Linkkitiistai 26.1.2010

Tässä linkkitiistain kirjoituksessa käydään läpi muutamia Business Intelligenceen ja data-integraatioon liittyviä ennustuksia vuodelle 2010. Kirjoituksissa on hyvin monenlaisia näkemyksiä tulevasta vuodesta ja tulevaisuden suuntauksista.

BeyeNETWORKin kolumnissa Suresh Katta nostaa seuraaviksi trendeiksi mm. analytiikan nousemisen osaksi yritysten ydinstrategioita, mobiilikäytön lisääntymisen sekä visualisoinnin ja käyttöliittymäparannusten tuovan lisää käyttäjäkuntaa. Rajesh Ramaswamy puolestaan arvioi Business Intelligencen venyttävän rajojaan ja ilmenemään yhä mobiilimpana ja muihin järjestelmiin upotetumpana.

• BeyeNETWORK: Top 10 Trends in Business Intelligence and Analytics, Suresh Katta, 7.1.2010
• BeyeBlogs: Trends for 2010, Rajesh Ramaswamy, 11.12.2009

Focus-foorumin Michael E. Dortch arvioi Business intelligencen muuttuvan mm. yhä näkymättömämmäksi ja laajemmin käytetyksi. Hän arvioi myös Cloud-mallin yleistyvän ja yhteyksien ryhmätyövälineisiin lisääntyvän.

• Focus: Business Intelligence: 5 Things to Watch for in 2010, Michael E. Dortch, 15.12.2009

Intelligent Enterprisen Cindy Howson ennustaa mm. muistinvaraisten tietovarastojen ja Cloud-mallin yleistyvän. Hänen mukaansa myös pienet ja keskisuuret yritykset alkavat hyödyntää BI:tä enemmän.
Seth Grimes ei tee tälle vuodelle ennustuksia, sen sijaan hän kertoo, mitä aiheita tulee käsittelemään vuonna 2010. Listalle mahtuvat esim. tiedon epävarmuus, lukujen väärin tulkitseminen ja tekstitiedon visualisointi.

• Intelligent Enterprise: Predicting BI Highlights for 2010, Cindi Howson 12.1.2010
• Intelligent Enterprise: Eleven BI/Analytics Topics for 2010, Seth Grimes, 30.12.2009

Forresterin analyytikko James Kobielus arvioi itsepalveluna saatavan operatiivisen BI:n nostavan informaatiotyöntekijän takaisin kuskin paikalle. Myös hän arvioi käyttäjäystävällisen ennustemallien käyttämisen lyövän läpi tänä vuonna.

• Forrester: Advanced Analytics Predictions For 2010, James Kobielus, 15.12.2009

ebizQ:n Nenshad Bardoliwallan ennustuksissa nousee esiin luottamus siihen, että reaali-aikainen ja ennusteisiin kykenevä BI alkaa vihdoin lunastaa siihin kohdistettuja odotuksia. Hän ennustaa myös pyörittelytoiminnallisuuksien jäävän taka-alalle kun keskitytään päätöksentekoa tukevien järjestelmien rakentamiseen.

• ebizQ: Top 10 BI Predictions for 2010, Nenshad Bardoliwalla, 14.12.2009

Rick Sherman ennustaa The Data Doghouse-blogissaan mm. data-integraation tarpeen ja kysynnän ylittävän toteuttamiskapasiteetin, aiheen kasvavan perinteisen ETL- ja tietovarasto-ajattelun ulkopuolelle, sekä ETL:n "väärinkäytön" kasvavan vuonna 2010.

• The Data Doghouse: Ten Data Integration Trends for 2010, Rick Sherman, 26.1.2010

Lopuksi vielä yhdet ennustukset ranskaksi: MagIT:n Jean-Michel Franco ennustaa tulevan vuosikymmenen ratkaisuiden tuovan mm. uusia jakelumuotoja, ennustettavuutta, lisäävän itsepalvelua ja myös antavan käyttäjille mahdollisuuden rikastaa tietoa.

• MagIT: Tribune: BI 201x, l’an 4 de la Business Intelligence ? (partie 1), Jean-Michel Franco, 15.1.2010 

Nähtäväksi jää, kuinka hyvin nämä ennustukset tulevat toteutumaan kuluvana vuonna...


