojaan kulujensa oikein kohdistettuun karsimiseen. Juuri nyt on viimeinen hetki alkaa optimoimaan resurssien tarvetta, tuotteiden valmistusta, toimittajaverkostoa ja logistiikkaa.

On annettava, ei vain analyytikoille, vaan jokaiselle työntekijälle, mahdollisuus nähdä, kuinka heidän toimensa vaikuttavat yrityksen tavoitteisiin pääsyssä. Jokapäiväisen päätöksenteon tuen parantaminen parantaa työntekijöiden motivaatiota ja tuottavuutta.

Sen lisäksi, että strateginen raportointi ja suortuskyvyn hallinta auttaa pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa, operatiivisella raportoinnilla ja mittareilla voidaan saada kustannuksia alas ja parannettua tehokkuutta ja kannattavuutta.

Raportointijärjestelmien visualisointi- ja paikkatietomahdollisuudet saattavat paljastaa esim. parantamista vaativia kohteita, kannattamattomia reittejä tai väärin sijoitettuja palveluja.

Tietovarastojen lisäksi on raportoinnin ja analysoinnin lähteiksi otettava kaikki mahdolliset tietolähteet, olivat ne sitten perinteisiä operatiivisia lähteitä, web service -rajapintojen päässä olevia markkinatietolähteitä tai strukturoimatonta tietoa. Vain tällöin voidaan hyödyntää kaikki se tieto mitä on kerätty.

BI voi paljastaa myös uusia tulonlähteitä, alikäytettyjä mahdollisuuksia, uusia asiakassegmenttejä tai kasvumahdollisuuksia. Ennustamis- ja simulointiominaisuudet tukevat näiden pohjalta esiin tulevissa päätöksentekotilanteissa.

Tavoitteena on saada kilpailuetua muihin toimijoihin nähden, tämän takia BI-ratkaisun on oltava reaaliaikaisempi, joustavampi ja suuremman osan tarvitsijoista käytössä kuin kilpailijoilla. Taantuman tai laman aikana tämä on entistä elintärkeämpää.

Mikko Muurinen

Linkkitiistai 25.11.2008

2008-11-25T14:10:00.003+02:00

Linkkitiistaina katsomme taas Business Intelligence -ratkaisuiden parhaiden hyötyjen saamiseen ja uusiin innovaatioihin. Lisäksi linkkeinä on muutama hyvää pohdinta alan termistön päällekkäisyyksistä ja eroista.

Toivelistaa BI-ratkaisuiden ominaisuuksista on käsitelty useassa blogikirjoituksessa, tässä esimerkkinä muutama. IntelligentEnterprisen Doug Henschen kirjoittaa Information Weekin Business Intelligence -kyselyn tuloksista. Vastaajat odottavat yhä parempaa, helpompaa, halvempaa ja joustavampaa Business Intelligence -ratkaisua. Saman julkaisun kolumnissa Cindi Howson analysoi muutamia uusia BI-innovaatioita, niiden kypsyysasteita, hyödynnettävyyttä ja hyötyjä yrityksille. Forresterin Boris Evelson pohtii ZDNetin artikkelissa sitä, kuinka osa BI-hankkeiden "vakio-ongelmista" saattaa olla ratkeamassa lopullisesti. Tom Hudock vetää yhteen konferenssipaneelin keskustelun aiheesta Business Intelligencen tila vuonna 2020. Nämä toiveet näyttäisivät vain olevan mahdollisia jo nyt, kyse on enemmän tahto- ja valmiustilasta kuin tekniikasta...

IntelligentEnterprise: What's at the Top of Your BI Wish List?, Doug Henschen, 9.9.2008
IntelligentEnterprise: Cool BI: Rating the Latest Innovations, Cindi Howson, 10.11.2008
ZDNet: BI Crystal Ball – Next Gen BI May Be Closer Than You Think, Boris Evelson, 7.10.2008
Business Intelligence for Business People: BI in the year 2020, Tom Hudock, 7.10.2008

ebizQ:n kolumnissa Kevin Quinn pohtii, miten tärkeää on saada tietoa automaattisesti, räätälöitynä, käytettävässä muodossa juuri oikeaan aikaan ja paikkaan, ei työkalulähtöisesti. Mitä enemmän tiedon kuluttajia on, sen enemmän BI kannattaa.

ebizQ: The Invisible Hand of BI, Kevin Quinn, 13.10.2008

Business Intelligence -alan termistö vaihtelee vähän puhujasta ja kohdeyleisöstä riippuen. Näissä muutamassa arIntelligentEnterprisen Neil Raden pohtii Process Intelligencen, Complex Event Processing (CEP) ja Operative BI -termien eroja. Dashboard Spy -sivustolla kerrotaan BI ja BAM (Business Activity Monitoring) -termien eroista ja yhteneväisyyksistä. James Taylor listaa ja hieman vanhemmassa kirjoituksessaan muutamia yhteyksiä termiin EDM (Enterprise Decision Management).

IntelligentEnterprise: Process Intelligence, CEP and Operational BI, Neil Raden, 11.11.2008
the Dashboard Spy: Difference Between BI and BAM, 22.9.2008
Enterprise Decision Management: The future of BI had better include EDM, James Taylor, 7.12.2007

Lopuksi vielä pari analyytikko-kirjoitusta uudesta WebFOCUS InfoAssist Ad Hoc -raportointivälineestä:

Enterprise Systems: Guided Ad Hoc Query Tool for Business Users Takes Load Off Developers, Stephen Swoyer, 22.10.2008
Intelligent Enterprise: Information Builders Resolves Excel Hell, Mark Smith, 20.11.2008

Mikko Muurinen