reaktiivisuus -> proaktiivisuus
tietorakenteiden tuntemus -> semanttisuus
itsenäinen työskentely -> ryhmätyö
analyytikkolähtöisyys -> käyttäjälähtöisyys
siilomaisuus -> sovellusten yhdistäminen
rajoittunut käyttö -> laaja käyttäjäkunta
staattisuus ja passiivisuus -> dynaamisuus ja interaktiivisuus
viiveinen -> reaaliaikaisuus
Termi BI 2.0 yrittää juurtua näköjään jo Suomeenkin.
Tietoviikon Heikki Siljamäki kirjoittaa 24.10.2008 BI 2.0:n olevan jo täällä.
Olen aina pitänyt BI 2.0:aa erittäin huonona ja mustavalkoisena terminä, joka kaiken lisäksi yrittää ratsastaa muiden vastaavien trendien (web 2.0, enterprise 2.0, jne.) suosiolla.
Termissä häiritsee eniten historian tahaton tai tahallinen unohtaminen. Liiketoimintatiedon hallinta on jo paljon pidemmällä kuin toisessa versiossa tai sukupolvessa, jopa Business intelligence -nimityksellä. BI 2.0 ei korvaa aikaisempia kehitysvaiheita, vaan tuo jotain uutta jo kehitetyn lisäksi.
Business intelligencehan on pohjimmiltaan erilaisten sisäisten ja ulkoisten liiketoimintatietojen analysointia ja käyttöä oman toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa.
Business Intelligence -sateenvarjotermin alle on ajan myötä koottu paljon hyvinkin vanhoja konsepteja, kuten raportointi, tietojen jakelu, suorituskyvyn hallinta, mittaristot, tiedonlouhinta, analytiikka, tietojen visualisointi, ennustaminen, tietolähteiden yhdistäminen jne.
Näistä osa-alueista esim. tietojen visualisointia on harjoitettu jo satoja vuosia. Tilastollisia teemakarttoja on käytetty ja kehitetty 1600-luvun lopusta alkaen ja useimmat nykyisin käytössä olevat tilastokuviot ovat kehitetty ennen 1800-luvun alkua. Kuten aiemmassa blogikirjoituksessa todettiin, “liiketoimintatiedon” kirjaaminen ja raportointi on jopa tuhansia vuosia vanha käytäntö. Tilastollinen analyysi ja ennakointi ovat myös lähtöisin 1600-luvulta, modernin tilastotieteen katsotaan alkaneen 1800-luvun lopulla.
Koko tietokoneiden historian ajan on ollut olemassa erilaisia päätöksenteon tukijärjestelmiä, johdon raportointijärjestelmiä ja analysointityökaluja. Trendit ja kolmikirjaimiset lyhenteet ovat ajan saatossa vaihtuneet (DSS,EIS,MIS,jne.), mutta Business Intelligence laajasti määriteltynä on näiden kaikkien suora jälkeläinen.
Jopa nykyisellä nimityksellä on jo 50-vuotinen historia, ensimmäisen kerran nimi esiintyi vuonna 1958, sateenvarjotermin alle oli jo 80-luvun lopulla vakiintunut suurin osa nykysisällöstä. Nykyisistä BI-toimittajista mm. Information Builders ja SAS ovat perustettu 70-luvun alkupuolella.
Business intelligence -järjestelmissä on jo pitkään löytynyt Suomessakin esimerkkejä esim. siitä, kuinka järjestelmät ovat yrityksen kaikkien työntekijöiden ja sidosryhmien käytössä, käyttöliittymät on suunniteltu asiakkaan tarpeiden mukaisiksi käytettävyysasiantuntijoiden kanssa, ennustamismahdollisuuksia hyödynnetään, metatietoja ja käsitteitä käytetään dynaamisesti ja erilaisia sovelluksia liitetään löyhästi ja SOA-ajattelun mukaisesti yhteen. Sinänsä BI 2.0 ei tuo mitään mullistavaa ajatusta asiakkaille, markkinointimielessä asiat on vain niputettu myyvemmän otsikon alle.
Tekniikka on toki koko ajan kehittynyt. Esim. Internet on tuonut aivan uutta hyötyä näiden ongelmien ratkaisuihin ja muuttanut pikku hiljaa koko liiketoimintatiedon hyödyntämisen ajattelumallin. Nykyään ratkaisujen saaminen käyttäjälähtöisiksi on yhä helpompaa, mutta myös sitäkin tärkeämpää. Jos kuitenkin katsotaan hiemankaan tekniikan ja markkinointilauseiden taakse, huomataan, että periaatteessa kyse on taustaltaan samoista asioista kuin aina. Oikeaa tietoa pitää saada oikeassa muodossa, oikeille ihmisille ja oikeaan aikaan…
Määritelmään liitettävät asiat ovat todella tärkeitä, ja vievät saatavia hyötyjä yhä reaaliaikaisempaan ja laajempaan käyttöön, mutta jos kuulette median, konsulttien tai toimittajien (meidän tai muiden) käyttävän BI 2.0 -jargonia, huomauttakaa kiltisti asiasta…
Markkinointimielessä BI 2.0 on tietysti seksikkäämpi kuin esim. BI 84.5 tai BI 371.0…
Mikko Muurinen
Tags: BI, Business Intelligence, historia, Mikko Muurinen, termit