Mikko Muurinen

Business Intelligence -trendit 2010

Vaihtui vuosikymmen ja vuosi, kuten Hector jo niin monta vuosikymmentä sitten lauloi... Nähtäväksi jää, millaisen kuosin liiketoimintatiedon hyödyntäminen 2010-luvulla saa. Vaihtuuko esim. jokin perinteinen raportointitapa uuteen?

Vanhaan tuttuun tapaan tässäkin blogissa tehdään omia arvioita tulevan vuoden trendeistä. En nyt heittele kivoja ja uusia teknisiä trendejä, vaan pohdin sitä, mitkä hiljaiset signaalit viime vuosina ovat voimistuneet asiakkaidemme kehitysprojekteissa. Tässä siis ennusteita vuoden 2010 Business Intelligence -trendeistä:



Ulkoisen ja sisäisen tiedon kattava yhdistäminen
Yksi keskeinen, jo vahvistunut suuntaus on se, että pyritään yhdistämään sisäiseen tietoon mahdollisimman paljon tietoa ympäröivästä maailmasta. Omat talous-, projekti- ja asiakastiedot saavat tukea mm. yleisistä talousluvuista, kilpailijatiedosta, uutisista, wiki-tyyppisestä tiedosta ja analyytikkoarvioista.

Kun näitä tietoja yhdistellään, esim. karttakäyttöliittymälle, saadaan huomattavan paljon kattavampi kokonaiskuva oman yrityksen tilanteesta suhteessa markkinoihin ja kilpailijoihin. Jokapäiväistä päätöksentekoa voi tukea helposti saattamalla tällainen palvelu kaikkien tarvitsijoiden saataville.

Business Intelligencen hyödyntäminen uusilla osa-alueilla
Vuosien varrella olemme useasti törmänneet sellaisiin osa-alueisiin, joissa yrityksissä on yleisemminkin paljon kehitettävää raportointi- / liiketoimintatiedon hyödyntämisen mielessä... Alla muutamia niistä:


Asiakkaille tarjottava raportointi
Yrityksistä ulospäin lähtevä tieto on usein hyvin alkeellista tai puutteellista. Asiakaspalvelua ja asiakastyytyväisyyttäkin voitaisiin parantaa tarjoamalla parempaa laatua myös raportoinnissa.

Tällaisia asiakkaille tarjottavia lisäpalveluita voisivat olla esim. ajastetusti tai hälytysrajoihin perustuva asiakkaille lähetettävä henkilökohtainen raportointi (mm. kuukausiyhteenvedot jne.) tai asiakkalle tarjottava mahdollisuus päästä extranet-palvelun kautta pyörittelemään omia tietojaan.

HR-raportointi

HR:n tarpeet ovat jääneet usein talous- ja tuotantonäkökulmien alle niin toiminnanohjausjärjestelmien, kuin muidenkin järjestelmien raportoinnissa ja niiden tietojen hyödyntämisessä. Eri järjestelmistä löytyvää HR-tietoja voitaisiin hyödyntää huomattavasti enemmän esim. päivittäisjohtamisen tukena, työsuhteiden elinkaarten analysoinnissa ja osaamisen hallinnassa.

Henkilöstöhallinnossa pitäisi pystyä arvioimaan mahdollisimman hyvin tulevia tilanteita. Eteenpäin katsominen ja proaktiivinen toiminta kaipaisi esim. mahdollisuuksia mallintaa, simuloida ja ennustaa erilaisia skenarioita olemassa olevan tiedon pohjalta.

Tällä hetkellä monessa yrityksessä henkilöstöön liittyvien tietojen yhdistely on pitkälti käsityötä, eikä erilaisia esittämis- ja visualisointikeinoja käytetä ymmärrettävyyden parantamiseksi samalla tavalla kuin esim. johdon raportoinnissa.

Toiminnanohjausjärjestelmän tietojen raportointi

ERPeissä käyttämättä makaava tieto voisi olla erittäin tärkeä voimavara yrityksille. Toiminnanohjausjärjestelmiin on usein satsattu paljon rahaa ja resursseja, mutta raportointi on usein jäänyt vakioraporttien varaan.

Tietojen jakaminen ERP-järjestelmän käyttäjien ulkopuolelle saattaa olla mahdotonta tai vaatia ylimääräisiä työvaiheita. Tietojen yhdistäminen erp-järjestelmän ”tietosiiloista” sekä muista sisäisistä ja ulkoisista lähteistä on tehty hankalaksi. Tietojen esittäminen ja visualisointi sekä helppokäyttöisyys ei ole perinteisesti se asia, joista ERP-järjestelmiä kiitellään. Tämän lisäksi raporttien kehittämisen työmäärät voivat olla ERPien välinein melkoisia ja raportit vaikeasti toteutettavia.


Tämä vuosi on useimmissa yrityksessä liiketoimintatiedon kehittämisen aikaa. Miten pystytään ennakoimaan tapahtuvat muutokset niin taloudessa, henkilöstössä, asiakaskunnassa ja prosessien toimivuudessa? Miten varmistetaan, että päätöksen tukena oleva tieto on ajantasaista, ristiriidatonta ja luotettavaa? Miten saadaan lukuisista järjestelmistä, uutislähteistä, tiedostoista ja ulkoisista palveluista koottua kokonaiskuva liiketoiminnan sujumisesta? Uskoisin, että mm. tällaisten kysymysten parissa meilläkin riittää työsarkaa kuluvana vuonnakin.
Seuraavassa Linkkitiistai-kirjoituksessa poimin näitä pohdintoja täydentämään ja haastamaan muutamia muita näkemyksiä netistä...

Mitkä ovat teidän ennusteenne vuodelle 2010? Kommentteja?





Mikko Muurinen

Luetuimmat blogikirjoitukset 2009

Vuoden viimeisenä päivänä vedämme yhteen blogimme tämän vuoden viisi luetuinta kirjoitusta.

Luetuimmat blogikirjoitukset 2009

• Business Intelligence -trendit 2009
  16.1.2009
• Miten hyödyntää SaaS-ohjelmien tietoja?
  1.7.2009 
• OLAP ei ole kuutio
  25.3.2009 
• Maailma muuttuu, muuttuuko Business Intelligence?
  8.5.2009
• Mikä mättää tiedon hyödyntämisessä?
  31.8.2009

Palaamme taas vuodenvaihteen jälkeen mm. uusien trendien ja Business Intelligence-vinkkien kera...

Onnellista vuotta 2010!


Mikko Muurinen

Linkkitiistai 22.12.2009

Joulun lähestyessä linkkitiistain linkeissä perehdytään tiedon laadun tärkeyteen niin Business Intelligence -ratkaisuissa kuin yleensä liiketoiminnassa.

Hub Solution Designsin blogissa Dan Power käy läpi tutkimuksia, joissa on tutkittu useaan kertaan tallennetun tiedon kustannusvaikutuksia. Duplikaattitieto voi olla todellinen kustannustekijä mm. siinä, että se saattaa lisätä postituskuluja, aiheuttaa tyytymättömyyttä asiakkaissa, aikaansaada manuaalista korjaustyötä, vaikeuttaa uusien järjestelmien toteuttamista ja käyttöönottoa sekä lisätä päällekkäistä työtä. Esimerkiksi eräs tutkimus paljasti, että keskimäärin yksittäinen duplikaattitieto sairaalan potilastietojärjestelmissä maksaa organisaatiolle n. 96 dollaria. Useat tutkimukset osoittavat, että ennen tiedon laadun ja master tiedon hallinnan kehittämistä duplikaattitietoa saattaa olla jopa 10-20 % kaikesta tietojärjestelmien tiedoista.

• Hub Solution Designs: Hidden Costs of Duplicate Customer Data, Dan Power, 13.12.2009

BeyeNETWORKin jutussa tarkastellaan, kuinka tiedon laadun parantaminen pienentää yritysten riskejä, mahdollistaa yritysten kasvaa ja skaalautua, sekä pienentää epävarmuustekijöitä päätöksenteossa. Jutussa annetaan käytännön ohjeita lähestymistavan valintaan sekä organisointiin. Lähestymistapoja John Thuma linjaa kolme: ei tehdä mitään, "do nothing approach (DNA)", korjataan tiedon laatua integraatiovaiheessa, "fix it in integration or ETL" (FINE), tai valvotaan tiedon laatua lähdejärjestelmissä, "source system governance"

• BeyeNETWORK: Practical Approaches to Data Quality Management in Business Intelligence and Performance Management, John Thuma, 20.10.2009

Vanhempi artikkeli hollantilaisen konsulttiyrityksen newsletterissä vuodelta 2006 pitää sisällään vieläkin ajankohtaisia teesejä tiedon laadusta. Artikkeli vetää yhteen tiedon laadun hallinnan perusteita, kuten sitä, että tiedon laadun parantaminen on prosessi, ei projekti. Tieto ei ole vain järjestelmien sivutuote, vaan sitä tulisi pitää strategisena resurssina. Artikkelissa tulee hyvin myös esille se, että tiedon laadun hallinta on kilpailuedun keskeinen osa.

• XLNT Consulting: Tom's Ten Data Tips, Tom Breur, 5/2006

Data Quality Pro -verkkoyhteisön blogissa kerrotaan kyselystä, jossa tutkittiin tiedon laadun prosesseista Business Intelligence -ratkaisuiden yhteydessä. Suuri osa vastanneista oli tyypillisessä tilanteessa: on toteutettu päätöksen tekoa tukevia BI-järjestelmiä, mutta päätösten ja järjestelmän tiedon laatuun ei olla kiinnitetty huomiota. 50 % vastanneista kertoi, että BI-järjestelmässä on havaittu vakavia tiedon laatuun liittyviä ongelmia.

• Data Quality Pro: Data Quality in Business Intelligence: Survey Results, Dylan Jones, 5/2009

Uudet linkit seuraavan kerran vuoden 2010 puolella. Oikein hyvää joulua kaikille!


Mikko Muurinen

Linkkitiistai 24.11.2009

Linkkitiistai on jälleen lukutiistai.

Tieteiden historiaa on hyvä tarkastella aika ajoin, jotta tämänhetkisiin ratkaisuihin esim. tietotekniikassa saadaan perspektiiviä. Perustarpeet tietojen välittämisessä ovat olleet aina samankaltaisia. Seuraavat kirjat käyvät läpi luonnontieteiden, avaruuskilvan ja tietotekniikan historiaa tuoreista näkökulmista:


Susiluoto, Ilmari (2006): Suuruuden laskuoppi. Venäläisen tietoyhteiskunnan synty ja kehitys
http://wsoy.fi/yk/products/show?isbn10=951-0-31431-5

Ilpo Lagerstedt (2008): Rakettimiehiä – Kilpajuoksu Kuuhun.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjat/?action=kirja&pid=1088

Bryson, Bill (2006): Lyhyt historia lähes kaikesta
http://wsoy.fi/yk/products/show?isbn10=951-0-30972-9




Suuruuden laskuoppi -kirjassa Ilmari Susiluoto käy läpi Neuvostoliiton koko tietoteknisen kehityksen salaisimmista it-sotateollisuus-hankkeista yleisempään tietoyhteiskuntaan. Susiluoto kertoo seikkaperäisesti ja selvästi intohimolla tarinaa ihmisistä itänaapurin tietoteknisen kehityksen taustalla. Kirja tuo aivan uuden perspektiivin aiempiin länsimaisiin tietoteknisiin historiikkeihin.

Ilpo Lagerstedtin Rakettimiehiä-kirjassa käydään läpi avaruuden valloituksen historia toisen maailmansodan lopusta alkaen. Kirja tarjoaa mielenkiintoista ja ihmiskeskeistä tietoa esim. kuulennoista ja avaruusohjelmien vaiheista. Tarinaa kerrotaan kiehtovasti mutta seikkaperäisesti. Kirjan miinuspuolena on se, että se on häpeällisen huonosti toimitettu. Kirjassa niin paljon kirjoitusvirheitä, että tulee mieleen, onko sitä oikoluettu lainkaan. Kirjaa voi siis suositella vain niille, jotka pystyvät sivuuttamaan poikkeuksellisen paljon kirjoitusvirheitä.

Bill Bryson käy läpi luonnontieteiden suuria arvoituksia läpi kirjassaan Lyhyt historia lähes kaikesta. Erittäin helppolukuinen, viihdyttävä ja hyvin käännetty kirja, joka koostaan huolimatta pitää hallussaan loppuun saakka. Bryson korostaa sattuman vaikutusta sekä sitä, ettei ihminen ole minkään kehitysprosessin huipentuma.



Joulun vapaiden lähestyessä on hyvä varata lukemista etukäteen... Mars kirjastoon näitä kirjoja metsästämään.


Hyviä lukuhetkiä,
Mikko Muurinen

Ilmaisia Business Intelligence -vinkkejä, osa 2

Kirjoitussarja Business Intelligencen hyödyntämisvinkeistä jatkuu...

Vinkki 2: Anna asiakkaiden kanssa työskenteleville (ja työskentelevistä) tarvittava tieto

Harvemmin törmää erinomaiseen asiakaspalveluun. Kun niin tapahtuu, on usein seurauksena selkeä etu kilpailijoihin nähden. Itse sain todella hyvän kokemuksen erään aiemmin minulle tuntemattoman yrityksen asiakaspalvelusta, kun heiltä otettiin minuun yhteyttä erittäin ammattitaitoisesti. Yritys pääsi minun mielessäni heti aiemmin käyttämiemme kilpailijoiden tasalle ja harkitsemme varmasti vakavasti heidän kanssaan toimimista kun seuraava tarve tulee.

Yleisesti yrityksen tulos rakentuu asiakkaiden kanssa työskentelevien henkilöiden jokapäiväisten yksittäisten pienten päätösten seurauksena. Kun ero kilpailijoiden välillä on pieni, ratkaiseviksi tekijöiksi nousevat helposti inhimilliset seikat; kuinka asiakaspalvelija on toiminut ja käyttäytynyt sekä kuinka hyvin hän on asiansa osannut.

Jos yrityksestänne valitaan satunnaisesti henkilö, joka on nk. "operatiivisissa tehtävissä", kuinka hyvin luulet hänen tietävän firman liiketoiminnan todellisen tilanteen ja sen, kuinka hänen toimintansa siihen vaikuttaa?

Kuinka moni tietää, onko ollut palkkansa arvoinen kuluneen viikon tai puolen vuoden aikana? Miten omat toimet ovat vaikuttaneet siihen, onko kassassa enemmän rahaa kuin kuukausi sitten? Entä asiakastyytyväisyystavoitteiden saavuttamiseen?

Monessa paikassa vielä alkutekijöissään oleva kannattavuusraportointi pitäisikin uskaltaa ulottaa - tavoitteiden seurannan ohella - mahdollisimman monen käytettäväksi.

Tämän lisäksi kokonaiskuva asiakkaasta eri järjestelmissä, ennusteineen ja arvioineen tulisi saattaa "lattiatasolle" saakka.

Miten arvokasta olisikaan asiakkaalle, että henkilöllä, joka hänen asiaansa hoitaa, olisi tarvittavat tiedot käsillä, päätöksenteon apuna ja asiakkaalle lisäarvoa tuottamassa?

Sen lisäksi että tietoa annetaan jokaiselle tarvitsevalle, sitä pitää tuottaa myös henkilöstöstä. Henkilöstörakenteen ja suoritteiden lisäksi tärkeitä tietoja ovat mm. työtyytyväisyys sekä ilmapiiriin ja jaksamiseen liittyvät asiat.

Pienikin henkilöstön motivaation tai työjaksamisen parannus voi olla ratkaiseva tekijä kilpailuedun syntymisessä. Lähiesimiehet toivottavasti saavat signaaleja työssä jaksamisesta, mutta tieto saattaa olla kadoksissa jo kolmannella portaalla, jossa voitaisiin paremmin tehdä esim. osamiseen, koulutukseen ja jaksamiseen liittyviä linjauksia. Joskus tuloksen syntyminen voi olla kiinni niinkin pienestä asiasta kuin äänenpaino tai sanaton viestintä.

Kannattaa siis pitää huoli siitä, että asiakkaiden kanssa työskentelevien tietotarpeet täyttyvät, mutta myös siitä, että osaamista ja jaksamista seurataan.

Ensi kerralla vinkkejä raportointitarpeiden ja hyödyntäjien kartoituksesta. sekä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemista.




Mikko Muurinen

Linkkitiistai 27.10.2009

Linkkitiistain lokakuun linkeissä tutustutaan kahteen tutkimukseen, mobiililaitteisiin, BI-investointien hyödyntämiseen sekä Business Intelligence -ratkaisuiden käytettävyyteen.


TDWI:n artikkelissa vedetään yhteen Aberdeen Groupin tutkimusta parhaista BI-käytännöistä laman aikana. Taantumasta selviämiseen tarvitaan sekä strategisia toimia, organisaation kykyä ja mahdollistavia teknologioita. Tutkittujen yritysten suunnittelemat toimet olivat myynnin analysointi ja vahvimmille markkinoille paneutuminen sekä kasvun optimointi ilman lisäpääomaa. BeyeNetworkin artikkelissa John Colbert käy läpi BPM Partnersin tekemää tutkimusta kuinka budjetointia ja suunnittelua hoidetaan keskisuurissa yrityksissä. Tutkimus nostaa esiin monta saavutettua etua suorituskyvyn hallinnan ratkaisuiden hyödyntämisestä excel-pyörittelyn sijaan.

• TDWI: BI or Bust Study Highlights Best Practices for a Tough Economy, James E. Powell, 26.8.2009
• BeyeNetwork: New Research on Spreadsheet Usage for Budgeting and Planning in Midsize Organizations, John Colbert, 15.9.2009

Toisessa TDWI:n jutussa Carl Weinschenk tarkastelee, kuinka mobiililaitteet muuttavat Business Intelligencen roolia ja hyödyntämistä. BI:n mobilisointi vaatii yritykseltä perusteellisempia muutoksia kun vain uusien teknologioiden hankkimista. On tärkeää vakavasti tarkastella koko Business Intelligence -aluetta ja infrastruktuuria.

• TDWI: How Mobile Devices Change BI, Carl Weinschenk, 9.9.2009

Financial Chroniclen artikkeli käsittelee sitä, kuinka tärkeää on hyödyntää yritysten sisäistä informaatiota siten, että sen avulla pystytään lisäämään kyvykkyyttä. BI:llä voi olla ratkaiseva rooli yritysten päätöksenteossa. Artikkelissa pohditaan mm. Business Intelligencen käytettävyyttä, tiedon saatavuutta ja BI:n käyttöä Saas-palveluna.

• Financial Chronicle: How to drive greater returns on your BI investments, Sunny Pokala, 6.10.2009

Hieman vanhempi, mutta vielä hyvin ajankohtainen juttu löytyy destinationCRM.com-verkkojulkaisusta. Siinä käsitellään neljää suunnitteluperiaatetta, joiden avulla Business Intelligence -järjestelmien käytettävyytä voidaan lisätä.

• destinationCRM.com: 4 Simple Tips for Business Intelligence, Mike Psenka, 10.7.2008

Mikko Muurinen

Ilmaisia Business Intelligence -vinkkejä, osa 1

Business Intelligence -blogissa alkaa nyt kirjoitussarja, jossa käydään tosielämän esimerkkien kautta läpi muutamia tärkeitä asioita, joita kannattaa huomioida omien liiketoimintatietojen hyödyntämisessä.

Vinkki 1: Panosta tiedon laatuun edes ulospäin näkyvissä järjestelmissä

Kuinka monta kertaa olet saanut lehtitarjouksen lehdestä, joka sinulle tulee jo? Autohuoltotarjouksia edellisille autoillesi? Laskuja virheellisellä nimellä tai osoitteella? Virheellistä saatavuustietoa nettipalvelusta?

Vaihdoin itse muutama vuosi takaperin sähköntoimittajaa. Jostain syystä uuden toimittajan järjestelmiin oli kirjaantunut osoite vähän virheellisesti kirjoitettuna. Posti toi joskus laskut oikeaan aikaan, mutta joinain kertoina erillisen selvitysmerkinnän kanssa... Halusin selvittää asian ja otin yhteyttä asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu ottikin korjaustiedot vastaan ja laskut tulivat taas oikeaan osoitteeseen. Jonkin ajan kuluttua laskut alkoivat taas kiertää postin selvityksen kautta, osoite oli palautunut vääräksi, mutta asiakaslehti tuli kummallista kyllä oikealla osoitteella...

Pyysin asiaa korjattavaksi ja näin taas tapahtui. Jostain kumman syystä aiempi virheellinen osoite ponnahti taas hiljattain laskujen ongelmaksi. Kun tällä kertaa otin asiaa korjattaessa puheeksi sen, että voisimme tulla keskustelemaan tiedon laatuun liittyvissä asioissa, todettiin yrityksestä, että kaikki tiedon laatuun liittyvät ratkaisut ovat kunnossa. Ovatkohan?

Tämän esimerkin kaltaisia tapauksia sattuu tässäkin maassa varmasti jollekulle päivittäin. Liiketoimintatietojen lähteet alkavat itsepalvelun lisäämisen ja järjestelmien liittymien ansiosta olla yhä moninaisempia. Huonot tietojen syöttämisen käyttöliittymät, ohjeistukset ja prosessit tuovat lisää mahdollisuuksia inhimillisille virheille. Kerran jossain järjestelmässä korjattu tieto ei leviä muualle ja saattaa korvautua satunnaisesti virheellisellä tiedolla muualta.

Se mitä huono tiedon laatu maksaa, ei synny ainoastaan siitä, että jokin prosessi ei toimi ja se joudutaan tekemään uudestaan. Kustannuksia voi tulla myös laadun varmistamisen manuaalisesta työstä, sekä siitä, että jotkin prosessit eivät toimi niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Huono tiedon laatu voi tarkoittaa turhia kustannuksia esim. suoralähetysten kohderyhmän väärin mitoittamisessa, vastuukysymyksiä virhetilanteissa, asiakastyytymättömyyttä, turhaa manuaalityötä, toistettavia työvaiheita tai menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia.


Liiketoimintatiedon oikeellisuus on yksi yrityksen luotettavuuden kulmakivistä. Ainakin ulospäin näkyvissä palveluissa sen kannattaisi olla kunnossa. Tiedon laadun pitää näkyä viivan alapuolella.



Seuraavissa kirjoituksissa käsitellään mm. asiakaspalvelun tarvitsemia tietoja, raportointitarpeiden ja hyödyntäjien kartoitusta sekä eri toteutusvaihtoehtojen punnitsemista.


Mikko Muurinen

Linkkitiistai 29.9.2009

Silvio Berlusconin syntymäpäivän linkit käsittelevät tiedon laadun merkitystä ja tiedon mahdollisimman hyvää hyödyntämistä.


SearchDataManagement.com kertoo Gartnerin tekemästä tutkimuksesta, jossa 140 amerikkalaista yritystä arvioi sitä, kuinka paljon huonolaatuinen tieto maksaa yritykselle vuodessa. Tutkimus kertoo keskimääräisten summien olevan valtavia, jopa 8.2 miljoonaa dollaria vuodessa keskimääräisessä yrityksessä.

• SearchDataManagement.com: Poor data quality costing companies millions of dollars annually, Jeff Kelly, 25.8.2009

Gopal Shenoyn blogissa pohditaan sitä, miten monissa yrityksissä on herätty siihen, että hyviä päätöksiä varten on kerättävä tietoa, mutta asiaa ei viedä pohtien loppuun saakka. Loppujen lopuksi pelkkä data ei autakaan päätöksenteossa, sillä pelkkä keräämisen takia kerätty tieto ei tue sen perusteella toimimista.

• Product Management Tips: Lots of data, no information, Gopal Shenoy, 18.9.2009
  

Datan tärkeyttä yrityksen pääomana käsitellään puolestaan eri näkökulmista kolmessa BeyeNetworkin artikkelissa ja blogissa. Euro pystytään käyttämään vain kerran, yrityksen avainhenkilöt saattavat olla muualla huomenna, mutta hyvin hallittu tietämys ei kulu käytettäessä. Jos yrityksen suonissa virtaava data on virheellistä, ei yritys voi menestyä. Johdonmukaisen informaation ja raportoinnin tuottamisen on oltava jatkuva prosessi, ei kertatyö. Mitä sitten pitäisi tehdä huonolle tiedolle? Pitäisikö dataa puhdistaa esimerkiksi tietovarastoon vietäessä vai vasta sieltä ulos haettaessa? Joskus tietoisuus huonolaatuisesta datasta voi auttaa paljonkin yritysten prosessien ja järjestelmien kehittämisessä.

• BeyeNetwork: Data is and will always be the ultimate proprietary asset, Ronald Damhof, 27.8.2009
• BeyeNetwork: The Need to Simplify Data and Reporting, Timothy Leonard, 17.9.2009
• BeyeNetwork: What to Do with Bad Data? When and How to Dispose of It, Tom Breur, 23.9.2009
  

Data Doghousen People, Process & Politics -sarjan viimeisimmässä osassa pohditaan integraatio-osaamiskeskuksen perustamisen erilaisten lähtökohtien ja organisointimallien hyviä ja huonoja puolia.

• The Data Doghouse: People, Process & Politics: Pros & Cons of ICC Organizational Models, Rick Sherman, 25.8.2009

Mikko Muurinen

Mikä mättää tiedon hyödyntämisessä?

Nyt jos koskaan on firmoille elintärkeää hyödyntää olemassa olevia tietojaan. Firmat, jotka eivät päästä henkilöstöään tai tärkeitä sidosryhmiään tietoon, tulevat jäämään jalkoihin nousun taas koittaessa. Ne jotka eivät anna kaikkien hyödyntää tietoa, menettävät monta mahdollisuutta. Ne, jotka eivät pidä huolta siitä, että tieto on oikeaa, tekevät vääriä johtopäätöksiä ja suunnittelevat toimintaansa väärin perustein.

Tyypillisesti liiketoimintatietoja pystyy hyödyntämään ainoastaan pieni osa yritysten henkilöstöstä. Lisäksi hyvin harva yritys hyödyntää yli puolta siitä tiedosta, mitä heillä on kerättynä.

Jos tietoihin kuitenkin päästään, ongelmaksi nousee usein se, että kokonaiskuvaa täytyy metsästää usealta luukulta. Jos tiedot pitää vielä yhdistää käsin, vaikeiden työkalujen ehdoilla, jää tämä usein tekemättä.

Kaiken lisäksi tiedot eivät usein ole ajantasaisia, oikealla tarkkuustasolla, ristiriidattomia tai ylipäätään laadukkaita.

Miksi ihmeessä tietämykseen tehtyjä investointeja ei hyödynnetä paremmin? Henkilöt ja asiakkaat vaihtuvat, teknologiat muuttuvat, mutta tieto, joka on kerätty, on pysyvä pääoma.

Ongelmat eivät ole ihan pieniä. Suomessakin yli puolet työvoimasta kuuluu Tilastokeskuksen mukaan nk. informaatioammattilaisiin. Jos esimerkiksi keskikokoisessa firmassa puolet porukasta yrittää turhaan etsiä, koota ja analysoida tietoa päivän viikossa, merkitsee se miljoonien kustannuksia vuodessa. IDC:n tutkimus¹ kertoo jopa 20% tietotyöläisten työajasta menevän tällaisiin tehtäviin... Ajatella, jos tästä saisi nipistettyä vaikkapa 5% pois!

Usein unohdetaan, että päätöksiä ja kilpailuetua syntyy jokapäiväisessä toiminnassa, ei ainoastaan johdon ja analyytikoiden työpöydillä. Jos taataan helppokäyttöinen pääsy informaatioon kaikille tarvitsijoille, hoidetaan jakelu kuntoon, yhdistellään tietoa valmiiksi ja huolehditaan tiedon oikea-aikaisuudesta ja oikeellisuudesta, ollaan jo ihan eri tasolla yrityksen lähtökohdissa päihittää kilpailijat.

Kannattaa nähdä hieman vaivaa ja miettiä, miten oikeasti oma yritys saadaan hyödyntämään jo tehtyjä investointeja ja tietopääomaa, tekniikasta asia ei ole kiinni. Vaatikaa sekä sisäisesti että yhteistyökumppaneilta Business Intelligence- eli liiketoimintatiedon hyödyntämisen alueella enemmän.

Haasteena voisi ehkä heittää ajatuksen; jos Business Intelligence ei ole säästänyt tai tuottanut miljoonaa, ei sitä käytetä oikein. Käytetäänkö teillä?

Oikein hyvää syksynalkua,

Mikko Muurinen